Lauri Pajamies
Lauri Pajamies (9. heinäkuuta 1899 Turku – 8. elokuuta 1959 Helsinki) oli suomalainen arkkitehti, joka toimi Helsingin kaupunginarkkitehtina vuosina 1956–1959.[1][2] Hänet tunnetaan muun muassa sotienjälkeisten tyyppitalojen, kuten niin sanottujen ”ruotsalaistalojen” kaupunkiversion suunnittelijana. Näitä taloja on muun muassa Helsingin Pirkkolassa, Turun Kupittaalla ja Kuopion Niiralassa.[3][4][5]
Pajamies kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1919, opiskeli vuosina 1920–1921 piirustusta Dresdenissä Saksassa taiteilija Alf Dietzen johdolla ja valmistui arkkitehdiksi Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1932. Hän työskenteli arkkitehtina Lääkintöhallituksessa vuosina 1932–1939 ja Helsingin kaupungin palveluksessa vuodesta 1939, aluksi tonttiosastolla ja vuodesta 1947 asemakaavaosastolla. Pajamies oli Helsingin rakennusviraston talonrakennusosaston yliarkkitehti vuosina 1950–1955, apulaiskaupunginarkkitehti vuonna 1955 ja kaupunginarkkitehti vuodesta 1956 kuolemaansa asti.[1]
Vuonna 1961 valmistui Helsingin Kasarmitorin luoteiskulmaan Pajamiehen suunnittelema Helsingin rakennusviraston toimitalo, joka purettiin 2016.[6] Hän suunnitteli Helsinkiin myös Marian sairaalan uuden keskusrakennuksen ja Helsingin perustamisen 400-vuotismuistomerkin Vanhassakaupungissa.[1]
Pajamies on suunnitellut myös muun muassa Lauttakylän kunnansairaalan ja Salon aluesairaalan[1] sekä Lohjan keskustan, Karkkilan[7] ja Halikon sairaalan vesitornit[8].
Lauri Pajamiehen poika oli sisustusarkkitehti Esko Pajamies.[9]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Kaupunginarkkitehti Lauri Pajamies 60-vuotias (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat 9.7.1959, s. 6, HS Aikakone. Viitattu 29.8.2018.
- ↑ Kaupunginarkkitehti Lauri Pajamies kuollut (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat 10.8.1959, s. 3, HS Aikakone. Viitattu 29.8.2018.
- ↑ Nostalginen Turku: Lahjataloja tarpeeseen (Arkistoitu – Internet Archive), Aamuset 29.08.2015. Viitattu 4.2.2017.
- ↑ Pirkkolan historiaa, kaupunginosat.net 08.11.2007. Viitattu 4.2.2017.
- ↑ Niiralan tyyppitaloalue, RKY, Museovirasto. Viitattu 4.2.2017.
- ↑ Katoavaa kaupunkikuvaa: Kasarmikatu 21 (Arkistoitu – Internet Archive), Asuntomessut. Viitattu 4.2.2017.
- ↑ Asola, Ismo: Vesitorni - yhdyskunnan maamerkki, s. 167. Helsinki: Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL, 2003. ISBN 951-758-434-2.
- ↑ Haukilahden vesitorni yhdyskunnan maamerkkinä ja kokoontumispaikkana (Arkistoitu – Internet Archive), s. 106. Viitattu 4.2.2017.
- ↑ Kuka kukin on 1978, Runeberg.org.