Kongar-ool Ondar
Kongar-ool Borisovitš Ondar[1] (ven. Конгар-оол Борисович Ондар, tuvaksi Ондар Коңгар-оол Борис оглу, Ondar Koꞑgar-ool Boris oglu; myös Kongar-ol Ondar, suomeksi Äänekäs-poika Ondarista, 1962 Iyme, Tuva, Neuvostoliitto – 25. heinäkuuta 2013 Kyzyl, Tuvan tasavalta, Venäjä) oli tuvalainen kurkkulaulaja. Hän oli eräs tärkeimmistä kurkkulaulua länsimaissa tunnetuksi tehneistä taiteilijoista.[2] Hän oli myös niin ikään tuvalaisen kurkkulauluorkesterin Alash Ensemble yhtyeen ohjeistaja sekä yhtyeen jäsenten opettaja.
Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kongar-ool syntyi vuonna 1962 Iymen kylässä läntisessä Tuvassa, missä hän sai kuulla kylän vanhimpien kurkkulaulua jo lapsesta lähtien. Paimentolaiset viettivät iltojaan leireissään nauttimalla vähän alkoholia, minkä jälkeen vanhimmat alkoivat laulaa. Ondar alkoi harrastaa kurkkulaulua teini-ikäisenä, vaikkakin Neuvostoliiton määräysten mukaan kurkkulaulu sekä muut tuvalaiset perinteet oli kielletty.[2]
Kongar-ool ei koskaan tullut tuntemaan isäänsä. Hänen isäpuolensa oli väkivaltainen. Ondar joutui 1980-luvulla kahdesti jopa vankilaan, jälkimmäisellä kertaa neljäksi vuodeksi, tappelusta ja puukotuksesta. Myöhemmin hän kuvaili siperialaisten vankiloiden ankaria olosuhteita televisiohaastatteluissa ja oli omien sanojensa mukaan tuomittu aiheettomasti. Vankila-aikoinaan hän jatkoi lauluharjoittelua ja voitti kansainvälisen kurkkulaulukilpailun vuonna 1992, minkä myötä hän alkoi saada esiintymiskutsuja Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin.[2]
Kongar-ool Yhdysvaltoihin matkustamiseen vaikuttivat myös Ralph Leighton ja Richard Feynman. Fyysikkona tunnettu Feynman oli tutustunut lapsena postimerkkejä kerätessään tuvalaisiin postimerkkeihin ja oli jo pitkään halunnut matkustaa Tuvaan. Neuvostoaikana asia oli kuitenkin pitkään mahdoton toteuttaa. Feynman ehti kuolla vuonna 1988 vähän ennen kuin hän sai kutsun yhdessä Leightonin kanssa Tuvan kulttuuriviranomaisilta. Leighton tapasi Kongar-oolin toisella matkallaan Tuvaan vuonna 1991 ja järjesti tämän esiintymään vuonna 1993 Rose Paradessa, Pasadenassa, Kaliforniassa.[2]
Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Länsimaissa Kongar-ool esiintyi kolmesti Rose Paradesissa. Hän esiintyi myös Nashvillen Grand Ole Opryssa ja Washingtonin Kennedy Centerissä yhdessä Ry Cooderin ja Kronos Quartetin kanssa. Hän vieraili myös David Lettermanin Late Show’ssa. Vuonna 1999 Ondar oli mukana Oscar-ehdokasdokumentissa Genghis Blues. Ondar esiintyi myös muiden merkittävien länsimaisten muusikoiden, kuten Frank Zappan, Willie Nelsonin ja Belá Fleckin kanssa.[2]
Kotimaassaan Kongar-oolista tuli kansallinen ikoni. Hän käynnisti kurkkulauluopiston, ja hänet valittiin myös kotimaansa parlamenttiin.[2] Kongar-ool Ondar vieraili Haapavesi Folk Music Festivaleilla Suomessa kesällä 1999.[3]
Kuolema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kongar-ool kuoli 25.heinäkuuta 2013 Tuvan pääkaupungissa, Kyzylissä. Kongar-ool kuoli aivoverenvuotoleikkauksen jälkeisiin komplikaatioihin.
Vaikutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Etnomusikologi Theodore Levinin mukaan Kongar-oolin rooli Keski-Aasian laulumusiikin tunnetuksi tekemisessä länsimaissa oli merkittävä ja tärkeämpi kuin kenenkään muun tuvalaisen.[2] Kongar-
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Kongar-ool Ondar tuonilmaisiin 25.7.2013. Helsinki: Suomen kurkkulaulajat ry. Arkistoitu 22.9.2013. Viitattu 18.8.2013.
- ↑ a b c d e f g Woo, Elaine: Kongar-ol Ondar, master of Tuvan throat singing, dies at 51 Los Angeles Times. 10.8.2013. Viitattu 18.8.2013.
- ↑ Jansson, Sami: Tannu Tuva kartalla 20 vuotta – eli miten höömei Suomeen hiihti? Höömei, helmikuu 2001, nro 1, s. 6–7. Artikkelin verkkoversio (PDF). Viitattu 18.8.2013. (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kongar-ool Ondarin sivusto (Arkistoitu – Internet Archive)
| ||||||||||||||||||||||
