Kyyhkyt
| Kyyhkyt | |
|---|---|
,_Palacio_de_Nymphenburg,_M%C3%BAnich,_Alemania01.JPG) Kalliokyyhky (Columba livia) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Kyyhkylinnut Columbiformes |
| Heimo: |
Kyyhkyt Columbidae Leach, 1820[1] |
 |
|
| Alaheimot[2][3] | |
| Katso myös | |
Kyyhkyt (Columbidae) on kyyhkylintujen lahkon ainoa elossa oleva lintuheimo. Heimoon kuuluu 351 lajia 49 suvussa. Kyyhkyt ovat keskikokoisia tai pieniä metsien ja avoimaiden lintuja. Kyyhkyt lepäävät, muuttavat ja ruokailevat parvina. Lemmikki- tai harrastelintuina pidettävät kyyhkylajit kuuluvat kaikki varsinaisiin kyyhkyihin. Suomessa pesivät pääosin kesykyyhky, uuttukyyhky, sepelkyyhky ja turkinkyyhky.[4]
BirdLife Suomen mukaan kyyhkyjen heimoon kuuluvat seuraavat suvut: kyyhkyt (Columba), Aplopelia (luumukyyhky), turturikyyhkyt (Streptopelia), käkikyyhkyt (Macropygia), sundankyyhkyt (Turacoena), harakkakyyhkyt (Reinwardtoena), Ectopistes (muuttokyyhky), amerikankyyhkyt (Patagioenas), juoksukyyhkyt (Leptotila), viiriäiskyyhkyt (Geotrygon), vaikertajakyyhkyt (Zenaida), varpuskyyhkyt (Columbina), maakyyhkyt (Claravis), andienkyyhkyt (Metriopelia), Uropelia (malvakyyhky), pronssikyyhkyt (Henicophaps), pyykyyhkyt (Alopecoenas), Leucosarcia (aurarintakyyhky), kivikyyhkyt (Petrophassa), kirjokivikyyhkyt (Geophaps), pensaskyyhkyt (Phaps), Ocyphaps (töyhtökyyhky), timanttikyyhkyt (Geopelia), Trugon (isopyykyyhky), Otidiphaps (fasaanikyyhky), haavakyyhkyt (Gallicolumba), viherkyyhkyt (Treron), kruunukyyhkyt (Goura), huivikyyhkyt (Caloenas), Raphus (mauritiuksendodo), Pezophaps (rodriguesindodo), Didunculus (hammasnokkakyyhky), smaragdikyyhkyt (Chalcophaps), uikuttajakyyhkyt (Turtur), Oena (naamiokyyhky), kanakyyhkyt (Phapitreron), keisarikyyhkyt (Ducula), hedelmäkyyhkyt (Ptilinopus), sinikyyhkyt (Alectroenas), Drepanoptila (puuhkajalkakyyhky), Hemiphaga (uudenseelanninkyyhky), vuorikyyhkyt (Gymnophaps), Lopholaimus (nutturakyyhky), Microgoura (töyhtöpyykyyhky), Cryptophaps (celebesinharmaakyyhky), Starnoenas (kuubanviiriäiskyyhky), arokyyhkyt (Syrrhaptes) ja hietakyyhkyt (Pterocles).[5] Yksilajisille suvuille ei ole vahvistettu suomalaista nimeä.
Suomessa tavatut lajit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Idänturturikyyhky - Streptopelia orientalis (satunnaisesti)
- Kalliokyyhky ja kesykyyhky - Columba livia
- Sepelkyyhky - Columba palumbus
- Turkinkyyhky - Streptopelia decaocto
- Turturikyyhky - Streptopelia turtur (ei vuosittain)
- Uuttukyyhky - Columba oenas
Kyyhkyjen historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vähiten kantamuodostaan eroavat kirjekyyhkyt, joita jo antiikin egyptiläiset kesyttivät viestinviejiksi. Kun kyyhkyjä tuolloin käytettiin viestien välittämiseen, viestin lähettäjän oli tuotava mukanaan kyyhky sieltä, mihin hän aikoi lähettää viestin. Kyyhkyt käyttävät suunnistaessaan hyväksi Aurinkoa, Kuuta ja tähtiä. Ne kuuluvat myös eläinlajeihin, jotka pystyvät aistimaan Maan magneettisia voimaviivoja; kyyhkyillä on näet aivoissaan magnetiittihiukkasia. Lisäksi ne pystyvät painamaan mieleensä maantieteellisiä muotoja ja jossain määrin käyttämään myös kuulo- ja näköaistiaan hyväkseen suunnistaessaan.
Kyyhkyjen levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kyyhkyt ovat levinneet kaikkialle maapallolle, aivan kylmimpiä napa-alueita lukuun ottamatta. Yleensä kyyhkyt ovat erilaisten metsien lintuja. Eräät lajit viihtyvät parhaiten viljelysmailla tai muilla avomailla.
Kyyhkyslajeja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lemmikkilintuna yleinen on naurukyyhky (Streptopelia senegalensis), jota kutsutaan joskus myös palmukyyhkyksi tai senegalinkyyhkyksi. Muita lemmikkilajeja ovat muun muassa kapinkyyhky (Oena capensis), joka on myös kotoisin Afrikasta, australialainen timanttikyyhky (Geopelia cuneata) sekä turkinkyyhky (Streptopelia decaocto), jonka pesimäkanta Suomessa on pari sataa paria.
Muuta kyyhkyistä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kyyhkyjen sukupuolia on usein vaikea erottaa toisistaan. Yleensä varmin tunnusmerkki onkin käyttäytyminen; koiras kujertaa ja esittää soidintanssia naaraan ympärillä.
Lemmikki- ja harrastelintuina kyyhkyt ovat helposti kesyyntyviä ja kestäviä.
Kyyhkyt ovat vahvoja ja nopeita lentäjiä. Pesimäajan ulkopuolella ne viihtyvät usein suurissa parvissa. Kyyhkyset ruokkivat poikasiaan kupunsa eritteellä.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Koskimies, Pertti: Suuri suomalainen lintukirja. Readme.fi, 2019. ISSN 101704437 ISBN 978-952-321-186-5
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Columbidae BioLib. Viitattu 20.1.2011. (englanniksi)
- ↑ Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Columbidae (TSN 177061) itis.gov. Viitattu 11.5.2019. (englanniksi)
- ↑ Palmén, Ernst & Nurminen, Matti (toim.): Eläinten maailma, Otavan iso eläintietosanakirja. 2. Iilimato–Leopardit, s. 815. Helsinki: Otava, 1974. ISBN 951-1-01422-6 (suomenkielisten nimien lähde)
- ↑ Koskimies 2019, s. 231
- ↑ Maailman lintulajien suomenkieliset nimet (txt) BirdLife Suomi. Viitattu 3.12.2024.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Suomen Viestikyyhky-yhdistys ry
- ITIS: Columbidae (englanniksi)