Kurkkulaulu

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Kurkkulaulu on Keski-Aasiassa syntynyt laulutekniikka, jossa laulaja tuottaa perusäänen lisäksi samanaikaisesti ylä-ääniä. Kurkkulaulua on perinteisesti harrastettu Länsi-Mongoliassa sekä Tuvassa, mutta sitä tavataan myös monissa muissa kulttuureissa. Eri ääniä voi olla neljäkin kappaletta, mutta maallikkokin erottaa yleensä kaksi[1].

Tuvalainen kurkkulaulu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuvalainen kurkkulaulu höömei voidaan äänenmuodostukseltaan jakaa kuuteen tyyliin.

Tärkeimmät:

  • höömei
    • kuin tuulen ujellus tyhjässä pullossa
  • sygyt
    • kuten kirkasääninen pilli
  • kargyraa
    • möreä ja kumea höömeilaulun kontrabasso
    • millään muilla laulutekniikoilla ei ihmisäänellä päästä yhtä mataliin ääniin

Lisäksi vähemmän käytetyt:

  • chylandyk
  • dumchuktaar
  • ezengileer

Höömeille on ominaista kurkussa muodostettu bordunaääni ja yläsävelten suodattaminen kuultaviksi. Yläsävelin voidaan laulaa melodioita niin, että laulaja laulaa itsensä kanssa kaksiäänisesti. Höömein sydänalueita ovat Tuva ja Länsi-Mongolia.

Mongolialainen kurkkulaulu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mongolialainen kurkkulaulu voidaan jakaa seuraaviin laulutyyleihin:

  • uruulyn
  • tagnain
  • khamryn
  • bagalzuuryn
  • tseejiin khondiin, khevliin
  • turlegt

Kuuluisia kurkkulaulajia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kurkkulauluesimerkkejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Suomen kurkkulaulajat 2000

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]