Laajavuoren hyppyrimäet

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Laajavuoren hyppyrimäet
Matti Nykäsen mäki (vas.), Matti Pullin mäki (oik.)
Matti Nykäsen mäki (vas.), Matti Pullin mäki (oik.)
Sijainti
Paikkakunta Suomen lippu Jyväskylä, Suomi
Koordinaatit 62°15′36″N, 25°41′11″E
Avattu 1965
Remontoitu 1974, 1980, 1984, 1993, 2007, 2013, 2014
Muut mäet Iines K25 HS27,
Veljenpojat K15 HS17
Seura Jyväskylän Hiihtoseura
Matti Nykäsen mäki
K-piste 100 metriä
Mäkikoko 108 metriä
Mäkiennätys 110,0 metriä
Suomen lippu Kimmo Yliriesto
(2007)
Kesämäkiennätys 106,5 metriä
Etelä-Korean lippu Park Je-un
(5.8.2018)
Naisten kesämäkiennätys 87,0 metriä
Suomen lippu Susanna Forsström
(5.8.2018)
Avattu 1965
Remontoitu 1984, 1993, 2007
Muovitus Kyllä
Keulan kulma 12,2°
Alastulorinteen kulma 37,5°
Matti Pullin mäki
K-piste 64 metriä
Mäkikoko 68 metriä
Mäkiennätys 69,5 metriä
Suomen lippu Eetu Meriläinen
(11.2.2017)
Naisten mäkiennätys 67,0 metriä
Suomen lippu Julia Kykkänen
(24.3.2013)
Avattu 1974
Remontoitu 1993, 2013, 2014
Muovitus Kyllä
Aku
K-piste 40 metriä
Mäkikoko 42 metriä
Mäkiennätys 42,0 metriä
Suomen lippu Tuomas Kinnunen
Suomen lippu Arsi Tietäväinen
(11.2.2017)
Naisten mäkiennätys 36,5 metriä
Suomen lippu Elli Seppänen
(10.2.2018)
Avattu 1965
Remontoitu 1980, 2013
Muovitus Kyllä

Laajavuoren hyppyrimäet on viiden hyppyrimäen muodostama mäkihyppystadion Jyväskylän Laajavuorella.

Suurin hyppyrimäki on Matti Nykäsen mäki (aikaisemmalta nimeltään Laajavuoren hyppyrimäki), joka on vuonna 1965 rakennettu suurmäki. Se on nimetty mäkihyppääjä Matti Nykäsen mukaan. Suurmäen torni on Harjun vesitornin ohella Jyväskylän maamerkkejä. Siellä on kilpailtu lukuisia SM- ja kansainvälisen tason mäkihyppykilpailuja. Viimeisimmät miesten normaalimäen SM-kilpailut järjestettiin Laajavuoressa vuosina 2008 ja 2013. Myös naisten SM-kilpailut järjestettiin pienemmästä Matti Pullin mäestä vuonna 2013.

Mäkiurheilun suuri suosio ja valtakunnallisten mäkikeskusten kehittäminen johti aikanaan suurmäen rakentamiseen. Laajavuori on yksi Suomen kuudesta mäkikeskuksesta.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1930-luvulta lähtien Jyväskylässä hypättiin mäkeä Taulumäen 50-metrisestä hyppyrimäestä.[2] Laajavuoren talviurheilukeskuksen rakentaminen aloitettiin 1960-luvun alussa.[3] Laajavuoren 90 metrin suurmäki valmistui 1965. Rakentamisessa oli ollut kuitenkin ongelmia. Alastulorinne oli rakennettu liian hienosta maa-aineksesta, joka ei kelvannut tie- ja vesirakennushallitukselle tien rakentamiseen. Hieno maa-aines aiheutti alastulorinteen liejuuntumisen ja aines valui sulamisvesien mukana mäkimonttuun ja Vuorilampeen. Hyppyrimäki oli myös melko hurja ja kokematon hyppääjä kuoli siinä heti vuonna 1966.[4]

