Koirasusi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ceskoslovensky vlcak on luotu risteyttämällä susia ja saksanpaimenkoiria.
Italialaisten susien populaatiossa on havaittu risteymiä koirien kanssa.

Koirasusi on suden ja koiran risteymä. Nimitystä käytetään sekä vahinko- että tarkoituksellisista risteymistä ja ensimmäisen sukupolven risteymien jälkeläisistä susien tai koirien kanssa. Yleensä koirasudet ovat kuitenkin vankeudessa risteytettyjä, ja risteytyminen luonnossa on harvinaista[1].

Tarkoituksella kasvatettuihin koirasusiin risteytetään esimerkiksi arktisia vetokoiria, saksanpaimenkoiraa tai valkoistapaimenkoiraa. Lemmikkinä käytetyt koirasudet eivät ole tulosta villin suden ja koiran risteytymästä, vaan koirasusiin käytetyt sudet ovat pääasiassa amerikkalaisia tarhasusia. Tarhasusista osan sukulinjat perustuvat 1940-luvulla turkiksia varten kasvatettuihin susiin. Näiden turkiseläinten jälkeläiset ovat mukautuvaisia, koulutettavia ja kykenemättömiä selviytymään luonnossa.lähde?

Koirasudelle ei ole tarkkaa rotumääritelmää.[2]

Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö, Kennelliitto ja jotkin eläintutkijat pitävät koirasusia vaarallisina ihmisympäristössä. Koirasusien ominaisuuksien periytyminen on vaikeasti ennustettavaa ja osa koirasusista voi käyttäytyä arvaamattomasti.[3] Yhdysvalloissa on tapahtunut ihmisen kuolemaan johtaineita koirasuden hyökkäyksiä.[4]

Koirasudet ovat lailla kiellettyjä Ruotsissa ja monissa Yhdysvaltain osavaltioissa.[4]

Ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koirasusien susiperimän pitoisuus ilmoitetaan prosentteina, mutta prosenttimäärä ei vastaa luotettavasti yksilön ominaisuuksia. Samankin pentueen yksilöissä voi olla huomattavaa vaihtelua. Lisäksi monirotuisten koirasusien myyjät ilmoittavat joskus suurenneltuja prosentteja. Rekisteröimättömien koirasusien todellinen susiperimän määrä ja ominaisuudet vaihtelevatkin suuresti.[5]

Koirasudet voidaan jakaa kolmeen pääluokkaan niiden susiprosentin perusteella: matalaprosenttiset (0–40%), keskiprosenttiset (40–75%) ja korkeaprosenttiset (75%–98%). Korkeammalla susipitoisuudella kuin 98% tarkoitetaan yleensä puhdasta sutta, jota väitetään koirasudeksi lakiongelmien välttämiseksi.[6]

Koirasudesta saatetaan myös ilmoittaa, kuinka kaukana se on puhtaasta sudesta. "F1" tarkoittaa, että vähintään toinen yksilön vanhemmista on puhdas susi. "F2" tarkoittaa, että kyseessä oleva yksilö on kahden sukupolven päässä puhtaasta sudesta, ja niin edelleen.[6]

Koirasusirodut saarloos wolfhond ja ceskoslovensky vlcak, harrastajien kielessä "hukat", ovat laumauskollisia, vieraita kohtaan hillittyjä. Laumasta erotettuna ja uudessa tilanteessa hukka tyypillisesti pyrkii pakenemaan kotiinsa. Rodut ovat nopeita, älykkäitä, aktiivisia, hyvin uteliaita, lujatahtoisia ja erittäin itsenäisiä. Ne aristavat lähinnä tuntemattomia ihmisiä. Koiralle tyypillistä palveluhalua niillä ei ole. Niiden puruvoima on vastaavankokoiseen koiraan verrattuna moninkertainen. Ceskoslovensky vlcak on tyypillisesti dominoivampi ja oppivaisempi, saarloos wolfhond rauhallisempi.[5]

Koirasusirodut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koiran ja suden risteymistä on jalostettu kolme koirarotua: Hollannissa saarloos wolfhond, Italiassa italiansusikoira ja Tšekkoslovakiassa ceskoslovensky vlcak.[5] Kaikissa roduissa taustalla on saksanpaimenkoira ja susi. Tšekkoslovakiassa vlcakeja käytettiin myös poliisikoirana 1960-luvulla. Tavoitteena koiran ja suden risteytyksissä oli elvyttää ja parantaa saksanpaimenkoiraa, mutta rodut eivät ole käyttöominaisuuksiltaan parempia kuin saksanpaimenkoira.lähde?

Lemmikkinä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koirasusi on vaativa lemmikki, joka koiraan verrattuna edellyttää omistajaltaan enemmän aikaa, työtä ja kärsivällisyyttä. Rodusta riippumatta koirasusi leimautuu asuinpaikkaansa ja tarvitsee runsaasti tilaa ja aktivointia. Koirasutta ei myöskään voi väsyttää leikkimällä, koska suden tavoin se säästää voimiaan.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Raippa, Riitta: Lisääkö villi perimä koiran haasteellisuutta liikaakin?. Koiramme, 2003, nro 1-2. Suomen Kennelliitto. ISSN 0355-7235.
  • Wilde, Nicole: Living with Wolfdogs. Phantom Publishing, 1998. ISBN 0-9667726-0-1. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Nicole 1998, s. 9
  2. Nicole 1998, s. 10
  3. Koirasudet halutaan kuriin Yle Uutiset Kotimaa. 20.10.2009. Yleisradio. Viitattu 11.8.2012.
  4. a b Koirasudet pelottavat ja kiehtovat Yle Uutiset Etelä-Karjala. 28.9.2010. Yleisradio. Viitattu 30.7.2013.
  5. a b c d Raippa 2013, s. 48-52
  6. a b Nicole 1998, s. 12

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Koirasusi.