Kierukka

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo ehkäisyvälineestä. Polvikierukasta kerrotaan artikkelista nivelkierukka. Kierukka voi tarkoittaa myös spiraalia.
Kuparikierukka

Kierukka on ehkäisyväline, joka asetetaan naisen kohtuun. Se ehkäisee raskautta muun muassa estämällä munasolun kiinnittymisen kohdun seinämään ja aiheuttamalla steriilin tulehdusreaktion sekä vierasesine-efektin. Suomessa on saatavilla hormoni- ja kuparikierukoita.

Hormonikierukasta vapautuu pieniä määriä keltarauhashormonia, joka muuttaa kohdunkaulan liman huonosti siittiöitä läpäiseväksi ja häiritsee munasolun irtoamista ja hedelmöittymistä. Hormonikierukalla on myös vierasesinevaikutus, joka heikentää siittöiden kykyä hedelmöittää ja munasolun kiinnitymistä kohtuun.[1]

Kuparikierukan tarkkaa toimimistapaa ei tiedetä, mutta se perustuu steriiliin tulehdusreaktioon, mikä vaikuttaa siittiöiden hedelmöityskykyyn heikentävästi. Se häiritsee myös hedelmöitystä ja toissijaisesti munasolun kiinnittymistä kohdun limakalvoille.[2]

Tämä artikkeli käsittelee pääasiassa kuparikierukkaa ja sen käyttöä.

Kierukan asennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kierukka asennetaan mieluiten seitsemän päivän kuluessa kuukautisvuodon alkamisesta lääkärin vastaanotolla. Tällä saavutetaan monia etuja; nainen ei todennäköisesti ole raskaana, ja kohdunsuu on tuolloin hieman auki, joten kierukan vieminen kohtuun on helppoa. Myös tulehdusriski on vuodon aikana alhaisempi. Käyttäjäkokemusten perusteella kierukan asennus ei yleensä satu; useimmat tuntevat kipua parin sekunnin aikana, kun kierukka viedään kohtuonteloon ja kokevat muun asennusrutiinin lähinnä epämiellyttävänä. Asennus kestää joitain minuutteja ja koko toimitukseen on syytä varata aikaa noin puoli tuntia. Myös verenvuotoa voi esiintyä muutama tunti asennuksen jälkeen.

Asennuksessa kohdunkaulaa väljennetään tarvittaessa ja kohdusta otetaan ns. sisämitta, jonka perusteella säädetään myös kierukan pituus sopivaksi. Kierukka viedään ”supussa” asetinputkella kohtuonteloon, missä se aukaistaan T:n malliseksi. Markkinoilla on nykyisin myös I:n mallisia, etenkin nuorille ja synnyttämättömille suunniteltuja kierukoita joista kierukan ”käsivarret” puuttuvat ja kierukan koko on pienempi.

Kierukan asennuksen jälkeen tulee käydä jälkitarkastuksessa noin 3-6 kuukauden kuluttua asennuksesta sekä tämän jälkeen tarkastuksessa vuosittain, mutta mikäli kierukan käytössä ilmenee ongelmia, tulee lääkärillä käydä välittömästi.

Mikäli edellisestä papa-kokeesta on yli kolme kuukautta, otetaan ennen asetusta uusi irtosolunäyte, jolla samalla suljetaan pois infektion mahdollisuus. Ehkäisyteho alkaa välittömästi asetuksesta.

Kuparikierukkaa käytetään toisinaan myös jälkiehkäisynä – tällöin kierukka on asetettava 5 vuorokauden sisällä suojaamattomasta yhdynnästä.[3][4] Hormonaalisen jälkiehkäisyn arvioidaan estävän noin 85 % ja kuparikierukan 98 % mahdollisista raskauksista.[5]

Kierukan poistaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kierukka vaihdetaan nykyisten suositusten mukaisesti viiden vuoden välein, mutta se voidaan tarvittaessa poistaa missä vaiheessa tahansa. Asentamisen suorittaa aina lääkäri, mutta poistamisen voi suorittaa terveydenhoitaja. Kierukan poistamisen yhteydessä voidaan saman tien asentaa uusi kierukka samalla kertaa.

Kierukka on poistettava tai sen poistosta on keskusteltava lääkärin kanssa, mikäli sen käytön yhdeydessä tulee raskaaksi, sillä se voi lisätä keskenmenon ja ennenaikaisen synnytyksen riskiä. Tarkastusten yhteydessä varmistetaan kierukan sijainti joko narujen avulla tai ultraäänitutkimuksella.

Esteitä käytölle[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavat syyt voivat estää kierukan asennuksen:

  • Kohdun liian pieni koko
  • Hakija on sairastanut kohdun tai kohdunkaulan syövän
  • Lantionseudun tulehdus
  • Kohdun epämuodostuma (esimerkiksi kohdun väliseinämä)
  • Alempien synnytinelinten tulehdus
  • Epäilty tai todettu raskaus
  • Synnytyksen jälkeinen endometriitti
  • Infektoitunut raskaudenkeskeytys
  • Keskenmeno kolmen viimeksi kuluneen kuukauden aikana
  • Kupariallergia on luonnollisesti este kuparikierukan asennukselle, sillä se sisältää nimensä mukaisesti kuparia. Myös paha nikkeliallergia voi olla este, sillä kierukan kupariseoksessa on myös pieniä määriä nikkeliä.
  • Hormonikierukkaa ei suositella ensisijaiseksi ehkäisymuodoksi imetyksen aikana.

Kuparikierukan sivuvaikutuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuparikierukan on todettu hieman lisäävän kuukautisvuotoa.[6] Muita kuparikierukan mahdollisia sivuoireita ovat alavatsan kouristelu sekä ristiselän kivut.

Joillekin kuparikierukan narut tuntuvat epämukavina yhdynnän aikana; tämä on korjattavissa kierukan naruja lyhentämällä vastaanotolla.

Kierukan sopivuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kierukka sopii kaikenikäisille naisille, joilla tarve pidempiaikaiselle ehkäisylle. Lisäksi mikään aiemmin mainituista esteistä ei saa täyttyä. Kierukan ehkäisyteho on hyvä, 98-99,8 %, ja ehkäisytehoon ei vaikuta käyttäjävirhe. Kuparikierukka on lisäksi hormoniton mekaaninen ehkäisyvalmiste, joten se voi olla sopiva ehkäisymuoto, mikäli hormonaaliset ehkäisymuodot on todettu epäsopiviksi tai sopimattomiksi. Kierukka ei suojaa sukupuolitaudeilta, kuten eivät mitkään muutkaan ehkäisymuodot kondomia lukuun ottamatta. Kondomia voidaan käyttää myös kierukan kanssa samaan aikaan.

Synnyttämättömät naiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Synnyttämättömyys ei ole vasta-aihe kierukan asettamiselle.[7] Suomessa kuparikierukoita on asennettu synnyttämättömille naisille jo 90-luvun puolivälin jälkeen.lähde?

Kuukautissuojat ja kierukka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kierukan käytön yhteydessä ei perinteisesti suositella käytettäväksi tamponeita, sillä kierukan poistonarut voivat takertua tamponin huokoiseen rakenteeseen, siksi suositellaankin käytettäväksi kuukautissiteitä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]