Pujottelurinteen hiihtohissi mahdollisti useiden hyppyjen hyppäämisen samana päivänä, kun monissa muissa hyppyrimäissä ylös hyppytorniin piti kävellä. Uuden hyppyrimäen rakentamisen jälkeen Taulumäki toimi enää harjoittelupaikkana, mutta se purettiin jo seuraavana vuonna.[5] Purkamisen takia kunnon harjoitusmäkeä ei enää ollut ja se vähensi myös uuden suurmäen käyttöastetta, koska vain rohkeimmat uskalsivat harjoitella suoraan suurmäessä. Laajavuoressa ollut hyppyominaisuuksiltaan huono K30-mäki ei pystynyt korvaamaan Taulumäkeä. Tilalle tuli Aittovuoreen rakennettu hyppyrimäki, mutta sekin osoittautui kehnoksi. Lopulta harjoittelumahdollisuuksia parantanut keskisuuri K60-mäki tuli kaupunginvaltuuston päätöksellä Laajavuoreen vuonna 1974.[4][5]

Kuva vauhtimäestä.

Vuonna 1980 Laajavuoreen rakennettiin uusi 30 metrin pienmäki ja vuonna 1984 suurmäen kahvioon tehtiin laajennus[4]. Vuonna 1988 Laajavuoren hyppyrimäen nimi muutettiin, kun jyväskyläläinen mäkihyppääjä Matti Nykänen oli juuri menestynyt Calgaryn olympialaisissa, minkä kunniaksi suurmäki sai silloin nimen Matti Nykäsen mäki. Mäki korjattiin 1990-luvun alussa.[6] Aiemmin ainoastaan talvikäytössä ollut mäki sai muovituksen vuonna 1993, minkä jälkeen siinä saattoi hypätä myös kesäisin.[5] Alkutaivalten jälkeen mäet ovat muuttuneet ja uusia on rakennettiin siten, että 2000-luvun taitteessa käytössä oli viisi hyppyriä, joista neljä olivat K100, K64, K35, K20.[2] Näistä liikuntapalvelukeskuksen hoidossa ovat kaksi suurinta mäkeä, kun taas kolme oli harrastajien rakentamia.[7]

Hyppyrit alkoivat kuitenkin mennä huonoon kuntoon. Aiemmin suosittu suurmäki kahvioineen rapistui ja suljettiin. Aiemmin hyppyrimäen näköalatasanteelle jonotettiin katsomaan Laajavuoren hienoja maisemia, mikä ei enää ollut mahdollista.[4] Hyppyrimäen rapistumisen takia sen kesäkäyttö kiellettiin turvallisuussyistä ja kesäkäyttöä varten ollut vauhdinottolatu poistettiin. Talvisin hyppyrimäen kunto oli edelleen tyydyttävä. Pienemmästä hyppyrimäestä sai hypätä edelleen myös kesäisin.[7] Niinpä suurmäelle harkittiin erilaisia toimenpiteitä. Mäkihypyn kannalta pahimpia vaihtoehtoja olivat hyppyrimäen purkaminen tai museointi. Muina vaihtoehtoina olivat hyppyrimäen kunnostus joko talvikäyttöön tai sekä talvi- että kesäkäyttöön. Peruskorjauksen vaihtoehtoina olivat korjaus asteittain tai kerralla.[6] Kaupunginvaltuusto mietti myös hyppyrimäen myymistä ulkopuoliselle taholle. Lopulta valtuusto kuitenkin päätti hyppyrimäen kunnostuksen puolesta. Niinpä vuonna 2007 hyppytornin ulkoseinien betonirakenteet korjattiin sekä ikkunaelementit ja ulko-ovet uusittiin kaupungin myöntämällä 50 000 euron määrärahalla.lähde? Vuonna 2013 remontoitiin Matti Pullin mäen vauhtimäki ja seuraavana kesänä vaihdettiin alastulorinteen muovitus.[8][9] Myös pikkumäet remontoitiin kesällä 2013.[10][11]

