Kuolemantaudista

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kuolemantaudista
De mortalitate
Alkuperäisteos
Kirjailija Cyprianus
Kieli latina
Genre teologia
Julkaistu 252–253
Suomennos
Suomentaja Tomi Vuolteenaho
Kustantaja Omakustanne
Julkaistu 2008
Ulkoasu nidottu
ISBN 978-952-92-4077-7
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Kuolemantaudista (lat. De mortalitate) on Cyprianuksen kirjoittama teos, joka antaa kristityille neuvoja siitä, kuinka näiden tulisi suhtautua elämässä kohdattaviin onnettomuuksiin ja lopulta kuolemaan.[1]

Cyprianus kirjoitti teoksen Karthagossa vallinneen ruttoepidemian aikana, vuosien 252 ja 253 välillä. Samalta ajalta on peräisin myös Cyprianuksen teos Demetrianukselle.[2]

Teos koostuu 26 lyhyehköstä luvusta. Cyprianus selittää, että kuolemassa on kyse vain Jumalan lupaaman lopullisen palkkion lähestymisestä. Kristus ennusti tulevat kärsimykset ennalta. Kuolemantautia ei tarvitse pelätä, sillä se johtaa kuolemattomuuteen. Se, joka ei odota innolla parempaa elämää tuonpuoleisessa, on uskossaan vajavainen. Maailman pahuus kohtaa yhtälailla sekä kristittyjä että pakanoita, mutta kristityt joutuvat kärsimään enemmän. Heidän esikuvinaan voivat toimia Job ja Tobit. Kaikissa kärsimyksissä on oltava kärsivällinen, sillä voitto ei voisi seurata, ellei ensin olisi taistelua. Vaikka taudit ovat yhteisiä sekä hyveellisille että paheellisille, kuolema ei kuitenkaan ole heille yhteinen, koska vanhurskaat pääsevät lohdutukseen, jumalattomat taas joutuvat rangaistukseen.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Cyprianus: Kuolemantaudista 1-26.
  2. Vuolteenaho, Tomi: Cyprianuksen tutkielmien ajoitukset Theologica Collectanea. Viitattu 9.10.2012.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]