Kitkiäisvaaran tuulivoimapuisto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kitkiäisvaaran tuulivoimapuisto
Valtio Suomi
Sijainti Tornio
Koordinaatit 66°08′24″N, 24°03′11″E
Sähköverkkoon 2013 [1]
Valmistunut 2014 [2]
Perustaja Tuuliwatti Oy
Rakennuttaja Tuuliwatti Oy
Omistaja Tornio Kitkiäisvaara Tuuli Ky
Operaattori St1 Oy
Tuulivoimapuisto
Nimi Helmi, Iina, Vendla, Antti, Eemi, Eero, Konsta, Tuukka [3]
Tyyppi maatuulivoimalaitos
Korkeus 105–120 m [4]
Pinta-ala 1,4 km² [4]
Tuulivoimalat 8 × Gamesa G128 (4,5 MW) [5][6][7]
Kapasiteetti 36 MW [5][8][6][7]
Kartta
Kitkiäisvaaran tuulivoimapuisto

Kitkiäisvaaran tuulivoimapuisto on Lapin Tornion Mustajärvellä sijaitseva tuulivoimapuisto, jossa toimii 8 tuulivoimalaitosta. Niiden kokonaiskapasiteetti on 36 megawattia. Tuulivoimapuiston on rakentanut Tuuliwatti Oy, sen omistaa Tornio Kitkiäisvaara Tuuli Ky, joka on Exilion Tuulen tytäryhtiö, ja sitä operoi St1 Oy.[5][4]

Tuulivoimalaitokset olivat valmistuessaan lyhyen aikaa Suomen suurimpia tuulivoimalaitoksia.[9]

Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mustajärven kulmakunta sijaitsee neljän kilometrin päässä Tornionjoesta itään. Kylän koillispuolella kohoaa pieni Kikkiäisvaara ja sen vierellä matalampi Kotavaara. Vaara-alue on pääasiassa metsätalouskäytössä ja lähin asutus sijaitsee Mustajärvellä [3]. Tuulipuistoon nousee Mustajärveltä huoltotie. Tuulipuiston pituus on 2,1 kilometriä, leveys 1,5 kilometriä, ja kaikki voimalaitokset sisällensä sulkevan alueen pinta-ala on 1,4 neliökilometriä. Kikkiäisvaaralla sijaitsee kaksi voimalaa, Kolmensatimenmaalla kaksi, Ala-Kivijängällä yksi, Kotavaaralla kaksi ja Lintamaalla yksi tuulivoimalaitos.[4]

Tuulivoimalaitokset ovat espanjalaisen Gamesan valmistamaa G128/4500-mallia, jonka napakorkeus on 76 metriä [a][10], tuuliturbiinin halkaisija 128 metriä ja kapasiteetti on 4,5 megawattia.[8][6][7] Voimalat sijaitsevat 105–120 metrin korkeudella mpy.[4], joten siivet pyyhkäisevät 245–260 metrin korkeudella.[a][10]

Voimaloiden tuottama sähkö johdetaan yleensä maakaapeleissa sähköasemalle. Tällainen sähköasema on merkitty osayleiskaavassa Mustajärven luoteispuolelle 110 kilovoltin linjan viereen. Sama sähköasema erottuu myös Karttapaikan ilmavalokuvissa.[11]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suunnittelu ja rakentaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tornion kaupunginvaltuusto hyväksyi osayleiskaavan tuulivoimapuiston rakentamiseksi lokakuussa 2012.[3] Helmikuussa 2013 uutisoitiin, että tuulipuistoon aletaan rakentaa seitsemän tuulivoimalaa. Nämä seitsemän on myös huomioitu tuulivoimaa seuraavalla thewindpower.net sivustolla.[1][6] Työ keskeytyi talven ajaksi ja sitä jatkettiin toukokuussa 2014. Silloin viimeisteltiin perustusten ja tornien betoniosien valamista sekä tornien metalliosien, konehuoneiden ja tuuliturbiinien asentamista. Uutisen mukaan ensimmäinen voimalaitos valmistuisi toukokuun aikana ja näiden sähköntuotanto alkaisi kesäkuussa. Voimaloita tulisikin nyt kahdeksan kappaletta.[12] Tuulipuisto valmistui heinäkuussa 2014.[2]

Melu ja valot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuulivoimapuisto sijaitsee huomattavasti ylempänä kuin Mustajärven asutus, joten äänellä on esteetön kulku alas. Lähin voimalaitos toimii 1,4 kilometrin etäisyydellä asutuksesta. Melusta on valitettu, sillä sen vaikutukset mainittiin tuulipuiston koillispuolelle suunnitellussa Karhakkamaan tuulivoimapuiston YVA-menettelyssä. Toinen valituksen aihe on lentoestevalot, jotka vilkkuessaan häiritsevät matkailua Suomen ja Ruotsin puolella.[11][10]

Uutiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun Tuuliwatti Oy hajosi marraskuussa 2020, jaettiin yhtiön omistukset St1 Nordic Oy:n ja samaan aikaan S-Voima Oy:n perustamalle Gigawatti Oy:n kesken. St1 myi kaikki omistuksensa Exilion Tuuli Ky:lle, mutta jatkoi kuitenkin joidenkin tuulipuistojen operointia. Tämäkin tuulivoimapuistoa operoi St1 Oy.[13][14][15]

Omistaja suoritti vuonna 2021 laajan operaation, jossa se kävi läpi kolmen omistamansa tuulivoimapuiston, eli Salon Märynummen, Porin Peittoon ja Tornion Kitkiäisvaaran tuulivoimapuiston, tuuliturbiinin siipiä ja päätyi vaihtamaan niistä 45. Poistetut siivet pilkottiin Suomessa ja kuljetettiin Saksaan kierrätettäväksi.[16]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huomioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b Suoraa lähdettä tuulivoimalaitoksien napakorkeudesta ei ole ollut saatavilla. Voimaloiden korkeus 140 metriä mainitaan Karhakkamaan tuulivoimapuiston 400 kilovoltin voimajohdon YVA-menettelyssä arviointisuunnitelman lausunnossa. Kun huomioidaan tuuliturbiinin halkaisija 128 metriä, tulee napakorkeudeksi noin 140 - 128/2 eli 76 metriä ja voimaloiden pyyhkäisykorkeudeksi 245–260 metriä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b Tuu­li­wat­ti ra­ken­taa seit­se­män tuu­li­myl­lyä Tor­nioon kaleva.fi. 12.2.2013. Oulu: Kaleva Media. Viitattu 8.3.2024.
  2. ↑ a b Wind energy statistics in Finland (PDF) vuosiraportti 2014. 2015. Helsinki: Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy. Viitattu 7.3.2024.
  3. ↑ a b c Kitkiäisvaaran Helmi ja seitsemän muuta tuulivoimalaa pyörittävät lisää tuulisähköä Meri-Lappiin st1.fi. 14.4.2015. Helsinki: St1 Oy. Viitattu 8.3.2024.
  4. ↑ a b c d e Kitkiäisvaaran tuulivoimapuisto (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 7.3.2024.
  5. ↑ a b c Toiminnassa olevat & puretut voimalat (EXCEL) tuulivoimayhdistys.fi. 31.12.2023. Helsinki: Suomen Tuulivoimayhdistys. Viitattu 7.3.2024.
  6. ↑ a b c d Kitkiäisvaara 1-7 www.thewindpower.net. 4.9.2023. Ranska: The Wind Power. Viitattu 7.3.2024. (englanniksi)
  7. ↑ a b c Kitkiäisvaara 8 www.thewindpower.net. 4.9.2023. Ranska: The Wind Power. Viitattu 7.3.2024. (englanniksi)
  8. ↑ a b Gamesa G128/4500 www.thewindpower.net. 4.7.2018. Ranska: The Wind Power. Viitattu 7.3.2024. (englanniksi)
  9. ↑ Vaara, Kyösti: Maisema-arvoja ja jättituulivoimaloita on vaikea sovittaa yhteen – museojohtajan mielestä kulttuuriympäristön arvostus jää luontoarvojenkin jalkoihin yle.fi. 1.2.2021. Helsinki: YLE. Viitattu 8.3.2024.
  10. ↑ a b c Tornion Karhakkamaan tuulivoimapuisto ja 400 kilovoltin voimajohto, Tornio, Tervola ja Rovaniemi (PDF) (YVA-menettely, lausunto arviointisuunnitelmasta, s. 6–7, 13, 26 (korkeus), 34, 42–43) ymparisto.fi. 4.2.2021. Rovaniemi. Viitattu 8.3.2024.
  11. ↑ a b Tornion Karhakkamaan tuulivoimapuisto ja 400 kilovoltin voimajohto (PDF) (s. 32–34, 52–53, 86, 98, 136–137) ymparisto.fi. 30.1.2020. Rovaniemi: FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy / Tornion kaupunki. Viitattu 8.3.2024.
  12. ↑ Hannukainen, Heidi: Kitkiäisvaaran ensimmäinen tuulivoimala valmistuu pian yle.fi. 8.5.2014. Helsinki: YLE. Viitattu 8.3.2024.
  13. ↑ TuuliWatti Oy:n toiminta on lakannut exilion.fi. Helsinki: S-ryhmä, Sti, Exilion Tuuli Ky. Viitattu 7.3.2024.
  14. ↑ Suomen suurin tuulivoiman kotimainen tuottaja exilion.fi. Helsinki: Exilion Tuuli Ky. Viitattu 7.3.2024.
  15. ↑ S-ryhmän tuulivoimatuotannosta vastaa Gigawatti Oy s-ryhma.fi. 2.11.2020. Helsinki: S-ryhmä. Viitattu 7.3.2024.
  16. ↑ Exilion Tuuli kierrättää kaikki tuulipuistoissaan vaihdettavat lavat epressi.com. 17.5.2021. Helsinki: ePressi. Viitattu 8.3.2024.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kitkiäisvaaran_tuulivoimapuisto&oldid=22245276”