Kuvataajuus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kuvataajuus (lyhenne usein FPS eli frames per second) tai ruutunopeus tai kehysnopeus tarkoittaa näyttötekniikassa ja usein myös tietokonepeleissä näytölle sekunnissa piirrettyjen kuvien määrää. Yleissääntönä voidaan pitää, että mitä korkeampi kuvataajuus, sitä juohevammalta liike näyttää.

Elokuvissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuvauksessa yleisin kuvataajuus on vuodesta 1927 ollut 24 kuvaa sekunnissa, joka on myös elokuvateatterien esitysstandardi.[1]

Viime aikoina joitakin elokuvia on tuotettu korkeammalla kuvataajuudella.

Uutta digitaalista HFR (High Frame Rate) -tekniikkaa käyttävät elokuvat esitetään 48 kuvan sekuntivauhdilla.

Ang Leen Billy Lynn's Long Halftime Walk (2016) kuvattiin taajuudella 120 kuvaa sekunnissa[2][3]. Sitä ei esitetty Suomen elokuvateattereissa ollenkaan[4]. Yhdysvalloissa vain kaksi teatteria pystyi esittämään sitä 120 kuvan taajuudella[3]. Myös Leen Gemini Man (2019) kuvattiin nopeudella 120 kuvaa sekunnissa.[5] Sitä esitetään teattereissa joko nopeudella 120 kuvaa, 60 kuvaa tai 24 kuvaa sekunnissa elokuvateatterista riippuen[6][5]. Elokuvan julkaisuaikaan Yhdysvalloissa oli 14 teatteria, jotka kykenivät näyttämään sen taajuudella 120 kuvaa sekunnissa[7]. Suomessa sitä esitetään parhaimmillaankin vain 60 kuvan taajuudella[5].

Tutkimusten mukaan ihmisen silmä ei pysty erottamaan kuvia erillisinä, jos kuvataajuus ylittää 55 kuvaa sekunnissa.[1]

Televisiossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Analogisissa SDTV-televisiolähetyksissä kenttätaajuus oli 50 (PAL) tai 60 (NTSC) kenttää eli puolikuvaa sekunnissa. Koska PAL-televisiolähetyksissä kuvataajuus on 25 kuvaa sekunnissa, elokuvatkin esitetään tällä nopeudella. Tällöin ne nopeutuvat noin 4 prosenttia eli elokuvan kesto lyhenee 2 minuuttia ja 24 sekuntia jokaista 60 minuuttia kohti.[8]

Videotiedostoissa muistitilan tarve kasvaa kuvataajuuden mukana ja myös toiston vaatima suoritinteho kasvaa kuvataajuuden myötä.

Myös valokuvauskameroiden sarjavalotusominaisuudesta, eli sarjakuvauksesta puhuttaessa käytetään lyhennettä ”FPS”. Tällöin FPS-lukema ilmaisee, kuinka monta kuvaa kamera pystyy ottamaan sekunnin aikana.

Tietokoneissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tietokonenäyttöjen virkistystaajuus voi olla jopa 300 kuvaa sekunnissa[9].

Yleisimpiä kuvataajuuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 24fps käytetään etenkin elokuvissa
  • 25fps käytetään PAL-järjestelmässä
  • 29.97fps käytetään NTSC-värijärjestelmässä.
  • 30fps käytetään NTSC-mustavalkojärjestelmässä.
  • 50fps (50p) käytetään joissakin teräväpiirtotuotannoissa
  • 50i tarkoittaa 50 puolikuvaa/s, käytetään PAL-televisiolähetyksissä
  • 59.95i tarkoittaa 59.95 puolikuvaa/s, käytetään NTSC-väritelevisiolähetyksissä
  • 60i tarkoittaa 60 puolikuvaa/s, käytetään NTSC-mustavalkotelevisiolähetyksissä

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Hobitit tuo Suomeen uuden HFR 3D -tekniikan Leffatykki. 22.11.2012.
  2. Mike Fleming Jr, Mike Fleming Jr: Ang Lee On His Game-Changing ‘Billy Lynn’s Long Halftime Walk’ Deadline. 15.10.2016. Viitattu 18.10.2019. (englanniksi)
  3. a b NYFF: Ang Lee's war film 'Billy Lynn's Long Halftime Walk' divides audiences. But are traditional assessments beside the point? Los Angeles Times. 15.10.2016. Viitattu 18.10.2019. (englanniksi)
  4. ”Billy Lynn's Long Halftime Walk (2016) - IMDb”.
  5. a b c Gemini Man 3D+ Finnkino. Viitattu 18.10.2019.
  6. ”Gemini Man (2019) - IMDb”.
  7. Matt Patches: No movie theater in America will play Gemini Man as it was meant to be seen Polygon. 8.10.2019. Viitattu 18.10.2019. (englanniksi)
  8. Henrik Herranen: Kuinka elokuva siirretään videolle arabuusimiehet.com. Viitattu 26.8.2010. (englanniksi)
  9. The 300Hz Predator Triton 500 is complete overkill, but we love it anyway www.digitaltrends.com. Viitattu 18.10.2019.
Tämä tekniikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.