Siirry sisältöön

Hiihdon Suomen-mestaruuskilpailut 1969

Wikipediasta

Hiihdon Suomen-mestaruuskilpailut 1969 pidettiin Vetelissä 15.–16. helmikuuta ja Jyväskylän Laajavuorella 21.- 23. helmikuuta. Lisäksi pienenmäen ja yhdistetyn mestaruuskisat pidettiin Kouvolassa Vetelin SM-hiihtojen aikaan.

Maastohiihto, miehet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

15 kilometriä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perjantaina 21. helmikuuta kisattiin Jyväskylässä Laajavuoren maastossa SM-kisojen miesten 15 kilometriä. Ilmoittautuneita oli peräti 262 miestä, joista matkaan lähti 180. Keskeyttäneitä oli 20 eli maaliin hiihti kaikkiaan 160 mieshiihtäjää. Kisa oli selvä kuusamolaisten Osmo Karjalaisen ja Kalevi Oikaraisen taistelua Suomen mestaruudesta alusta asti. Karjalainen otti 18 sekunnin voiton ennen Oikaraista, josta Tampereen Kalevi Laurila jäi yli 40 sekuntia. [1]

30 kilometriä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sunnuntaina 16. helmikuuta kisattiin Vetelissä miesten 30 kilometriä. Kisa käytiin noin 15 asteen pakkasessa. Paikalla oli noin 3 000 katsojaa. Ensimmäisellä kympillä johdon otti paikkakunnan oma poika Hannu Taipale ennen Kalevi Oikaraista ja Raimo Lehtistä. 20 km:n kohdalla Lehtinen oli ottanut johdon 19 sekunnilla ennen Taipaletta ja Oikaraista. Maaliin tultaessa Lehtinen lisäsi johtoaan voittaen 24 sekunnilla Oikaraisen, josta Taipale oli jäänyt myös 24 sekuntia. Lopussa Sonkajärven Esko Hakola nosti itsensä neljänneksi.[2]

50 kilometriä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sunnuntaina 23. helmikuuta kisattiin Jyväskylässä Laajavuoren maastossa SM-kisojen miesten 50 kilometriä. Kilpailussa ensimmäisellä 10 km:llä otti johdon Helsingin poliisi Pauli Siitonen ennen Kuusamon Kalevi Oikaraista ja Anttolan Heikki Ripattia. Puolessa matkassa Oikarainen oli ottanut reilun lähes kahden minuutin johdon ennen Siitosta ja Ripattia. Heistä oli reilun minuutuin päässä Mikkelin Tenho Himanen, Ounasvaaran Teuvo Hatunen ja Kaustisen Esa Kujala. 40 km:n kohdalla järjestys oli edelleen sama kuin puolimatkassa, mutta heti 40 km:n jälkeen kärkikaksikko Oikarainen-Ripatti keskeytti. Viisi kilometriä ennen maalia kärkisijan otti Hatunen, jonka hän piti maaliin asti. Himanen ohitti Siitosen saavuttaen näin SM-hopean.[3]

4×10 kilometriä, viesti

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lauantaina 22. helmikuuta kisattiin Jyväskylässä Laajavuorenn maastossa SM-kisojen miesten 4 x 10 kilometrin viesti. Kuusamon Erä-Veikot jatkoi mestaruusketjuaan ylivoimaisella voitolla, joka oli kolmas peräkkäinen mestaruus. Ensimmäisessä vaihdossa kuusamolaiset olivat sijalla 10 Kuhmon Kivan Martti J. Määtän pitäessä kärkeä kannoillaan IF Länken ja Iisalmen Visa. Toisella osuudella kärki oli IF Länken Mikko Vuorimaan nostaessa seuransa kärkeen, ennen Suonenjoen Vasamaa ja Miehikkälän Vilkasta. Näistä Kuusamo oli jäljessä lähes minuutin sijalla 10 lähdettäessä kolmannelle osuudelle. Kolmannella osuudella Kuusamon Kalevi Oikarainen hiihti viestin parhaan henkilökohtaisen ajan nostaen Kuusamon Erä-Veikot kärkeen yli minuutin erolla ennen Tamperetta ja Sonkajärveä. Järjestys säilyi samana maaliin tultaessa. Mitalisijojen jälkeen neljännen sijan otti Ounasvaaran Hiihtoseura ennen Mikkelin Hiihtäjiä ja Kuusamon Erä-Veikkojen II-joukkuetta.[4]

Maastohiihto, naiset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

5 kilometriä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sunnuntaina 23. helmikuuta kisattiin Jyväskylässä Laajavuoren maastossa naisten 5 kilometriä. Kisan selvän voiton otti Karhulan Marjatta Kajosmaa ennen Nivalan Helena Kivojaa. Kokenut Hyvinkään Irmeli Nieminen, viiden vuoden takainen mestari, otti SM-pronssia. Kokenut Pertunmaan Ponnistajien Siiri Rantanen oli 7. [5]

