Kouluvirkakunnan eläkekassa
Kouluvirkakunnan eläkekassa oli aiemmin Suomessa eläkelaitos, josta maksettiin opettajien ja muiden opetustehtävissä olleiden henkilöiden leskien ja turvattomien lasten eläkkeet.[1]
Toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kassan osakkaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kouluvirkakunnan eläkekassan osakkaita olivat kaikki valtion oppikoulujen, kuuromykkäin- ja sokeainkoulujen sekä Perttulan kasvatuslaitoksen ja Ahvenanmaan maakunnan oppikoulujen vakinaiset, ylimääräiset tai koepalveluksessa olleet mies- ja naispuoliset opettajat. Näiden lisäksi kassan osakkaita olivat oppilaitoksiin perustettujen, vuosirahasääntöön otettujen vahtimestarin-, talonmiehen- ja lämmittäjäntoimien vakinaiset haltijat.[1]
Kassan osakkaat oli ryhmitelty 12 eläkeluokkaan, joissa eläkkeet vaihtelivat 10 800 markasta 1 700 markkaan. Sekä lesken että turvattomien lasten eläkkeen suuruus vaihteli myös sen mukaan, milloin ja millaisilla ehdoilla kassan jäsen oli otettu eläkekassan osakkaaksi.[1]
Eläkkeen maksaminen ja hakeminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuolinpesän eläkkeestä, jonka puolesta ei ollut suoritettu yhteensä kymmentä vuosimaksua, pidätettiin 25 % siihen saakka kunnes koko vuosimaksujen määrä oli suoritettu.[1]
Eläkettä haettiin lähettämällä hakemus kassan johtokunnalle, joka sijaitsi Turussa. Hakemukseen oli liitettävä ohjesäännön määräämät todistukset, joita olivat asianomaisen oppilaitoksen johtajan antama todistus siitä, missä virassa vainaja oli viimeksi ollut, papintodistus, lääkärintodistus tarvittaessa sekä selvitys siitä, oliko kuolinpesä nauttinut armovuosia tai niiden korvauksena lahjapalkkioita.[L 1]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lakiviitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Kouluvirkakunnan eläkekassan ohjesääntö (23.11.1926).