Kladrubynhevonen

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Kladruber)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kladrubynhevonen
Tyyppi: lämminverinen
Alkuperä ja nimet
Alkuperämaa:  Tšekki (Böömi)
Rodun syntyaika: 1500–1600-luku
Muita nimityksiä: kladruber
Esiintyminen ja käyttö
Käyttötarkoitus: vaunuhevonen, ratsu
Ominaisuudet
Korkeus: 175–180 cm
Paino: usein yli 700 kg
Värit: musta tai kimo

Kladrubynhevonen (tšek. starokladrubský kůň) on yksi maailman vanhimmista ihmisen tietoisen jalostustoiminnan tulokseksi syntyneistä hevosroduista. Se tunnettiin aiemmin nimellä Equus bohemicus.

Ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kladrubynhevonen on korkeudeltaan noin 175–180 senttimetriä, rinnanympärys on noin 250 senttiä, etujalan ympärys noin 22–23 senttiä ja paino usein yli 700 kiloa. Jalostuksessa on kiinnitetty erityistä huomiota hyvään luonteeseen.

Tyypiltään kladrubynhevonen on majesteetillinen ja suuri lämminverinen espanjalaistyyppinen hevonen, jolla on kyömy pään profiili, joutsenmainen kaula ja korkea askel. Nykyisin sitä on kahta tyyppiä – musta, jota kasvatetaan Slatiňanyssa etelään Pardubicesta, ja valkoinen, jota kasvatetaan pääsiittolassa Kladruby nad Labemissa, Labejoen rannalla Pardubicen ja Prahan välillä.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

24. huhtikuuta 1579 keisari Rudolf II antoi Prahan linnassa käskyn perustaa hovisiittola Kladruby nad Labemin kylään, Pardubicen lääniin. Perustusasiakirja on nykyään nähtävänä Slatiňanyn hevosmuseossa. Esimerkiksi Lipican siittola perustettiin vuotta myöhemmin, ja sen tarkoitus oli tuottaa ratsuhevosia pääasiassa keisarillisiin seremonioihin ja ratsuväelle.

Kladrubyssa tuotettiin keisarin hoviin soveltuvia erivärisiä raskaita vaunuhevosia, joita ajettiin yleensä neli- tai kuusivaljakkoina. Alun perin valkoiset kladrubynhevoset oli tarkoitettu maallisiin seremonioihin ja mustat kirkollisiin. Ensimmäisen maailmansodan loppuun asti keisarillisten seremonioiden etiketti vaati 18 mustan ja 18 valkoisen oriin käyttöä. Kladrubyn hevoset toimitettiin tehtäviinsä ensin Rudolf II:n aikana Prahaan, mutta myöhemmin Itävalta-Unkarin pääkaupunkiin Wieniin.

Tammat palaavat laitumelta talliin vuosisataisen perinteen mukaisesti joka päivä puoli neljältä iltapäivällä.

Kladrubynhevosen jalostukseen käytettiin ensin puhdasverisiä espanjalaisia ja italialais-espanjalaisia hevosia. Näiden lisäksi käytettiin kylmäverisiä böömiläishevosiä sekä hevosia Napolista, Irlannista, Tanskasta, Holsteinista ja Oldenburgista. Kaikissa kladrubynhevosissa on myös andalusianhevosta.

Kladrubyläiskanta on voimakkaasti sisäsiittoinen, mikä tekee siitä jalostuksellisesti haastavan. Se luetaan uhanalaisten rotujen joukkoon. 1930-luvulla rodun musta kanta hävitettiin suurimman osan hevosista joutuessa teurastettaviksi, mutta jäljelle jääneistä harvoista tammoista rodun musta tyyppi saatiin elvytettyä Slatiňanyssa 1970-lukuun mennessä.

Nykyisen valkoisen kladrubylaiskannan isänä pidetään ori Generalea (s. 1787) ja sen poika Generalissimus (s. 1797) on toisen linjan kantaori. Emälinjoja kimokannalla on neljä. Mustien kladrubylaisten isälinjoista on jäljellä vain Sacramoson (s. 1799) linja, emälinjoja sen sijaan löytyy 13. Starokladrubyläisoriit Maestoso (s. 1773) ja Favory (s. 1779) olivat kantaisiä tunnetuille lipizzalaisorilinjoille. 1900-luvun puolella kladrubynhevosen jalostukseen käytettiin myös muiden muassa arabialais-, orlov- ja lusitanorotuisia oriita.

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kladrubylaisoriiden nelivaljakko.

Nykyään kladrubynhevosia käytetään sekä ratsuina että valjakkoajoon. Rauhallinen ja suurikokoinen kladrubylainen on myös suosittu poliisihevonen. Hevoset ovat esiintyneet usein valjakkoajon maailmanmestaruuskilpailuissa erityisesti nelivaljakkoina. Vuonna 1994 ensimmäiset starokladrubyläiset kantakirjaoriit vietiin Espanjaan, ja samana vuonna kuusivaljakollinen oriita myytiin Tanskan hoville. Myös Ruotsissa sekä ratsupoliisi että kuninkaallinen ratsuvartio ovat ostaneet hevosia Kladrubyn siittolasta.

Nelivuotiaina kladrubynhevoset aloittavat kymmenkuukautisen koulutuksen, joka päättyy suorituskykykokeeseen.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]