Lappeenrannan kirkko
| Lappeenrannan kirkko | |
|---|---|
 Kirkko helmikuussa 2017 |
|
| Sijainti | Mannerheiminkatu 1, Lappeenranta |
| Koordinaatit | |
| Seurakunta | Lappeenrannan seurakunta |
| Rakentamisvuosi |
1914 luterilaiseksi kirkoksi 1924 |
| Suunnittelija |
Georg Kosekov (1914) Ilmari Launis (1924) |
| Materiaali | Kivi,tiili |
| Istumapaikkoja | 550[1] |
| Tyylisuunta | Bysantin arkkitehtuuri |
 |
|
Lappeenrannan kirkko sijaitsee Lappeenrannan keskustassa Pallo–Tyysterniemen kaupunginosassa.[2] Se on valmistunut vuonna 1924, ja se on Lappeenrannan luterilaisen seurakunnan pääkirkko.
Kirkko on osa Lappeenrannan linnoitus- ja varuskuntakaupungin valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä.[3] Kirkon länsipuolella on Rakuunamäen kasarmialue, ja kirkko suunniteltiin alun perin ortodoksiseksi sotilaskirkoksi kaupungin venäläisen varuskuntaväen käyttöön. Kirkon suunnitteli Georg Kosekov ja se edustaa Bysantin arkkitehtuurin tyypillistä uusbysanttilaisuutta. Kirkossa on päätorni ja neljä pienempää tornia, joissa kaikissa on kupukatto. Pienet kupolit valmistuivat arkkitehti Sami Vuorisen suunnitelmien mukaan 2008.
Kirkkoa alettiin rakentaa vuonna 1912, ja alkuperäisen suunnitelman mukaan sen piti valmistua vuonna 1913, mutta rakennustyöt viivästyivät ja lopulta ensimmäinen maailmansota katkaisi työt kokonaan. Suomen itsenäistyttyä keskeneräisestä kirkosta tuli aluksi valtion omaisuutta, mutta myöhemmin se siirtyi Lappeenrannan seurakunnalle. Kirkon muuttamiseksi luterilaiseksi kirkoksi seurakunta tilasi muutospiirustukset Josef Stenbäckiltä ja Ilmari Launikselta. Launiksen ehdotus valittiin, koska se oli edullisempi. Kirkko korjattiin vuosina 1923–1924, ja lopullinen vihkiminen käyttöön tapahtui elokuussa 1924.
Alttarin lasimaalaus Kristus ristillä on Ilmari Launiksen 1924 tekemä.[1]
Kirkko sijaitsee harjanteella, jota on aiemmin nimitetty Myllymäeksi. 1790-luvulla paikalle rakennettiin Nikolain etulinnake, yksi Lappeenrannan linnoituksen kolmesta etulinnakkeesta. Linnakkeessa oli kasarmi, ruutikellari ja kaponieeri.[4] Sen varustuksia on edelleen kirkon ympäristössä.
Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
-
Lappeenrannan kirkon alttari -
Lappeenrannan kirkon sisätilaa -
Kirkon urut -
Alkuperäinen suunnitelma ortodoksisen kirkon ikonostaasiin
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Markku Haapio, Laura Luostarinen (toim.): Suomen kirkot ja kirkkotaide 2, s. 173. Etelä-Suomen Kustannus, 1980. ISBN 951-9064-28-1.
- ↑ Lappeenrannan karttapalvelu Lappeenrannan kaupunki. Viitattu 12.12.2015.
- ↑ Lappeenrannan linnoitus- ja varuskuntakaupunki Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt. Museovirasto. Viitattu 12.12.2015.
- ↑ Immonen, Olli: Lappeenrannan varuskuntahistoria, s. 80–81, 105–106, 216. Lappeenrannan kaupunki, 1992. ISBN 951-95990-5-3. Teoksen verkkoversio.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lappeenrannan kirkko Wikimedia Commonsissa
