Lauri Levämäki

Lauri Elias Levämäki (18. lokakuuta 1906 Mikkeli – 15. syyskuuta 1973 Helsinki) oli suomalainen järjestöjohtaja, pankinjohtaja ja poliitikko. Hän toimi Säästöpankkiliiton toimitusjohtajana vuosina 1947–1971. Sitä ennen hän oli muun muassa Kansallisen Edistyspuolueen puoluesihteeri 1938–1941.

Levämäki suoritti vuonna 1927 filosofian kandidaatin tutkinnon mutta isän, Salamon Levämäen, toiveena ollut jatkotutkinto lakitieteestä jäi tekemättä kun poika kiinnostui politiikasta. Hän oli mukana perustamassa muutaman vuoden toiminutta Kansanvaltaista Ylioppilasyhdistystä ja oli isänsä tavoin mukana Kansallisen Edistyspuolueen toiminnassa. Hän suuntautui pankkialalle ja toimi Postisäästöpankin ja Helsingin Suomalaisen Säästöpankin johtajistossa, kunnes aloitti Säästöpankkiliiton johdossa vuonna 1947.

Kirjailija Matti Kurjensaari kutsui Levämäkeä ”säästämisen ideologiksi”, joka koki tehtäväkseen valvoa säästäjien oikeuksia. Suurena ansionaan Levämäki piti vuosina 1955–1969 käytössä olleen indeksitilijärjestelmän luontia säästäjiä kurittavaa inflaatiota vastaan. Vuodesta 1948 hän toimi pankkiryhmien välisen Rahalaitosten neuvottelukunnan jäsenenä ja myös sihteerinä vuoteen 1965 asti sekä Veronmaksajain Keskusliiton hallituksessa vuodet 1948–1966 ja sitten järjestön valtuuskunnan jäsenenä. Keskinäisen Vakuutusosakeyhtiö Kalevan hallintoneuvostoon hän tuli vuonna 1959 ja Suomen Siviili- ja Asevelvollisuusinvalidien Liiton hallitukseen vuonna 1961. Säästöpankkiliiton vuosina hän ei osallistunut puoluepolitiikkaan, mutta liittyi eläkkeelle jäädessään Liberaaliseen Kansanpuolueeseen. Hän jäi eläkkeelle liiton toimitusjohtajan tehtävästä marraskuussa 1971 ja kuoli vuonna 1973.