Kompressointi
 |
Tämän artikkelin tai sen osan kieliasua on pyydetty parannettavaksi. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin kieliasua. Tarkennus: Paikoitellen kömpelö kieltä. |
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. Tarkennus: vain yksi lähde |
Kompressointi tarkoittaa äänisignaalin dynaamisen vaihtelun pienentämistä kompressorin avulla.[1]
Dynamiikan tasoittuessa aaltona kulkevan signaalin suurimmat "piikit" eivät enää ole suhteessa yhtä suuria kuin aiemmin. Tällöin voidaan äänenvoimakkuutta kasvattaa ilman, että suurin äänenvoimakkuus kasvaa. Toisaalta raju kompressointi tuottaa myös tasapaksumman äänisignaalin, jolloin esimerkiksi musiikin nyanssit eivät enää erotu yhtä selvästi kuin ilman sitä.
Dynaamisen vaihtelun kompressointi ei ole sama asia kuin äänidatan pakkaus.[2]
Kohde[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Äänentoistossa kompressoria käytetään erityisesti sellaisten äänilähteiden kanssa, joiden dynamiikka-alue on laaja. Esimerkkejä tällaisista äänilähteistä ovat rummut, basso ja laulu. Myös lähes kaikki äänitteet kompressoidaan masterointivaiheessa.
Monilla radioasemilla, varsinkin paikallisradioissa, kompressoria käytetään lähetettävän signaalin prosessoimiseen. Tällä pyritään usein saavuttamaan parempi kuuluvuus silloin, kun käytettävissä on vain pienitehoinen radiolähetin. Toinen tärkeä prosessoinnin teknis-taiteellinen tavoite on saada lähetysvoimakkuus hetkestä toiseen niin tasaiseksi, että radiota voidaan ponnistelematta kuunnella myös akustiikan kannalta epäedullisissa, meluisissa olosuhteissa (kuten autossa tai toimistossa).
Tekniikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Toisin kuin monet studiotuotannon peruslaitteet, radioasemien päätekompressorit ovat lähes poikkeuksetta monikaistaisia. Tällä termillä tarkoitetaan tekniikkaa, jossa koko signaalin taajuusalue ensin jaetaan jakosuotimien avulla useampaan osaan (eli kaistaan) ja näistä kukin kaista kompressoidaan erikseen. Silloin myös kompression erilaiset säädöt (kuten kynnysarvo, jyrkkyys ja toimintanopeus) voidaan hienosäätää kullekin taajuuskaistalle erityisen hyvin sopiviksi. Näin on mahdollista myös monipuolisesti vaihtelevalla ohjelmamateriaalilla saavuttaa yleisesti miellyttävämpi lopputulos kuin pelkällä kokokaistaisella prosessoinnilla.
Kompressorin äärimuotoa, äänenvoimakkuutta tiukasti rajoittavaa limitteriä, käytetään esimerkiksi äänentoistolaitteiden ja yleisön suojaamiseen äkillisiltä, voimakkailta ääniltä. Myös radiolähettimet (ULA-pääteasteet) sisältävät limittereitä, joiden tarkoituksena on estää lähetystason (deviaation) vahingossa syntyvä liiallinen voimakkuus, jolloin ylivoimakas lähete voisi vakavasti häiritä muita taajuusalueita ja niillä tapahtuvaa viestintäliikennettä.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Erkki Kivi: Kuinka kuvat puhuvat: elokuvaäänen pidempi oppimäärä, s. 190-192. Books on Demand, 2017. ISBN 9789522860248. Teoksen verkkoversio (viitattu 14.1.2019).
- ↑ Help with FLAC files charm.rhul.ac.uk. Viitattu 31.7.2022. (englanniksi)