Mäkiennätyksen kehittyminen Matti Nykäsen mäessä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mäkiennätyksen 110,0 metriä on hypännyt Kimmo Yliriesto vuonna 2007. Tosin vuoden 2008 SM-kilpailussa Kalle Keituri hyppäsi 112 metriä, mutta kaatui hyppynsä. Vuonna 2011 kesä SM-kilpailussa Janne Ryynänen hyppäsi 115 metriä, mutta kaatui hyppynsä, hyppy oli todennäköisesti pidempikin, mutta hyppyrimäessä oli mittaustaulukko vain 115 metriin asti.[12]

Päivämäärä Hyppääjä Pituus Kilpailu Kommentti
21.–23.2.
1969
Suomen lippu Topi Mattila 87,5 m SM-kilpailut 1969
91,5 m
22.1.1978 Suomen lippu Pentti Kokkonen 93,5 m SM-kilpailut 1978
Suomen lippu Kari Ylianttila 95,5 m
30.1.1983 Suomen lippu Matti Nykänen 102,0 m SM-kilpailut 1983 K90-mäen mäkiennätys
2000 Suomen lippu Jani Soininen 109,0 m
2007 Suomen lippu Kimmo Yliriesto 110,0 m
2008 Suomen lippu Kalle Keituri 112,0 m SM-kilpailut 2008 Kaatunut
2011 Suomen lippu Janne Ryynänen 115,0 m Kesä SM-kilpailut 2011

Mäkiennätyksen kehittyminen Matti Pullin mäessä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Miehet

Mäkiennätyksen 69,5 metriä on hypännyt Eetu Meriläinen.[13][14]

Päivämäärä Hyppääjä Pituus Kilpailu Kommentti
2.3.2003 Suomen lippu Antti Horttanainen 37,5 m Hopeasompa 2003 [15]
Suomen lippu Visa Siekkinen 42,0 m
Suomen lippu Ville Virrankari 52,5 m
Suomen lippu Niilo Salo 57,0 m
Suomen lippu Ville Larinto 59,5 m
Suomen lippu Anssi Ylipulli 62,5 m
Suomen lippu Lauri Asikainen 63,0 m
Suomen lippu Mikko Mäkitalo 65,0 m
Suomen lippu Emppu Karhu 66,5 m
Suomen lippu Mikko Mäkitalo 68,0 m
28.2.2015 Suomen lippu Markus Virrantalo Lidl Cup [16]
Suomen lippu Juha Miettinen 68,5 m Veteraani Cup [17]
11.2.2017 Suomen lippu Eetu Meriläinen 69,5 m Lidl Cup [18]

Naiset

Naisten mäkiennätyksen 67,0 metriä on hypännyt Julia Kykkänen.

Päivämäärä Hyppääjä Pituus Kilpailu Kommentti
24.3.2013 Suomen lippu Sanni Tuomisto 50,0 m SM-kilpailut 2013 [19]
Suomen lippu Tanja Kaverinen 56,0 m
Suomen lippu Julia Kykkänen 67,0 m

Mäkiennätyksen kehittyminen Aku-mäessä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Miehet

Mäkiennätyksen 42,0 metriä ovat hypänneet Tuomas Kinnunen ja Arsi Tietäväinen.

Päivämäärä Hyppääjä Pituus Kilpailu Kommentti
28.2.2015 Suomen lippu Tuomas Kinnunen 36,0 m Lidl Cup [20]
12.3.2016 Suomen lippu Veeti Suontama 36,5 m [21]
Suomen lippu Samuli Kankaanpää 38,0 m
11.2.2017 Suomen lippu Paavo Kilpeläinen 38,5 m [22]
Suomen lippu Arsi Tietäväinen 41,0 m
Suomen lippu Tuomas Kinnunen
Suomen lippu Arsi Tietäväinen
Suomen lippu Tuomas Kinnunen
42,0 m

Naiset

Naisten mäkiennätyksen 36,5 metriä on hypännyt Elli Seppänen.