10 kilometriä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sunnuntaina 16. helmikuuta kisattiin Vetelissä miesten 30 kilometriä. Kisa käytiin noin 15 asteen pakkasessa. Paikalla oli noin 3 000 katsojaa. Toisen Suomen mestaruutensa ottanut Juvan Marjatta Muttilainen otti voiton ennen nuorta Nivalan Helena Kiviojaa 23 sekunnilla. Kisassa entiset ykkösnimet jäivät heikommille sijoille; Noormarkun Toini Pöysti 9., Kokkolan Eva Hög 11., Hyvinkään Irmeli Nieminen 12. ja Pertunmaan Siiri Rantanen 16.[6]

3x5 kilometriä, viesti

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lauantaina 22. helmikuuta kisattiin Jyväskylässä Laajavuorenn maastossa SM-kisojen naisten 3 x 5 kilometrin viesti. Juvan Urheilijoiden Marjatta Muttilainen ratkaisi viestin seuransa eduksi 3. osuudella. Ensimmäisellä osuudella Pielaveden Liisa Tolonen otti selvän johdon. Toisella osuudella Juva ajoi takaa Pielavettä, mutta Pielavesi johti vielä 17 sekunnilla. Ankkuriosuudella Juvan Muttilainen sitten selvän voiton ennen Pielavettä, joka joutui lopussa tiukkaan taistoon Lahden Hiihtoseuran Saara Saarisen kanssa. Lopputuloksissa edellisen vuoden mestari Leppävirran Viri oli neljäs, Jyväskylän Hiihtoseura Irma Hartikaisen erinomaisen hiihdon ansiosta viides ja TUL:n Kajaanin Kuohu kuudes. Kisaan osallistui 14 naistrioa.[7]

SijaKilpailijaSeuraPisteetHyppyjen
pituudet
1 Topi Mattila Kouvolan Hiihtoseura 223,171,0m - 73,0m
2 Raimo Ekholm Lahden Hiihtoseura 207,568,5m - 72,0m
3 Juhani Ruotsalainen Puijon Hiihtoseura 202,668,5m - 68,0m
4 Osmo Leivo Lahden Hiihtoseura 198,767,5m - 67,5m
Tauno Käyhkö Ounasvaaran Hiihtoseura 198,769,5m - 68,0m
6 Heimo Tamminen Lahden Hiihtoseura 198,068,0m - 67,5m

Sunnuntaina 16. helmikuuta kisattiin Kouvolassa SM-kisojen pienen mäen mäkimestaruudesta. Kisaan osallistui 40 mäkimiestä, joiden suorituksia oli katsomassa 1 500 katsojaa. Kisan voitti ylivoimaisesti kotimäessään Kouvolan Topi Mattila hypäten molemmilla kierroksilla pisimmän hypyn. Mestaruus oli Mattilan uran kolmas. Lahden Raimo Ekholm erottui toisen kierroksen hypyllään muista saavuttän näin SM-hopeaa. Seuraaville sijoille hypättiin hyvin tasaisesti tyylipisteiden ratkaistessa sijoitukset.[8]

SijaKilpailijaSeuraPisteetHyppyjen
pituudet
1 Topi Mattila Kouvolan Hiihtoseura 219,687,5m - 91,5m
2 Juhani Ruotsalainen Puijon Hiihtoseura 213,287,0m - 91,0m
3 Keijo Laiho Lahden Hiihtoseura 211,087,0m - 88,0m
4 Raimo Ekholm Lahden Hiihtoseura 204,885,0m - 88,0m
5 Niilo Halonen Lahden Hiihtoseura 204,185,0m - 86,5m
6 Väinö Salonen Jyväskylän Hiihtoseura 203,087,0m - 88,0m

Sunnuntaina 23. helmikuuta kisattiin Jyväskylässä Laajavuoren mäessä SM-kisojen suurmäen mäkimestaruudesta. Kisaan osallistui 45 mäkimiestä. Kisan voitti selkeästi Kouvolan Topi Mattila hypäten molemmilla kierroksilla pisimmän hypyn. Mestaruus oli Mattilan uran neljäs. Ensimmäisen kierroksen jälkeen tuntumassa olivat 0,5 metriä vähemmän hypänneet Lahden Keijo Laiho ja Puijon Juhani Ruotsalainen. Toisella kierroksella Ruotsalainen teki selkeästi paremman suorituksen kuin Laiho ja näin SM-hopa Ruotsalaiselle ja SM-pronssi Laiholle.[9]

