Kultakärpänen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kultakärpänen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Eukaryootit Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Kaksisiipiset Diptera
Heimo: Raatokärpäset Calliphoridae
Suku: Lucilia
Laji: sericata
Kaksiosainen nimi

Lucilia sericata
(Meigen, 1826)

Synonyymit
  • Lucilia sericata (Meigen)
  • Lucilia barberi Townsend, 1908
  • Lucilia giraulti Townsend, 1908
  • Lucilia sayi Jaennicke, 1867
  • Musca sericata Meigen, 1826
  • Phaenicia sericata Meigen, 1826
Katso myös

  Kultakärpänen Wikispeciesissä
  Kultakärpänen Commonsissa

Kultakärpänen (Lucilia sericata) on reilun sentin mittainen vihreänkiiltävä raatokärpäsiin (Calliphoridae) kuuluva siivekäs hyönteinen. Se kuuluu sukunsa yleisimpiin lajeihin.

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kärpäsen selässä on harvassa mustia karvoja.

Kultakärpäsen vartalo on metallinvihreä ja suuosat keltaiset. Selkäpuolta peittävät mustat karvat.[1] Siivet ovat läpinäkyvät ja niissä erottuvat ruskeat suonet. Aikuinen kärpänen on 10–14 mm pitkä.[2]

Elinkaari[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kultakärpäsen munat ovat valkoisia tai kellertäviä, toisesta päästään paksumpia ja noin 1,5 mm pitkiä. Ne kuoriutuvat 21 asteen lämmössä noin 21 tunnissa, lämpimämmässä nopeammin. Toukkavaihe kestää 3–4 päivää. Toukat ovat sileäpintaisia, kartionmuotoisia ja kasvavat vaiheittain 12–18 mm pitkiksi. Kotelon kuori on aluksi valkoinen, mutta muuttuu punaruskeaksi, kun koteloitumisesta on kulunut muutamia tunteja.[1]

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kultakärpäsen toukkia käytetään haavojen hoidossa. Steriilissä laboratoriossa tehdyt toukat erittävät haavaan sylkeä, joka liuottaa haavassa olevaa kuollutta kudosta, jota toukat sitten käyttävät ravinnokseen. Kuolleen kudoksen mukana haavasta lähtevät bakteerit.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Lucilia sericata University of Florida. Viitattu 9.4.2014.
  2. Fly (Green Bottle) Lucilia sericata Taranaki Educational Resource: Research, Analysis and Information Network. Arkistoitu 13.4.2014. Viitattu 9.4.2014.
  3. HUS aloitti toukkahoidot 2005. Mediuutiset. Arkistoitu 13.4.2014. Viitattu 9.4.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]