Kyyhkyt

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee lintuheimoa. Kyyhkyt on myös lintusuku. Muista merkityksistä katso täsmennyssivu Kyyhky.
Kyyhkyt
Kalliokyyhky (Columba livia)
Kalliokyyhky (Columba livia)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Kyyhkylinnut Columbiformes
Heimo: Kyyhkyt
Columbidae
Leach, 1820[1]
Pigeon range.png
Alaheimot[2][3]
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Kyyhkyt Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Kyyhkyt Commonsissa

Kyyhkyt (Columbidae) on kyyhkylintujen lahkoon kuuluva ainoa elossa oleva lintuheimo. Heimoon kuuluu 351 lajia 49 suvussa. Kyyhkyt ovat keskikokoisia tai pieniä metsien ja avoimaiden lintuja. Kyyhkyt lepäävät, muuttavat ja ruokailevat parvina. Lemmikki- tai harrastelintuina pidettävät kyyhkylajit kuuluvat kaikki varsinaisiin kyyhkyihin. Suomessa pesivät pääosin kesykyyhky, uuttukyyhky, sepelkyyhky ja turkinkyyhky.[4]

Suomessa tavatut lajit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kyyhkyjen historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vähiten kantamuodostaan eroavat kirjekyyhkyt, joita jo egyptiläiset kesyttivät viestinviejiksi. Kun kyyhkyjä aiemmin käytettiin viestien välittämiseen, viestin lähettäjän oli tuotava mukanaan kyyhky sieltä, mihin hän aikoi lähettää viestin. Kyyhkyt käyttävät suunnistaessaan hyväksi Aurinkoa, Kuuta ja tähtiä. Ne kuuluvat myös eläinlajeihin, jotka pystyvät aistimaan Maan magneettisia voimaviivoja. Kyyhkyillä on nimittäin aivoissaan magnetiittihiukkasia. Lisäksi ne pystyvät painamaan mieleensä maan muotoja ja jossain määrin käyttämään suunnistautumisessa hyväkseen myös kuulo- ja näköaistiaan.

Kyyhkyjen levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kyyhkyt ovat levinneet kaikkialle kylmimpiä napa-alueita lukuun ottamatta. Yleensä kyyhkyt ovat erilaisten metsien lintuja. Eräät lajit viihtyvät parhaiten viljelysmailla tai muilla avomailla.

Kyyhkyslajeja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lemmikkilintuna yleinen on naurukyyhky (Streptopelia senegalensis), jota kutsutaan joskus myös palmukyyhkyksi tai senegalinkyyhkyksi. Muita lemmikkilajeja ovat muun muassa kapinkyyhky (Oena capensis), joka on myös kotoisin Afrikasta, australialainen timanttikyyhky (Geopelia cuneata) sekä turkinkyyhky (Streptopelia decaocto), jonka pesimäkanta Suomessa on pari sataa paria.

Muuta kyyhkyistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kyyhkyjen sukupuolta on usein vaikea erottaa. Yleensä varmin tunnusmerkki onkin käyttäytyminen; koiras kujertaa ja esittää soidintanssia naaraan ympärillä.

Lemmikki- ja harrastelintuina kyyhkyt ovat helposti kesyyntyviä ja kestäviä.

Kyyhkyt ovat vahvoja ja nopeita lentäjiä. Pesimäajan ulkopuolella ne viihtyvät usein suurissa parvissa. Kyyhkyset ruokkivat poikasiaan kupunsa eritteellä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Columbidae BioLib. Viitattu 20.1.2011. (englanniksi)
  2. Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Columbidae (TSN 177061) itis.gov. Viitattu 11.5.2019. (englanniksi)
  3. Palmén, Ernst & Nurminen, Matti (toim.): Eläinten maailma, Otavan iso eläintietosanakirja. 2. Iilimato–Leopardit, s. 815. Helsinki: Otava, 1974. ISBN 951-1-01422-6. (suomenkielisten nimien lähde)
  4. Koskimies 2019, s. 231

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä lintuihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.