Siirry sisältöön

Hiihdon Suomen-mestaruuskilpailut 1973

Wikipediasta

Hiihdon Suomen-mestaruuskilpailut pidettiin vuonna 1973 Harjavallassa 9.–11. helmikuuta ja Kurikassa 16.–18. helmikuuta. Juha Mieto voitti ylivoimaisesti kaikki miesten henkilökohtaiset kilpailut.

15 kilometriä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kurikassa 16. helmikuuta 1973 hiihdetty 15 km:ä oli kotiladullaan hiihtäneen Kurikan Juha Miedon ylivoimaa. Seuraavaksi tullut Oulujoen Raimo Lehtinen hävisi Miedolle yli kaksi minuuttia. Lehtisen takana SM-pronssista kävivät taistelua Halsuan Nygård ja Kuusamon Liimatainen, joka päättyi kolmella sekunnilla Nygårdin eduksi.[1]

30 kilometriä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harjavallassa 10. helmikuuta 1973 hiihdetty 30 km:ä oli Kurikan Juha Miedon ylivoimaa. Hän voitti yli minuutilla Vetelin Hannu Taipalee, joka puolestaan yli minuutilla Oulujoen Raimo Lehtisen. Heidän jälkeensä tuli olympia-valmennuksen nuoret eli 22-vuotias Nygård ja Liljeroos. Kisat muistetaan vähälumisuudesta, mikä näkyi kapeana ja samalla ohitukselle hieman ahtaana latu-urana.[2]

50 kilometriä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sunnuntaina 18. helmikuuta 1973 Kurikassa hiihdetty 50 km:ä sinetöi Kurikan Juhani Miedon kaikkien kolmen matkan, 15 km, 30 km ja 50 km, mestariksi 15 000 katsojan läsnäollessa. Hän otti lähes neljän minuutin erolla voiton Ilomantsin Jorma Kinnusesta, joka puolestaan voitti SM-pronssille sijoittuneen Ounasvaaran Teuvo Hatusen kahdella minuutilla. Keskeyttäneitä olivat mm. Kuusamon Kalevi Oikarainen, Oulujoen Raimo Lehtinen ja Vetelin Hannu Taipale. [3]

4×10 kilometriä, viesti

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lauantaina 17. helmikuuta kisattiin Kurikassa SM-kisojen miesten 4 x 10 kilometrin viesti 10 000 katsojan läsnäollessa. Kuusamon Erä-Veikot jatkoi mestaruusketjuaan ylivoimaisella seitsemännellä peräkkäisellä voitolla. Lisäksi Kuusamon Erä-Veikkojen II-joukkue tuli toiseksi ennen Lapväärtin IF Länkeniä. Lähtö tapahtui Pitkämon tekojärven jäältä. Ensimmäisellä osuudella kärjessä tulivat IF Länkenin Arto Koivisto ja Kuusamon Kalevi Oikarainen puolen minuutin johdossa muihin joukkueisiin nähden. Toisella osuudella Kuusamon Manne Liimatainen ratakaisi pelin seuransa eduksi, ja voitto oli sen jälkeen selvä. Seuraavista sijoista olikin sitten tiukka kisa, sillä Kuusamon II-joukkue pääsi ankkuriosuudelle minuutin johdossa ennen IF Länkenin Mikko Vuorimaata ja Iisalmen Visaa Juhani Repoa. Kuusamon II-joukkue piti hieman yllätyksellisesti SM-hopeatilansa. Pronssitaistossa Iisalmen Repo kaatui loppuvaiheessa, ja näin SM-pronssi meni Lapväärtiin. Iisalmen Visan jäljessä seuraaville sijoille tulivat Ylläksen Hiihtäjät ja Mikkelin Hiihtäjät. Ylläksen Hiihtäjien ankkuri Pertti Teurajärvi oli ankkurien toiseksi nopein Kuusamon I-joukkueen Osmo Karjalaisen jälkeen.[4]

5 kilometriä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sunnuntaina 18. helmikuuta 1973 Kurikassa käytiin SM-hiihtojen naisten 5 km:n kisa. Totusti Vehkalahden Marjatta Kajosmaa oli ykkönen, mutta nuori Jurvan Hilkka Kuntola hävisi lähes puoli minuuttia. SM-pronssia otti Pyhäjärven Helena Takalo. Seuraaville sijoille tuli tuttuja nimiä eli Härkin, Suhonen ja Muttilainen. Tyttöjen sarjassa Simpeleen Urheijoiden Marja-Liisa Hämäläinen olisi sijoittunut voittoajallaan viidenneksi.[5]

10 kilometriä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lauantaina 11. helmikuuta 1973 Harjavallassa käytiin SM-hiihtojen naisten 10 km:n kisa. Totusti Vehkalahden Marjatta Kajosmaa oli ykkönen, mutta nuori Jurvan Hilkka Kuntola hävisi vain kuusi sekuntia. SM-pronssia otti hieman yllättäen Valtimon 21-vuotias Ulla Suhonen voittaen Pyhäjärven Helena Takalon.[6]

