Kolmivyömittari

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kolmivyömittari
Motte in Tiflis1.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Perhoset Lepidoptera
Alalahko: Glossata
Osalahko: Erilaissuoniset Heteroneura
Yläheimo: Mittarimaiset Geometroidea
Heimo: Mittarit Geometridae
Alaheimo: Lehtimittarit Sterrhinae
Suku: Cyclophora
Laji: linearia
Kaksiosainen nimi

Cyclophora linearia
(Hübner, 1799)

Synonyymit
  • Cosymbia linearia
Katso myös

 Commons-logo.svg Kolmivyömittari Commonsissa

Kolmivyömittari (Cyclophora linearia) on vyömittareihin kuuluva perhoslaji. Suomessa se on äärimmäisen harvinainen.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Etusiipien pohjaväri vaihtelee tasaisen kellanruskeasta punertavan ruskeaan ja takasiivet ovat sävyltään aavistuksen vaaleammat. Siivissä ei juurikaan ole yksittäisten tummien suomujen aiheuttamaa pisteytystä. Sekä etu että takasiivissä sisempi ja ulompi poikkiviiru muodostuvat tiheästä rivistä erillisiä mustia pisteitä, joiden välissä on ohut tummanruskea viiru. Siiven keskivarjo on selkeä, punaruskea poikkijuova. Siiven keskipilkku näkyy valkeana ja takasiivessä sitä ympäröi tummanruskea rengas. Laji on verraten kookas ja sen siipiväli on 22–29 mm.[1] [2][3][4]

Erityisen samannäköinen laji on tammivyömittari (Cyclophora punctaria).[3]

Levinneisyys ja lentoaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lajin levinneisyys ulottuu Länsi-Euroopasta Kaukasukselle ja pohjoisessa Baltiaan sekä Skandinavian eteläosiin.[3] Suomessa se on harvinainen harhailija, joka on tavattu ensimmäisen kerran Dragsfjärdin Öröstä vuonna 1998. Sittemmin lajin yksilöitä on tavattu Suomesta vain muutamia.[5] Keski-Euroopassa perhoset lentävät kahtena sukupolvena toukokuusta syyskuulle,[6] mutta toinen sukupolvi tavataan yleensä vain lämpiminä kesinä[7].

Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keski-Euroopassa kolmivyömittarin tyypillinen elinympäristö on vanha pyökkimetsä, mutta sitä tavataan myös pensaikkoisilla alueilla. Perhoset lepäävät päivät kasvillisuuden seassa ja tulevat illan hämärryttyä valolle. Ne myös lähtevät häirittyinä helposti lentoon päivällä. Kotelo talvehtii oksaan kiinnittyneenä.[6][7]

Ravintokasvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toukan ravintokasveja ovat pyökit (Fagus) sekä vähemmissä määrin tammet (Quercus).[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. http://www2.nrm.se/en/svenska_fjarilar/c/cyclophora_linearia.html
  2. http://www.ukmoths.org.uk/show.php?bf=1681
  3. a b c Mikkola K, Jalas I., Peltonen O.: Suomen perhoset. Mittarit 1. Suomen Perhostutkijain Seura. Tampereen kirjapaino Oy Tamprint, 1985. ISBN 951-99620-7-7. s. 64
  4. a b Jari-Pekka Kaitila & Timo Lehto: Tarkista tammivyömittariesi (Cyclophora punctaria) määritys!. Baptria, 2010, 35. vsk, nro 1, s. 4–5. Suomen Perhostutkijain Seura.
  5. http://www.dlc.fi/~peterpa/lepi/historia/sterrhinae/cyc-linearia.htm
  6. a b Vlindernet (hollanniksi)
  7. a b Skou P.: The Geometroid Moths of North Europe (Lepidoptera; Drepanidae and Geometridae). Brill, 1986. ISBN 978-9004078598. s. 36

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]