Kommós

Kohteesta Wikipedia
(Ohjattu sivulta Kommos)
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kommós
Κομμός
Kommóksen arkeologinen alue.
Kommóksen arkeologinen alue.
Sijainti

Kommós
Koordinaatit 35°0′47″N, 24°45′38″E
Valtio Kreikan lippu Kreikka
Paikkakunta Faistós, Iraklion, Kreeta
Historia
Tyyppi kaupunki, satama
Ajanjakso 2000 eaa.–100 jaa.
Huippukausi 1650–1250 eaa.
Kulttuuri minolainen kulttuuri
antiikin Kreikka
Kaupunki Faistos

Kommós (kreik. Κομμός; myös Komós, Κομός)[1] on minolaisaikaisen ja antiikin aikaisen kaupungin ja sataman arkeologinen kohde Kreetan saarella Kreikassa. Se sijaitsee Libyanmereen kuuluvan Messaránlahden rannalla Faistóksen kunnassa noin 2,5 kilometriä pohjoiseen Mátalan kylästä, noin 5 kilometriä lounaaseen Agía Triádasta ja noin 6 kilometriä lounaaseen Faistoksesta.[2][3]

Kommóksen raunioita.

Kommóksen asutus perustettiin MM I -kaudella (noin 2160–1900 eaa.) ja kasvoi MM IB–MM III -kausilla (noin 1900–1600 eaa.). Kaupunki toimi huippukaudellaan keskisellä ja myöhäisellä minolaisella kaudella noin ajalla 1650–1250 eaa. Faistoksen palatsikeskuksen satamana, jonka kautta hoidettiin palatsin laajaa kaupankäyntiä. Kaupunki tuhoutui jossain välissä maanjäristyksessä, ja rakennettiin uudelleen myöhäisminolaisella kaudella. Satamaa ja Faistosta on mahdollisesti yhdistänyt kivetty tie.[2][3][4]

Kaupunki lakkasi olemasta noin 1200 eaa. Minolaisen ajan jälkeen paikasta kehittyi uskonnollinen keskus. 1000-luvulla eaa. paikalle rakennettiin pyhäkkö, joka oli yhtäjaksoisessa käytössä antiikin ajalle saakka. Rakennustoiminta lisääntyi geometrisella kaudella. Paikka on ollut käytössä vielä roomalaisella ajalla noin 100-luvulle jaa. saakka.[2][3][4]

Kaupungista on löydetty julkisia rakennuksia, jotka liittyvät sataman toimintoihin, kuten varastoja ja laivasuoja (rakennus P); sekä mm. prytaneion ja stoia. Yksi rakennuksista (rakennus T) muistuttaa minolaista palatsia: siinä on keskuspiha, jota ympäröivät siipirakennukset. Kaupungin raunioista on löydetty muun muassa oliivinpuristimia.[2][4]

Paikkaa tutki ensimmäisenä 1800-luvun lopulla arkeologi Antonio Taramelli. Hän piti Kommósta Homeroksen Odysseiassa (III.291–298) mainittuna Menelaoksen haaksirikkopaikkana. Arthur Evans oli ensimmäinen, joka yhdisti paikan Faistokseen. Järjestelmälliset kaivaukset suoritettiin vuosina 1976–2005 Joseph Shawin johdolla.[2][4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Κομμός ή Κομός Explore Crete. Viitattu 7.10.2015.
  2. a b c d e Kommos Minoan Crete. Viitattu 7.10.2015.
  3. a b c Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Kommos”, Antiikin käsikirja, s. 272. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.
  4. a b c d The archaeological site of Kommos Explore Crete. Viitattu 7.10.2015.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Shaw, Joseph W. & Shaw, Maria C. (toim.): Kommos: An Excavation on the South Coast of Crete, Volume I: The Kommos Region and Houses of the Minoan Town. Part I: The Kommos Region, Ecology, and Minoan Industries. Princeton University Press, 2014. ISBN 1400852951. Teoksen verkkoversio.
  • Shaw, Joseph W. & Shaw, Maria C. (toim.): Kommos V: The Monumental Minoan Buildings at Kommos. Princeton University Press, 2006. ISBN 9780691121239.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]