Kuristaminen

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Teloitus garrottella vuonna 1901.

Kuristaminen on eläinten ja ihmisten tappamis-, kidutus- tai kuritusmenetelmä, jossa kaulaa puristetaan tukehtumisen ja aivojen hapenpuutteen aiheuttamiseksi. Kuristaminen voi toisaalta estää hengityksen painamalla hengistysteitä ja toisaalta estää myös veren virtaamisen aivoihin. Se voidaan suorittaa käsin tai apuvälineiden avulla. Kuristuminen voi aiheutua myös tahattomasti onnettomuudessa tai tapaturmassa.

Kuristaminen teloitusmenetelmänä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ihmisen teloittamisessa kuristamalla käytetään esimerkiksi garrottea, hirttoköyttä tai narunpätkää, jolla teloittaja kuristaa teloitettavan paljain käsin.

Garrotte on mekaaninen laite, kaularauta, jota kiristetään ruuvilla, kunnes uhri tukehtuu. Viimeksi käytössä olleissa laitteissa oli X-muotoinen terä, joka katkaisi tärkeimmän selkäydinhermon.[1]

Garrotte voi olla kuolintapana äärimmäisen tuskallinen ja julma. Teloittaja surmaa uhrinsa halutessaan joko silmänräpäyksessä tai tuottaen tälle ensin äärimmäistä kärsimystä. Garrotte on ollut laajalti käytössä Espanjassa. Viimeiset kuristustuomiot pantiin toimeen 1970-luvulla Francisco Francon valtakaudella: niitä jaettiin aivan Francon kauden loppuun asti. Viimeinen Espanjassa kuristamalla teloitettu, anarkisti Salvador Puig Antich, kuristettiin garrottella Cárcel Modelo de Barcelonassa 2. maaliskuuta 1974 kello 09:40.[1]

Viimeisistä viidestä Francon hallinnon aikana teloitetusta kaksi oli määrätty teloitettaviksi garrottella, mutta ankaran kansainvälisen painostuksen johdosta Franco antoi periksi sen verran, että määräsi viime hetkellä nämäkin ammuttaviksi kuten muutkin kolme.[1]

Kuristaminen kamppailulajeissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Takakuristus

Kuristusotteet ovat vahvasti mukana myös useissa kamppailu- ja itsepuolustuslajeissa, muun muassa judossa, jujutsussa, krav magassa, painissa ja brasilialaisessa jujutsussa. Monet muutkin lajit voivat sisältää kuristusotteita itsepuolustusta varten, vaikka näiden käyttö olisikin ottelussa kielletty. Mikäli ottelusäännöt sallivat kuristamisen, se on varsin yleinen tapa päättää ottelu, esimerkiksi vapaaottelussa yksi kolmestatoista ottelusta päättyy kuristuksista yleisimpään, takakuristukseen.[2] Kamppailulajeissa kuristus on submissiotekniikka eli tekniikka jonka tarkoitus on saada vastustaja luovuttamaan. Kun ottelija kokee että hän ei kykene pakenemaan kuristuksesta, hän taputtaa vastustajaansa luovutuksen merkiksi, jolloin tämän tulee irroittaa ote.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Kuolemanrangaistus : Amnesty Internationalin raportti / [julk.] Amnesty International. Suomen osasto ; [käänt.: Armi Hämelehto, Salme Moksunen] Suomen lakimiesliiton kustannus, Helsinki 1981
  2. Rear Naked Choke Data & Statistics From UFC Events UFC Secrets. Viitattu 23.5.2019. (englanniksi)