Kontramarssi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kontramarssi oli jalkaväen taistelutaktiikka, jolla pyrittiin luomaan katkeamaton tulitus, vaikka yksittäisen aseen lataaminen vei usein minuutteja. Tavallisesti kontramarssia pidetään Morits Oranialaisen ja hänen kahden serkkunsa keksiminä, kun he 1500-luvun lopulla uudistivat Alankomaiden armeijaa. Ajatus katkeamattomasta tulituksesta oli kuitenkin syntynyt jo aikaisemmin ja ratsuväen vastaava taktiikka karakolli oli syntynyt satavuotta aikaisemmin 1490-luvulla. Japanissa Oda Nobunaga käytti kontramarssia vuoden 1575 Nagashinon taistelussa, joskin puolustusasemista. Viimeistään Japanin hyökätessä Koreaan 1590-luvulla Japani oli alkanut käyttää kontramarssia myös hyökätessä.[1]

Kontramarssissa musketilla tai hakapyssyllä aseistetut sotilaat ovat muodossa, joka on 6-12 riviä syvä. Vierekkäisten sotilaiden välissä on runsas tyhjä tila, jota pitkin he mahtuvat liikkumaan edestä taakse. Rivi kerrallaan sotilaat astuvat eteenpäin ja laukaisevat aseensa. Tämän jälkeen juuri aseensa tyhjentänyt rivi siirtyy jonojen välissä olevaa tyhjää tilaa taaksepäin aina muodon viimeisiksi, jossa he aloittavat pitkän liikesarjan, jolla jokainen lataa aseensa uudestaan. Vastaavasti muodossa nyt ensimmäisenä oleva rivi toistaa saman: siirtyminen eteenpäin, laukaus, muodon viimeiseksi; ja sitten kolmas rivi, jne kunnes alun perin ensimmäisenä ollut rivi on taas vuorossa, nyt aseet uudelleen ladattuina, ja koko sarja alkaa alusta.

Kontramarssia käyttäen on mahdollista, että jatkuvasti tulittava muoto liikkuu hiljalleen eteenpäin, perääntyy tai pysyy paikallaan taistelukentällä.

Kontramarssin käyttö taistelukentillä väheni musketin lataamisen nopeutuessa ja linjataktiikan ohentaessa taistelumuotoja 1600-luvun loppupuolella.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Arnold, Thomas F.: The Renaissance at War. Lontoo: Cassell, 2002. ISBN 0-304-36353-7.
  • Lappalainen, Jussi T.: Aseet ja taistelut. Sotataidon kolme vuosituhatta. Helsinki: Otava, 1988. ISBN 951-1-10479-9.
  • Lappalainen, Jussi T.: Sadan vuoden sotatie. Suomen sotilaat 1617-1721. Helsinki: SKS, 2001. ISBN 951-746-286-7.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Günhan Börekç: A Contribution to the Military Revolution Debate: The Janissaries Use of Volley Fire during the Long Ottoman-Habsburg WaroOf 1593-1606 and the Problem of Origins. Acta Orientalia Academiae Scientiarum Hungaricae, 2006, 59. vsk, nro 4, s. 407. ISSN 0001-6446. Artikkelin verkkoversio.