Gustaf Fincke

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Kustaa Fincke)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Gustaf Gödekenpoika Fincke eli Kustaa Gödikinpoika Fincke (1510-luku – 2. joulukuuta 1566, Kemiö) oli suomalainen hallintomies ja Suomen käskynhaltija 1561–1563. Ensimmäinen maininta hänestä on vuodelta 1531, jolloin hän oli Kustaa Vaasan hovissa. Hän tappoi Kööpenhaminassa 1533 Kristoffer Båk -nimisen miehen ja Kustaa Vaasa pelasti hänet vankilasta maksamalla sadan kultatalarin sakon. Tämä sitoi Fincken Kustaa Vaasan palvelukseen.

Vuodesta 1538 lähtien Fincke alkoi saada luottamustehtäviä perehdyttyään Saksasta Ruotsiin kutsuttujen neuvonantajien hallinto-oppeihin. Vuonna 1540 kuningas lähetti hänet Suomeen palauttamaan sotaväen järjestykseen ja maksamaan sen palkat. Hänet nimitettiin 1542 yhdeksi Tukholman linnan päälliköistä juuri Dacken kapinan aikoihin. Palkkiokseen hän sai läänityksen Varsinais-Suomesta Uudenkirkon pitäjästä.

Vuonna 1545 Fincke avioitui Märta Stenintytär Illen kanssa ja muutti Suomeen. Samana vuonna hänet nimitettiin Viipurin linnan päällikön Måns Nilsinpojan apulaiseksi, jolloin hän pääsi perehtymään Suomen itäosien puolustukseen. Fincke osoittautui kyvykkääksi ja sai 1547 ylennyksen Olavinlinnan päälliköksi. Savon hallinnollisena johtajana hän edisti erämaiden asuttamista ylimpänä organisaattorina. Tavinsalmen asutuksen vakiinnuttua savolaisten uudisasutus suuntautui Oulujärven seudulle sekä Hämeen ja Pohjanmaan takamaille.

Erämaiden asuttaminen katkeroitti hämäläisiä ja johti väkivaltaan. Fincke kukisti vastustuksen hankkimalla kuninkaalta Hollolan kihlakunnan tuomarinviran. Vuosien 1555–1557 Venäjän-sodassa hän valvoi menestyksekkäästi maakuntansa turvallisuutta, organisoi hyökkäyksiä Venäjälle ja solmi hallintoalueensa osalta aselevon ennen virallista aselepoa. Syksyllä 1561 Fincke oli muutaman kuukauden Viron käskynhaltijana, mutta saman vuoden lokakuussa hänestä tuli koko Suomen käskynhaltija kuolemaansa saakka. Tämä virka vaati tahdikkuutta, sillä nimityksen myötä Juhana-herttua menetti asemansa herttuakunnassaan.

Fincke ja valtaneuvos Bengt Gylta lähetettiin 1563 Venäjälle neuvottelemaan tsaarin hyväksynnästä Ruotsin valloituksille Liivinmaalla. Neuvottelut päättyivät tuloksettomina ja Fincke palasi keväällä hoitamaan Suomen käskynhaltijan tointaan. Hän kuoli maatilallaan Kemiössä ja hänet on haudattu Kemiön kirkkoon. Gustaf Fincken poikia olivat Gödik Fincke ja Sten Fincke.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Uusi tietosanakirja, Tietosanakirja oy 1960–1966.
  • Ari-Pekka Palola: Fincke, Gustaf Gödekenpoika (K 1566) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 12.1.2001. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.