Joukkuemäenlasku

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Miesten joukkuemäki käytiin toisen kerran SM-kisojen historiassa lauantaina 15. helikuuta viidentoista 3-miehisen joukkueen voimin. Lahden, Kouvolan ja Ounasvaaran jälkeen sijoittuivat Sotkamon Jymy, Jyväskylän Hiihtoseura ja Lahden Hiihtoseuran I-joukkue, jossa Raimo Ekholm kaatui hyppynsä.[10]

Sija Kilpailija Seura PisteetMäenlasku
ja hiihto
1 Rauno Miettinen Suonenjoen Vasama 457,55224,8 + 232,75
2 Erkki Kilpinen Lahden Hiihtoseura 450,60210,6 + 240,0
3 Esa Klinga Lahden Hiihtoseura 435,03198,9 + 236,13
4 Vesa-Pekka Sarparanta Warkauden Urheilijat 429,40209,4 + 220,0
5 Heikki Sarapää Ounasvaaran Hiihtoseura 424,80215,8 + 209,0
6 Pertti Leppäkorpi Harjavallan Jymy 408,08176,7 + 231,38

Yhdistetyn kisa aloitettiin lauantaina 15. helmikuuta Kouvolassa 27 miehen voimin mäkiosuudella, jonka voitti Suonenjoen 19-vuotias Rauno Miettinen ennen Ounasvaaran Heikki Sarapäätä, Lahden Erkki Kilpistä ja Varkauden Vesa-Pekka Sarparanta, jotka erottuivat muista yhdistetyn hyppääjistä.[11] Seuraavana päivänä 16. helmikuuta hiihdetyssä 15 km:n hiihdossa parhaan ajan sai Erkki Kilpinen, joka hiihdollaan nosti itsensä SM-hopealle. Toiseksi nopeimman hiihtoajan sai IK Örnenin Tom Backman, jolla hän nosti sijoituksensa seitsemänneksi ollessaan mäen jälkeen 20. Seuraavina hiihto-osuudella olivat Esa Klinga ja Rauno Miettinen, joilla Miettinen varmisti mestaruutensa ja Klinga SM-pronssin. Harjavallan Pertti Leppäkorpi nosti sijoituksensa kuudenneksi mäen 15. sijan jälkeen. Edellisen vuoden mestari Kokkolan Veikkojen Ilpo Nuolikivi oli kahdeksas.[12]

Asiasta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Kauppi, L.M.: Raimon, Eljaksen ja Marjatan juhlaa Vetelin SM-ladulla, Topi Mattila uusi mäkimestaruutensa, Rajavartijat valttia Jyväskylän SM-ladulla. Suomen Urheiluviesti, 1969, nro 1.
  1. ↑ Jaakko Luoma: Karjalainen sai kiriä kahdesti mestaruuteen. Helsingin Sanomat, 22.2.1969, s. 18. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 10.2.2026.
  2. ↑ Esko Rasilainen: Raimo Lehtinen tarttui rakettivauhdilla hiihtovaltikkaan. Helsingin Sanomat, 17.2.1969, s. 16. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 9.2.2026.
  3. ↑ Esko Rasilainen: Hatunen sitkein puuduttavan raskaalla maratonilla. Helsingin Sanomat, 24.2.1969, s. 16. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 9.2.2026.
  4. ↑ Esko Rasilainen, Jaakko Luoma: Kuusamon kullanhuuhtojat jälleen ylivoimaisia - miesten viesti Erä-Veikoille kolmannen kerran. Helsingin Sanomat, 23.2.1969, s. 26. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 9.2.2026.
  5. ↑ Esko Rasilainen: Marjatta Kajosmå nopein nainen. Helsingin Sanomat, 17.2.1969, s. 16. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 9.2.2026.
  6. ↑ Esko Rasilainen: Marjatta tiesi asemansa. Helsingin Sanomat, 17.2.1969, s. 16. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 9.2.2026.
  7. ↑ Esko Rasilainen, Jaakko Luoma: Naisten 3x5 km Juvan Urheilijoille. Helsingin Sanomat, 23.2.1969, s. 33. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 9.2.2026.
  8. ↑ Pekka Lääperi: Mäkeä ja miehiä arvosteltiin. Helsingin Sanomat, 17.2.1969, s. 21. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 9.2.2026.
  9. ↑ Pekka Lääperi: Mattila omaa luokkaansa latteassa mäkikilvassa. Helsingin Sanomat, 17.2.1969, s. 21. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 9.2.2026.
  10. ↑ Pekka Lääperi: LHS piti Kouvolan takanaan mäenlaskun joukkuekisoissa. Helsingin Sanomat, 16.2.1969, s. 32. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 9.2.2026.
  11. ↑ Nuori kärki yhdistetyn mäessä - Rauno Miettisellä parhaat hypyt. Helsingin Sanomat, 16.2.1969, s. 32. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 9.2.2026.
  12. ↑ Erkki Kilpinen jätti Klingan kolmanneksi. Helsingin Sanomat, 17.2.1969, s. 16. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 9.2.2026.