3×5 kilometriä, viesti

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lauantaina 17. helmikuuta kisattiin Kurikassa SM-kisojen miesten 4 x 10 kilometrin viesti. Valtimon Vasama jatkoi mestaruusketjuaan ylivoimaisella kolmannella peräkkäisellä voitolla. Ensimmäisellä osuudella Valtimon Ulla Suhonen otti puolen minuutin johdon vaihtoon tultaessa ennen IF Brahen Birgit Emetiä. Toisella osuudella Valtimo jatkoi kärjessä, mutta suurimman nousun teki Ounasvaaran Hiihtoseura sen hiihtäjän Sirkka Vilppolan nostaessa seuransa kahdeksannelta sijalta toiseksi. Ankkuriosuudella Vehkalahden Marjatta Kajosmaa nosti seuransa SM-hopealla vain kuusi sekuntia Valtimon Kaija Härkinille hävinneenä. Kajosmaa teki ankkuriosuuden ylivoimaisesti nopeimman ajan. Ounasvaaran Hiihtoseura otti SM-pronssia ennen Simpeleen Urheilijoita, Loimaan Jankkoa ja Juvan Urheilijoita.[7]

Pieni mäki - K70m

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
SijaKilpailijaSeuraPisteetHyppyjen
pituudet
1 Kari Ylianttila Ounasvaaran Hiihtoseura 212,762,5m - 61,0m
2 Paavo Maunu Ounasvaaran Hiihtoseura 201,360,5m - 61,5m
3 Seppo Hyvönen Helsingin Hiihtoseura 196,459,0m - 59,0m
4 Pekka Hyvärinen Ounasvaaran Hiihtoseura 193,658,5m - 59,0m
4 Rauno Miettinen Suonenjoen Vasama 193,658,5m - 56,5m
6 Pertti Tuhkanen Puijon Hiihtoseura 191,161,5m - 58,5m

Sunnuntaina 11. helmikuuta käytiin Harjavallassa pienen mäen Suomen mestaruuskilpailut. Ounasvaaran Kari Ylianttila otti ylivoimaisen voiton ennen seurakaveriaan Paavo Maunua. Samaan aikaan Ounasvaaran Tauno Käyhkö kilpaili Japanissa. Muista ennakkosuosikeista Ounasvaaran Esko Rautionaho ja Puijon Juhani Ruotsalainen kaatuivat hyppynsä.[8]

Sija Kilpailija Seura Pisteet
1 Rauno Miettinen Suonenjoen Vasama 435,8 (221,5 + 214,3)
2 Erkki Kilpinen Lahden Hiihtoseura 415,25 (204,0 + 211,25)
3 Jukka Kuvaja Lahden Hiihtoseura 411,0 (199,3 + 211,7)
4 Raimo Timonen Kuusankosken Urheiluseura 395,85 (186,1 + 209,75)
5 Markku Sinkko Lappeenrannan Hiihtäjät 392,25 (188,4 + 203,85)
6 Tom Backman IK Örnen 391,7 (171,7 + 220,0)

Yhdistetyn SM-kisat pidettiin Harjavallassa 10. ja 11. helmikuuta 1973. Ensimmäisenä päivänä käydyssä mäkikisassa Suonenjoen olympiahopeamitalisti Rauno Miettinen oli ylivoimainen voittaen toiseksi tulleen Lahden Erkki Kilpisen 17,5 pisteellä. Kilpinen voitti selvästi kolmanneksi tulleen Lahden Hiihtoseuraan siirtyneen Jukka Kuvajan.[9] Toisen päivän hiihtokisassa espoolainen Tom Backman oli perinteisen vahva nousten näin 6. sijalle. Miettinen sijoittui hiihdossa toiseksi hävittyään Backmanille puoli minuuttia. Seuraaviksi tulleet Kuvaja ja Kilpinen hävisivät Miettiselle puoli minuuttia. Myönteisiä nimiä oli myös Kuusankosken Raimo Timonen, joka hiihdollaan nosti itsensä hiihdon jälkeiseltä 10. sijalta neljeänneksi.[10]

  1. ↑ Jaakko Luoma & Alpo Jokinen: Hän on profeetta omalla maallaan - Juha Mietoi kumosi vanhan sananlaskun. Helsingin Sanomat, 17.1.1972, s. 18. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 12.3.2026.
  2. ↑ Jaakko Luoma & Alpo Jokinen: Lumi ei riittänyt verryttelyyn eikä ohituksiin - Juha Mieto silti vailla vertaa. Helsingin Sanomat, 17.1.1972, s. 34. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 12.3.2026.
  3. ↑ Jaakko Luoma & Alpo Jokinen: Hän on profeetta omalla maallaan - Juha Mieto kumosi vanhan sananlaskun. Helsingin Sanomat, 17.1.1972, s. 18. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 12.3.2026.
  4. ↑ Jaakko Luoma: Viestit ilman poikkeuslakia - Seitsemän kertaa Kuusamo. Helsingin Sanomat, 18.2.1973, s. 33. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 13.3.2026.
  5. ↑ Jaakko Luoma: Kaksi komiaa Kurikassa - Juha Mieto ja Marjatta Kajosmaa. Helsingin Sanomat, 19.2.1973, s. 18. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 13.3.2026.
  6. ↑ Jaakko Luoma & Alpo Jokinen: Perintöprinsessa horjutti valtaistuinta - Kajosmaa kukisti Kuntolan kirissä. Helsingin Sanomat, 12.2.1973, s. 16. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 13.3.2026.
  7. ↑ Jaakko Luoma: Viestit ilman poikkeuslakia - Kolme kertaa Valtimo. Helsingin Sanomat, 18.2.1973, s. 33. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 13.3.2026.
  8. ↑ Pekka Suomaa: Ammattimies mäessä: Ylianttila. Helsingin Sanomat, 12.2.1973, s. 16. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 13.3.2026.
  9. ↑ Entinen sävel yhdistetyssä: Miettinen, Kilpinen, Kuvaja. Helsingin Sanomat, 10.2.1973, s. 22. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 12.3.2026.
  10. ↑ Miettisen viides. Helsingin Sanomat, 11.2.1973, s. 35. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 12.3.2026.