Päivämäärä Hyppääjä Pituus Kilpailu Kommentti
12.3.2016 Suomen lippu Vilma Meis 27,5 m Lidl Cup [23]
Suomen lippu Pinja Koivisto 29,0 m
Suomen lippu Emilia Sorvisto 31,0 m
31,5 m
11.2.2017 Suomen lippu Selina Kähkönen
Suomen lippu Vilma Meis
33,5 m [24]
Suomen lippu Pinja Koivisto 35,0 m
35,5 m
10.2.2018 Suomen lippu Elli Seppänen 36,5 m Nuoriso Cup [25]

Mäkiennätyksen kehittyminen Iines-mäessä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Miehet

Mäkiennätyksen 28,0 metriä on hypännyt Tuomas Kinnunen.

Päivämäärä Hyppääjä Pituus Kilpailu Kommentti
2.3.2003 Suomen lippu Sauli Hokka 9,5 m Hopeasompa 2003 [26]
Suomen lippu Ville Ahonen 13,5 m
Suomen lippu Waltteri Wikström
Suomen lippu Joni Koskinen
15,0 m
Suomen lippu Asko Santero 15,5 m
Viron lippu Siim-Tanel Sammelselg 16,0 m K17-mäen mäkiennätys
Suomen lippu Eric Savolainen
Suomen lippu Eric Savolainen
28.2.2015 Suomen lippu Ville Löfgren 21,0 m Lidl Cup [27]
Suomen lippu Joonas Koskinen 22,0 m
Suomen lippu Eelis Meriläinen
Suomen lippu Tomi Viljanen
Suomen lippu Samuli Kankaanpää
Suomen lippu Paavo Kilpeläinen
Suomen lippu Erno Tietäväinen
Suomen lippu Tomi Viljanen
Suomen lippu Samuli Kankaanpää
24,0 m
12.3.2016 Suomen lippu Tomi Viljanen 24,5 m [28]
Suomen lippu Tuomas Kinnunen 28,0 m

Naiset

Naisten mäkiennätyksen 26,0 metriä on hypännyt Alva Thors.

Päivämäärä Hyppääjä Pituus Kilpailu Kommentti
2.3.2003 Suomen lippu Julia Kykkänen 13,5 m Hopeasompa 2003 [26][29]
14,0 m K17-mäen mäkiennätys
28.2.2015 Suomen lippu Anna-Maija Oinas
Suomen lippu Vilma Meis
21,5 m Lidl Cup
Suomen lippu Emilia Sorvisto 22,0 m
23,0 m  
12.3.2016 Suomen lippu Elli Seppänen Kaksi kertaa[30]
11.2.2017 Suomen lippu Alva Thors 26,0 m [31]

Veljenpojat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hyppyrimäen K-piste on 15 metrissä ja HS-piste 17 metrissä, alastulorinteessä on muovitus.

Mäkiennätyksen 13,0 metriä on hypännyt Andreas Helanne 10. helmikuuta 2018 Nuoriso Cupissa.[32] Naisten mäkiennätyksen 13,0 metriä on hypännyt Josefina Kankaanpää 10. helmikuuta 2018 Nuoriso Cupissa.[33]

Mäkien merkitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matti Nykäsen mäkeä pidetään yhtenä Jyväskylän maamerkkinä. Valaistuna se näkyy pitkän matkan päähän. Siitä on myös ponnistanut maailmalle monia huippunimiä. Matti Nykäsen lisäksi ryhmään kuuluvat muun muassa Jani Soininen, Samppa Lajunen ja Risto Jussilainen.[6] Mäkihyppy ja yhdistetty ovatkin mitaleilla mitattuna Jyväskylän menestyksekkäimpiä urheilulajeja.lähde?

