Kompressori (audio)
Kompressori on laite tai tietokoneohjelma, jonka avulla voidaan pienentää äänisignaalin dynamiikkaa eli äänenvoimakkuuden vaihteluväliä signaalissa.[1] Koska kompressori vaimentaa voimakkaimpia ääniä, vahvistetaan yleensä siitä tuleva signaali niin, että korkein äänenvoimakkuus pysyy samana. Näin saadaan koko raita kuulostamaan keskimäärin kovemmalta välttymällä kuitenkin signaalin yliohjaukselta. Tämä kompressoriin liittyvä vahvistus aiheuttaa myös hiljaisten äänten kohoamisen esiin niinä hetkinä, jolloin vaimennus (kompressio) ei ole toiminnassa.
Kompressori ei ole sama asia kuin tiedoston pienentämiseen tähtäävä tiedonpakkausohjelma: kompressointi ei ole sama asia kuin äänidatan pakkaus.[2]
Toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kun äänisignaalin voimakkuus ylittää kompressorissa määritetyn kynnysarvon (threshold), kompressori pienentää sitä. Vaimennuksen määrä riippuu kompressiosuhteesta (compression ratio) – esimerkiksi suhteella 3:1 äänenvoimakkuus pienenee kynnyksen ylittävältä osin kolmannekseen alkuperäisestä.
Kompressoreista löytyy myös usein toiminnan jyrkkyyden säädin (knee), joka säätelee sitä, kuinka pehmeästi signaali ylittää määritetyn kynnyksen. Jyrkässä muutoksessa (hard knee) ääni siis kompressoituu määritetyssä suhteessa välittömästi kynnyksen ylittämisen jälkeen, kun taas pehmeässä muutoksessa (soft knee) kompressiosuhde muuttuu portaattomasti 1:1:stä määritettyyn suhteeseen.
Limitteri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kompressorin äärimuoto on limitteri eli rajoitin, joka estää äänisignaalia ylittämästä asetettua rajaa. Kompressorista saadaan limitteri, kun sen suhde säädetään suureksi (äärimmillään ∞:1) ja sen toiminta-ajat asetetaan nopeiksi. Lisaksi laitteessa on joko make-up gain tai output-niminen säätö jolla voidaan kompensoida syötyä signaalia. Laitteesta löytyy myös attack- ja release-aikojen säätimet. Ajat vaihtelevat millisekunneista satoihin millisekunteihin. Liian lyhyet (alle 1 ms) attack-ajat aiheuttavat säröä äänessä. Releasen suhde attackiin kuuluisi olla ainakin nelinkertainen, väärin säädetty suhde aiheuttaa "pumppaavaa" efektiä äänessä. Joissakin tapauksissa se voi olla myös tarkoituksellista äärimmilleen vedettynä, kuten Eric Prydzin vuonna 2004 julkaistussa hittisinglessä "Call On Me" ja yleisesti french houseksi kutsutussa elektronisen musiikin alalajissa.
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Pirilä, Kari – Kivi, Erkki: Otos, elävä kuva – elävä ääni osa 1. Like 2005. Terminologiaa, sivu 163.
- ↑ Help with FLAC files charm.rhul.ac.uk. Viitattu 31.7.2022. (englanniksi)