Kyttyräselkäisyys

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Scheuermannin taudin aiheuttama kyttyrä 22-vuotiaalla miehellä ennen operointia.
Scheuermannin taudin aiheuttama noin 70 asteen kyttyräselkä röntgenkuvassa.

Kyttyräselkäisyydeksi, kumaraselkäisyydeksi tai köyryselkäisyydeksi (kyphosis) kutsutaan rintarangan kaaren eli kyfoosin sairaalloista käyristymistä taaksepäin. Kyttyräselkäisyyden voivat aiheuttaa esimerkiksi lapsihalvaus, Scheuermannin tauti, riisitauti tai nikamanmurtuma.

Tavanomaisin syy lisääntyneeseen rintarangan kyfoosiin on ns. idiopaattinen köyryselkä, jota tavataan useilla murrosikäisillä nuorilla.lähde? Idiopaattisen köyryselän tapauksessa selkärangan nikamissa ei ole havaittavissa epämuodostumia, ja selkä on hyvin liikkuva ja oikaistavissa suoraksi. Tällaista kyfoosia kutsutaan tavallisessa kansankielessä "huonoksi ryhdiksi", eikä kysymyksessä ole siis sairaalloinen kyttyräselkäisyys.

Scheuermannin tauti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Scheuermannin tauti.

Scheuermannin taudissa selkärangan nikamat kasvavat kiilamaiseen muotoon normaalin tiiliskivimäisen sijaan, mikä johtaa rintarangan kaartumiseen taaksepäin ja kyttyräselkäisyyteen. Tauti ilmenee murrosiän kasvuvaiheen aikana ja on yleisempää miespuolisen kuin naispuolisen väestön keskuudessa. Scheuermannin tautia pidetään perinnöllisenä, koska erityisesti sen äärimmäisten muotojen on havaittu esiintyvän suvuittain, vaikkei taudin puhkeamiseen vaikuttavaa geeniä olekaan löydetty. Lääketieteellisen kirjallisuuden mukaan Scheuermannin tautia esiintyy jossain muodossa 1–8 %:lla väestöstä.[1] Vakavin ja näkyvin Scheuermannin taudin aste on ns. hyperkyfoosi, jossa selkäranka voi kaareutua jopa päälle sadan asteen. Esteettisten ja psykologisten haittojen lisäksi hyperkyfoosi on lähes aina kivulias ja voi johtaa alaraajojen halvaantumiseen, kun pitkälle kehittynyt kyfoosi alkaa venyttää selkäydintä. Hyperkyfoosia esiintyy noin yhdellä nuorella tuhannesta.

Hoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kyttyräselkäisyyttä ja huonoa ryhtiä hoidetaan etupäässä kiropraktiikalla ja erilaisilla fysioterapeuttisilla harjoitteilla, joilla pyritään vahvistamaan selän lihaksistoa. Saatavissa on myös ryhtivöitä ja -korsetteja, jotka pakottavat selän oikeaan asentoon ja ohjaavat sen kasvua. Vakavimmissa tapauksissa (esimerkiksi hyperkyfoosi) voidaan myös päätyä kirurgiseen toimenpiteeseen, joka kyttyräselkäisyyden vakavuudesta riippuen voi olla erittäin vaativa ja riskialtis.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Markku Heliövaara, Hilkka Riihimäki ja Maunu Nissinen: Murroikäisten ryhdin poikkeavuudet. Viitattu 5.8.2008.