Helsingin yliopiston Kumpulan kampus

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Kumpulan kampus)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kumpulan kampus Hermannista päin kuvattuna.

Kumpulan kampus on yksi Helsingin yliopiston neljästä kampusalueesta. Kampus sijaitsee Kumpulan kaupunginosassa, nelisen kilometriä Helsingin ydinkeskustasta pohjoiseen, ja sillä toimii yliopiston matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. Kampuksella työskentelee noin 6 000 opiskelijaa sekä 1 000 opettajaa ja tutkijaa.

Kumpulan kampukselle pääsee Kustaa Vaasan tietä kulkevilla busseilla sekä raitiolinjoilla 6 ja 8. Kampuksen läpi kulkevat bussilinjat 56 ja 506.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kumpulan kampus ilmasta kuvattuna.

1970-luvulla Helsingin yliopiston hajasijoittamisesta keskusteltiin runsaasti, ja jopa koko yliopiston siirtämistä Viikkiin ehdotettiin. Lopulta ratkaisuksi muodostui hajasijoittaminen, jossa lääketieteelliset toiminnot sijaitsevat Meilahdessa, maatalous-metsätieteelliset Viikissä ja matemaattis-luonnontieteellisille aloille rakennettaisiin oma uusi kampus Kumpulaan.[1] Lopullinen päätös Pikku Huopalahden ja Kumpulan välillä tehtiin vuonna 1974. Kumpulaan päädyttiin, sillä Pikku Huopalahden maaperän koettiin olevan liian liejuinen.[2]

Alueen kaavasta järjestettiin 1970-luvun lopulla arkkitehtuurikilpailu, jonka voitti Arto Sipisen ehdotus Napanuora. Ehdotusta ei kuitenkaan käytetty suoraan, vaan se oli ennemmin lähtötilanne, josta suunnitelmaa muokattiin huomattavasti, ja erityisesti vasta 2000-luvun alussa valmistuneet rakennukset ovat varsin kaukana alkuperäissuunnitelmasta.[2]

Yliopisto vuokrasi 1978 Helsingin kaupungilta Kumpulan mäen alueen, johon kuului myös historiallinen Kumpulan kartano ulkorakennuksineen ja puutarhoineen. Vuonna 1986 valmistui yliopistoalueen asemakaava, johon sisältyi matemaattis-luonnontieteellisen kampuksen rakentaminen Kumpulan mäelle sekä kartanon ympäristön kunnostaminen kasvitieteelliseksi puutarhaksi.

Kampuksen ensimmäinen rakennus oli fysiikan laitoksen kallioon louhittu kiihdytinlaboratorio, joka valmistui 1981[3]. Kasvitieteellisen puutarhan rakennustyöt aloitettiin 1987. Kampuksen kolmesta suuresta laitosrakennuksesta Chemicum-rakennus valmistui 1995, Physicum-rakennus 2001[3] ja Exactum-rakennus 2004. Ilmatieteen laitoksen toimitalo Dynamicum valmistui 2005. Kampusalueen viimeisenä osana valmistui kasvitieteellinen puutarha, joka avattiin kesällä 2009.

Kumpulan kampuksen kadut ja aukiot on nimetty kuuluisien suomalaisten luonnontieteilijöiden mukaan. Alueella on Erik Palménin ja A. I. Virtasen aukiot sekä Väinö Auerin, Johan Gadolinin, Gustaf Hällströmin, Pietari Kalmin ja Ernst Lindelöfin kadut. Gustaf Hällströmin kadun nimenä oli vuonna 2001 Nils Hasselblomin katu, mutta se muutettiin, kun kadulle nimen antaneen Nils Hasselbomin meriittejä pidettiin sangen vähäisinä ja hänen nimensä oli vielä kirjoitettu kadun nimeen väärin[3][4].

Kampuksen tärkeimmät rakennukset ja osastot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Physicum-rakennuksen ja Kumpulan tiedekirjaston pääsisäänkäynti Chemicumista katsottuna.

Kumpulan kartano (Jyrängöntie 2)

Kiihdytinlaboratorio (Pietari Kalmin katu 2)

Chemicum (A. I. Virtasen aukio 1)

  • Kemian osasto
  • VERIFIN, kemiallisen aseen kieltosopimuksen valvontainstituutti

Physicum (Gustaf Hällströmin katu 2A)

  • Fysiikan osasto
  • Fysiikan tutkimuslaitos
  • Geotieteiden ja maantieteen osasto
  • Kumpulan kampuskirjasto
  • Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan kanslia

Exactum (Gustaf Hällströmin katu 2B)

  • INAR, Ilmakehätieteiden keskus
  • Matematiikan ja tilastotieteen osasto
  • Tietojenkäsittelytieteen osasto
  • Geotieteiden ja maantieteen osasto, Seismologian instituutti

Dynamicum (Erik Palménin aukio 1)

Kumpulan liikuntakeskus (Väinö Auerin katu 11)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Arola, Heikki: Kumpulan rakentamiseen ensi vuosikymmenellä. Helsingin Sanomat, 7.6.1976, s. 12. Artikkelin verkkoversio.
  2. a b Pakkala, Pekka: Metsäyliopistosta kaupungin osaksi. Teoksessa Yliopistoa rakentamassa, Helsingin yliopisto, 2010.  ISBN 978-952-10-6185-1.
  3. a b c Sommers, Sanna: Kadunnimisekoilu maustaa fysiikan laitoksen avajaisia. Helsingin Sanomat, 7.9.2001, s. B2.
  4. Oksanen, Kimmo: Professori Nils Hasselblom menetti nimikkokatunsa Gustaf Hällströmille Helsingin Sanomat. 2.11.2001. Viitattu 24.2.2019.
  5. Yhteystiedot Kyberturvallisuuskeskus. Viitattu 7.6.2021.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]