Latamäen tuulivoimapuisto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Latamäen tuulivoimapuisto
Luhangan tuulivoimapuisto
Valtio Suomi
Sijainti Luhanka
Koordinaatit 61°44′06″N, 25°46′59″E
Rakentaminen alkoi 2013 [1]
Valmistunut 2014 [1]
Kustannus 25 miljoonaa € [2]
Perustaja Ilmatar Energy Oy
Rakennuttaja Ilmatar Luhanka Oy
Omistaja Luhanka Tuuli Ky
Operaattori Ilmatar Energy
Tuulivoimapuisto
Tyyppi maatuulivoimalaitos
Korkeus 190–210 m [3]
Pinta-ala 76 ha [3]
Tuulivoimalat 6 × Vestas V112 (3 MW)[4][1]
Kapasiteetti 18 MW [5][1]
Vuosituotanto 60 GWh [6]
Kartta
Latamäen tuulivoimapuisto

Latamäen tuulivoimapuisto on Keski-Suomen Luhangalla kohde sijaitseva tuulivoimapuisto, jossa toimii 6 tuulivoimalaitosta. Niiden kokonaiskapasiteetti on 18 megawattia ja vuosituotanto on noin 60 gigawattituntia. Tuulivoimapuiston on rakentanut Ilmatar Luhanka Oy, joka on Ilmatar Energyn tytäryhtiö, sen omistaa Luhanka Tuuli Ky, joka on Exilion Energy:n tytäryhtiö, ja sitä operoi Ilmatar Energy.[3][5][4][7][6]

Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuulivoimapuisto sijaitsee Luhangan eteläosassa Hartolan vastaisen rajan tuntumassa. Matkaa Luhangan kirkolta Pilkanselän ylitse 8 kilometriä. Tuulipuiston pituus on 1,9 kilometriä, leveys 0,7 kilometriä, ja kaikki voimalaitokset sisällensä sulkevan alueen pinta-ala on 76 hehtaaria. Voimala-alue muodostuu kukkuloista, joiden paikannimet ovat esimerkiksi Vesienmäki, Lähdekorpi, Kelkkavehmasmäki ja Taalapassi. Voimalat sijaitsevat 190–210 metrin korkeudella mpy.[3]

Tuulivoimalaitokset ovat tanskalaisen Vestaksen valmistamaa V112-mallia, jonka napakorkeus on 140 metriä [6], tuuliturbiinin halkaisija 112 metriä, ja jonka kapasiteetti on 3,0 megawattia.[4]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suunnittelu ja rakentaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keski-Suomen maakuntaliitto kartoitti 2010-luvuna alussa tuulivoimalle soveltuvia kohteita. Selvitys julkaistiin nimellä Pienen ja keskisuuren tuulivoiman mahdollisuudet Keski-Suomessa vuonna 2012. Siinä esiteltiin tunnuksella Alue 51 Lunagassa sijaitsevaa pientä pinta-alaltaan 613 hehtaarin suurista aluetta.[8] Ilmatar Oy löysi alueen 51 edellä mainitusta julkaisusta ja aloitti sen suunnittelun vuonna 2012. Hanketta varten yhtiö perusti tytäryhtiön Ilmatar Luhanka Oy, jonka omistukseen tuulivoimapuisto jäi. Rahoittajaksi saatiin sveitsiläinen SUSI Partners.[9] Tuulivoimalaitoksien perustuksia valettiin syksyllä 2013 alkaen ja voimalaitoksien pystytys alkoi seuraavana kesänä. Viimeinen voimala saatiin pystyyn elo-syyskuun loppuun 2014 mennessä [6]. Suunnittelun ja rakentamisen aikana järjestettiin neljä yleisötilaisuutta, jossa hankeeseen sai tutustua ja siihen saattoi vaikuttaa. Luhangan kunnantalolla olivat hankkeen dokumentteja esillä kiinnostuneille tutkittavina. Männistön mukaan yksi ehdotettu voimalan sijoituspaikka siirrettiin 200 metriä yleisötilaisuudessa esitetyn idean pohjalta. Voimalaitoksien valmistelu tuotantoa varten kesti koko syksyn, jonka aikana ne kytkettiin sähköverkkoon ja tuotanto aloitettiin marraskuussa 2014.[1]

Meluongelma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuulipuisto valmistui vuonna 2014 ja Latamäellä suoritettiin jo vuonna 2014. Valtionneuvoston asetus tuulivoimaloiden ulkomelutasosta voimaan seuraavana vuonna 2015. Latamäen melumittauksien tulokset täyttivät jälkeenpäin asetuksella määritetyt arvot. Lähialueen asukkaiden mielestä melumittaukset eivät olleet uskottavia. Tästä asukkaat valittivat Luhangan rakennuslautakunnalle, joka hylkäsi vaatimuksen. Asiasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka palautti asian rakennuslautakunnan uudelleen käsiteltäväksi vuonna 2016. Kunta haki tähän päätökseen valituslupaa Korkeimpaan hallinto-oikeuteen, mutta se ei sitä saanut.[10][11] Loppuvuonna 2019 tehtiin tuulipuiston ympäristössä kunnan ja voimayhtiön toimesta uusi melumittaus, jossa havaittiin meluraja-arvojen ylityksiä. Tämän takia rakennuslautakunta velvoitti toukokuussa 2021 yhtiötä hakemaan toiminnalleen ympäristölupa, jos aikoi jatkaa toimintansa.[12][11][13] Yhtiö valitti tästä Vaasan hallinto-oikeuteen. Oikeus palautti asian tammikuussa 2023 takaisin lautakunnalle uutta käsittelyä varten.[14][10] Yhtiö on valittanut asiasta Korkeimpaan hallinto-oikeuteen.[10]

Uutisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huhtikuussa 2019 uutisoitiin yrityskauppa, jossa sveitsiläinen SUSI Partners myi tuulipuiston Exilion Tuuli Ky:lle, joka ytiöitti sen toiminnan Luhanka Tuuli Ky:lle.[15] [2][11][9] ILmatar toimi uudellekin yhtiölle tuulipuiston operattorina.[16][12] Ilmatar ilmoitti keskeyttävänsä tuulipuiston laajennushankeensa.[16]

Savon Voima Oy on aloittanut hankkeen, jolla Latamäen viereen rakennettaisiin toinen tuulivoimapuisto. Se olisi ehkä mahdollista, koska Luhangan kunta aikoo laatia tuulivoiman rakentamista ohjaavan kaavan.[13]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b c d e Männistö, Tanja: Miten tuulivoimaloiden rakentaminen vaikuttaa paikallisten tuulivoima-asenteisiin? - Esimerkkinä Luhangan Latamäki (PDF) (s. 13–15,) Pro Gradu-opinnäytetyö. 30.12.2015. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Viitattu 16.2.2024.
  2. ↑ a b Seppälä, Antti: Luhangan tuulipuisto palaa kotimaiseen omistukseen yle.fi. 29.4.2019. Helsinki: YLE. Viitattu 21.1.2024.
  3. ↑ a b c d Latamäen tuulivoimapuisto (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 21.1.2024.
  4. ↑ a b c Vestas V112/3000 www.thewindpower.net. 24.6.2023. Ranska: The Wind Power. Viitattu 21.1.2024. (englanniksi)
  5. ↑ a b Latamäki www.thewindpower.net. 4.9.2023. Ranska: The Wind Power. Viitattu 21.1.2024. (englanniksi)
  6. ↑ a b c d Viuhko, Ari: Latamäen tuulivoimalat pystyssä itahame.fi. 10.9.2014. Heinola: Mediakonserni Keskisuomalainen. Viitattu 16.2.2024.
  7. ↑ Toiminnassa olevat & puretut voimalat (EXCEL) tuulivoimayhdistys.fi. 31.12.2023. Helsinki: Suomen Tuulivoimayhdistys. Viitattu 21.1.2024.
  8. ↑ Pienen ja keskisuuren tuulivoiman mahdollisuudet Keski-Suomessa. Jyväskylä: Keski-Suomen liitto, 2012. ISBN 978-951-594-415-3. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 16.2.2024).
  9. ↑ a b SUSI Partners and Ilmatar Orchestrate Landmark Finnish Wind Power Projeckt Financing (PDF) seca.ch. 10.2.2014. Zurich / Helsinki: SUSI Partners. Viitattu 16.2.2024. (englanniksi)
  10. ↑ a b c Kakkori, Satu: Luhangan tuulipuistolta vaaditaan jälkijättöisesti ympäristölupaa – toiminnan lakkauttamisen uhalla ksml.fi. 24.6.2021. Jyväskylä: Mediakonserni Keskisuomalainen. Viitattu 16.2.2024.
  11. ↑ a b c Rinne, Mika: Tuulivoimaloista melu- ja terveyshaittaa Luhangassa – kesämökkiasukas: ”Yhtään yötä en ole voinut olla talossa voimaloiden käynnistymisen jälkeen” Suomen uutiset. 28.9.2019. Helsinki: PerusS. Viitattu 16.2.2024.
  12. ↑ a b Onali-Ovaska, Anna: "Päätös oli meistä yllättävä", kommentoi Ilmatar vaatimusta hakea ympäristölupa Luhangan Latamäen tuulipuistolle itahame.fi. 28.5.2021. Heinola: Mediakonserni Keskisuomalainen. Viitattu 16.2.2024.
  13. ↑ a b Lukinmaa, Tuukka: Luhangassa alkaa kaavan laatiminen uutta tuulivoimapuistoa varten katkerasti kiisteltyjen Latamäen tuulivoimaloiden viereen yle.fi. 18.10.2022. Helsinki: YLE. Viitattu 21.1.2024.
  14. ↑ Onali-Ovaska, Anna: Hallinto-​oikeus: Luhangan tehtävä uusi päätös Latamäen tuulivoimaloiden ympäristöluvan tarpeesta itahame.fi. 25.1.2023. Heinola: Mediakonserni Keskisuomalainen. Viitattu 16.2.2024.
  15. ↑ Kakkori, Satu: Luhangassa pelätään tuulivoiman suurteollisuusalueen syntymistä – adressi erämaaluonnon puolesta ksml.fi. 24.10.2023. Jyväskylä: Mediakonserni Keskisuomalainen. Viitattu 16.2.2024.
  16. ↑ a b Tolonen, Laura: Tuulivoimayhtiö Ilmatar lykkää Luhangan Latamäen tuulivoimapuiston laajentamista sekä Hartolan Kinkkulanmäen tuulivoimapuiston rakentamista yle.fi. 19.9.2019. Helsinki: YLE. Viitattu 21.1.2024.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Latamäen_tuulivoimapuisto&oldid=22196574”