Kruunuerakkohaukka

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kruunuerakkohaukka
Harpyhaliaetus coronatus.jpg
Uhanalaisuusluokitus

Erittäin uhanalainen [1]

Erittäin uhanalainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Eukaryootit Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Päiväpetolinnut Accipitriformes
Heimo: Haukat Accipitridae
Alaheimo: Buteoninae
Suku: Luhtahaukat Buteogallus
Laji: coronatus
Kaksiosainen nimi

Buteogallus coronatus
(Vieillot, 1817)

Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Kruunuerakkohaukka Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Kruunuerakkohaukka Commonsissa

Kruunuerakkohaukka (Buteogallus coronatus) on eteläamerikkalainen päiväpetolintu. Lajin nimesi Louis Jean Pierre Vieillot 1817. Se luokiteltiin aiemmin erakkohaukkojen sukuun (Harpyhaliaetus), mutta molekyylitutkimusten perusteella se kuuluu luhtahaukkojen suvun neljä lajia käsittävään kladiin.[2]

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Linnun pituus on 75–85 cm, naaraan ollessa hieman koirasta kookkaamman. Lintu voi painaa 3 kg. Kookas haukka, jolla on lyhyt pyrstö ja pitkät jalat. Höyhenpuku on pääosin tummanruskea, tummassa pyrstössä on vaalea poikkiraita ja koivet ovat keltaiset. Päälaella on töyhtö. Nuoren linnun vaalea vatsapuoli on tummaviiruinen ja höyhenpuku on kauttaaltaan vaaleampi kuin vanhan linnun. Laji voi elää 40-vuotiaaksi.

Kruunuerakkohaukka istuskelee mielellään pylväiden, aidantolppien tms. nokassa vaanien saalista. Se vaikuttaa kömpelöltä mutta on kuitenkin tehokas saalistaja.

Erakkohaukkoja on 2 lajia, tämän lajin lisäksi erakkohaukka (H. solitarius).

Esiintyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laji asuttaa Etelä-Amerikan keskiosia Andien itäpuolella Boliviassa, Brasiliassa, Argentiinassa ja Paraguayssa. Uruguaysta laji on mahdollisesti kuollut sukupuuttoon. Laji on uhanalainen, vaarantunut. Vähenemisen syistä ei olla täysin selvillä, mutta ainakin paikalliset maanviljelijät ja karjankasvattajat ampuvat niitä. Tappaminen on vähentynyt viime vuosikymmeninä.

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Avoimet ja harvakasvuiset metsät sekä pampa.

Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naaras munii vain yhden munan.

Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pyydystää saaliikseen nisäkkäitä, pääasiassa jyrsijöitä ja jäniseläimiä, sekä lintuja, kaloja ja todennäköisesti myös käärmeitä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. BirdLife International: Buteogallus coronatus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 7.5.2014. (englanniksi)
  2. Bierregaard, R.O., Jr, Christie, D.A., Kirwan, G.M. & Marks, J.S: Crowned Solitary Eagle (Buteogallus coronatus). Teoksessa del Hoyo, J., Elliott, A., Sargatal, J., Christie, D.A. & de Juana, E. (toim.): Handbook of the Birds of the World Alive. Barcelona: Lynx Edicions, 2018. Teoksen verkkoversio (viitattu 20.3.2018). (englanniksi)