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. http://www.ksml.fi/uutiset/urheilu/hyppyrim%C3%A4kien-luvattu-maa/64175
  2. a b Taulumäen hyppyrimäki skisprungschanzen.com. Viitattu 24.3.2016. (englanniksi)
  3. Arslanbayrak, Pamela: Pohjois-Päijänteen kansallinen kaupunkipuisto – Esiselvitys (pdf) jkl.fi. 22.1.2008.
  4. a b c d Kannas, Anssi: Pannukerholaisia, vapaalaskijoita ja hiihdonopettajia (pdf) Jyväskylän yliopisto. Viitattu 2.10.2012.
  5. a b c Haloo, minä täällä! - Nuorisokulttuuri 1960–1979
  6. a b c Hasanen, Elina: Nykäsen mäestä palautetta helmikuun loppuun saakka Jyväskylä lehti. 1.2.2006. Jyväskylän kaupunki.
  7. a b Jyväskylän kaupungin liikuntapalvelukeskuksen Liikuntapaikkaverkkoselvitys (pdf) Jyväskylän kaupunki.
  8. Moilasen Orvo viestitti upeita terveisiä Kesarin (K64) työmaalta Jyväskylästä 26.10.2013. Jyväskylän Hiihtoseuran mäkijaosto - Facebook.
  9. Hyviä uutisia Laajavuoresta - Kesarin remontti on valmis! 5.5.2014. Jyväskylän Hiihtoseuran mäkijaosto - Facebook.
  10. Jyväskylän pikkumäkien (K5, K15, K25 sekä K45) muovitus on etenemässä 6.7.2013. Jyväskylän Hiihtoseuran mäkijaosto - Facebook.
  11. Hopeasompa kilpailut 2003 2003. Kainuun Hiihtoseura.
  12. Matti Hautamäki ylivoimaiseen SM-kultaan 29.1.2008. MTV.fi.
  13. http://www.finnjumping.fi/wp-content/uploads/JKL_SM-Nuoret-erikoism%C3%A4ki.pdf
  14. http://www.finnjumping.fi/wp-content/uploads/JKL_SM-16-v-erikoism%C3%A4ki.pdf
  15. Hopeasompa 2003 - Lopputulokset erikoismäki K64, 14-vuotiaat (pdf) 2.3.2003. Jyväskylän Hiihtoseura.
  16. Lidl Cup, Jyväskylä (pdf) 28.2.2015. Jyväskylän Hiihtoseura.
  17. Lidl Cup, Jyväskylä (pdf) 28.2.2015. Jyväskylän Hiihtoseura.
  18. Lidl Cup, Jyväskylä 11.2.2017. Kilipa.com. Viitattu 13.2.2017.
  19. http://www.finnjumping.fi/wp-content/uploads/JKL_SM-naiset.pdf
  20. Lidl Cup, Jyväskylä (pdf) 28.2.2015. Jyväskylän Hiihtoseura.
  21. Lidl Cup, Jyväskylä (pdf) 12.3.2016. Suomen Hiihtoliitto. Viitattu 24.3.2016.
  22. Lidl Cup, Jyväskylä 11.2.2017. Kilipa.com. Viitattu 13.2.2017.
  23. Lidl Cup, Jyväskylä (pdf) 12.3.2016. Suomen Hiihtoliitto. Viitattu 24.3.2016.
  24. Lidl Cup, Jyväskylä 11.2.2017. Kilipa.com. Viitattu 13.2.2017.
  25. Jyväskylä: Nuorisocup – N14 10.2.2018. Kilipa.com. Viitattu 4.4.2018.
  26. a b Hopeasompa 2003 - Lopputulokset erikoismäki K17, 10-vuotiaat (pdf) 2.3.2003. Jyväskylän Hiihtoseura.
  27. Lidl Cup, Jyväskylä (pdf) 28.2.2015. Jyväskylän Hiihtoseura.
  28. Lidl Cup, Jyväskylä (pdf) 12.3.2016. Suomen Hiihtoliitto. Viitattu 24.3.2016.
  29. Lidl Cup, Jyväskylä (pdf) 28.2.2015. Jyväskylän Hiihtoseura.
  30. Lidl Cup, Jyväskylä (pdf) 12.3.2016. Suomen Hiihtoliitto. Viitattu 24.3.2016.
  31. Lidl Cup, Jyväskylä 11.2.2017. Kilipa.com. Viitattu 13.2.2017.
  32. Jyväskylä: Nuorisocup – M10 10.2.2018. Kilipa.com. Viitattu 4.4.2018.
  33. Jyväskylä: Nuorisocup – N10 10.2.2018. Kilipa.com. Viitattu 4.4.2018.