Lars-Gunnar Nordström

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 9. syyskuuta 2014 kello 01.42 käyttäjän Anr (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Lars-Gunnar Nordström (19. elokuuta 1924 Helsinki10. elokuuta 2014[1]) oli suomalainen taidemaalari, taidegraafikko ja kuvanveistäjä, jonka töitä oli ensi kertaa julkisesti esillä vuonna 1947. Nordströmiä pidetään yhtenä Suomen nonfiguratiivisen taiteen varhaisimmista ja määrätietoisimmista uranuurtajista.

Ura

Nordström syntyi arkkitehtiperheeseen ja hän pyrki itsekin opiskelemaan Teknillisen korkeakoulun arkkitehtilinjalle, mutta ei läpäissyt pääsykokeita. Hän päätyi opiskelemaan sisustusarkkitehdiksi Taideteollisessa keskuskoulussa vuosina 1946–1949. Hän kävi myös Vapaata taidekoulua ja teki opintomatkoja Pariisiin ja New Yorkiin. Hän työskenteli eri arkkitehtitoimistoissa muun muassa huonekalujen suunnittelijana vuoteen 1960 saakka.

Nordströmin varhaisimmat maalaukset olivat kubistisvaikutteisia figuratiivisia teoksia, kuten muotokuvia ja asetelmia, mutta hän suuntautui pian abstraktiin taiteeseen omaksuen selväpiirteisen konstruktivistisen tyylilajin. Pariisissa käydessään hän tutustui joihinkin merkittäviin abstraktin maalaustaiteen edustajiin, kuten Alberto Magnelliin, ja hän innostui erityisesti Victor Vasarelyn taiteesta ja tämän rytmisistä sommitteluista. Ensimmäiset abstraktit työnsä Nordström myi Pariisin Musée Nationale d’Art Modernelle.

Nordströmin teoksille on ominaista kuvailmaisun äärimmäinen tarkkuus ja hallittu värien käyttö geometrisissa muodoissa, jotka luovat teoksiin usein voimakkaan dynamiikan. Suurikokoisten maalausten tarkkarajaiset, värikkäät kentät keskittyvät muodon, värin ja viivan yleispäteviin ominaisuuksiin, ja sen vuoksi Nordstömiä onkin luonnehdittu konkretismin suomalaiseksi mestariksi. Teosten suuria väripintoja erottavat linjat eivät juuri koskaan ilmene näkyvinä viivoina vaan pintoja erottavina rajoina. Rytmikkäiden ja määrätietoisten linjojen on sanottu luovan muun muassa jazz-musiikkiin verrattavissa olevia tunnelmia. Nordström rakensi kompositioita myös eri elementtien välisiin suhteisiin syntyvien vastakohtaparien kautta. Maalausten ohella Nordström teki suuren määrän abstraktia grafiikkaa, pääosin serigrafiatekniikalla.

Lars-Gunnar Nordströmin tuotantoa alettiin arvostaa vasta 1970-luvulla, vaikka hän piti ensimmäisen ei-esittävän taiteen näyttelynsä jo vuonna 1949 – ensimmäisenä Suomessa. Tällä välillä hän teki melko paljon julkisia seinämaalauksia.[2] Nordströmin teoksia on muun muassa Ateneumin taidemuseon, Porin taidemuseon, Tampereen taidemuseon ja Aboa Vetus & Ars Nova -museon kokoelmissa.

Teoksia

Lähteet

Viitteet

  1. Valjakka, Timo: Taidemaalari Lars-Gunnar Nordström on kuollut. Helsingin Sanomat, 13.8.2014, s. B 2. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 13.8.2014.
  2. Timo Huusko: Lars-Gunnar Nordström: Toimivia dimensioita. Teoksessa Huusko, Timo (toim.): Ateneum-opas, s. 123. Helsinki: Ateneumin taidemuseo, 2007. ISBN 978-951-53-2994-3.

Aiheesta muualla