Kierukka

Kuparikierukka

Kierukka on ehkäisyväline, joka asetetaan naisen kohtuun. Se ehkäisee raskautta muun muassa estämällä hedelmöittyneen munasolun kiinnittymisen kohdun seinämään ja aiheuttamalla steriilin tulehdusreaktion sekä vierasesine-efektin. Suomessa on saatavilla hormoni- ja kuparikierukoita.

Hormonikierukasta vapautuu pieniä määriä keltarauhashormonia, joka muuttaa kohdunkaulan liman huonosti siittiöitä läpäiseväksi ja häiritsee munasolun irtoamista ja hedelmöittymistä. Hormonikierukalla on myös vierasesinevaikutus, joka heikentää siittöiden kykyä hedelmöittää ja munasolun kiinnittymistä kohtuun.

Kuparikierukan tarkkaa toimimistapaa ei tiedetä, mutta se perustuu steriiliin tulehdusreaktioon, joka vaikuttaa siittiöiden hedelmöityskykyyn heikentävästi. Se häiritsee myös hedelmöitystä ja toissijaisesti jo mahdollisesti hedelmöittyneen munasolun kiinnittymistä kohdun limakalvoille.

Kierukan asennus

Kierukka asennetaan mieluiten seitsemän päivän kuluessa kuukautisvuodon alkamisesta lääkärin vastaanotolla. Tällä saavutetaan monia etuja; nainen ei todennäköisesti ole raskaana, ja kohdunsuu on tuolloin hieman auki, joten kierukan vieminen kohtuun on helppoa. Myös tulehdusriski on vuodon aikana alhaisempi. Käyttäjäkokemusten perusteella kierukan asennus ei yleensä satu; useimmat tuntevat kipua parin sekunnin aikana, kun kierukka viedään kohtuonteloon ja kokevat muun asennusrutiinin lähinnä epämiellyttävänä. Asennus kestää joitain minuutteja ja koko toimitukseen on syytä varata aikaa noin puoli tuntia. Myös verenvuotoa voi esiintyä muutama tunti asennuksen jälkeen.

Asennuksessa kohdunkaulaa väljennetään tarvittaessa ja kohdusta otetaan ns. sisämitta, jonka perusteella säädetään myös kierukan pituus sopivaksi. Kierukka viedään ”supussa” asetinputkella kohtuonteloon, missä se aukaistaan T:n malliseksi. Markkinoilla on nykyisin myös I:n mallisia, etenkin nuorille ja synnyttämättömille suunniteltuja kierukoita joista kierukan ”käsivarret” puuttuvat ja kierukan koko on pienempi.

Kierukan asennuksen jälkeen tulee käydä jälkitarkastuksessa noin 3–6 kuukauden kuluttua asennuksesta sekä tämän jälkeen tarkastuksessa vuosittain, mutta mikäli kierukan käytössä ilmenee ongelmia, tulee lääkärillä käydä välittömästi.

Mikäli edellisestä papa-kokeesta on yli kolme kuukautta, otetaan ennen asetusta uusi irtosolunäyte, jolla samalla suljetaan pois infektion mahdollisuus. Ehkäisyteho alkaa välittömästi asetuksesta.

Kuparikierukkaa käytetään toisinaan myös jälkiehkäisynä – tällöin kierukka on asetettava viiden vuorokauden sisällä suojaamattomasta yhdynnästä. Hormonaalisen jälkiehkäisyn arvioidaan estävän noin 85 % ja kuparikierukan 98 % mahdollisista raskauksista.

Kierukan poistaminen

Kierukka vaihdetaan nykyisten suositusten mukaisesti viiden vuoden välein, mutta se voidaan tarvittaessa poistaa missä vaiheessa tahansa. Asentamisen suorittaa aina lääkäri, mutta poistamisen voi suorittaa terveydenhoitaja. Kierukan poistamisen yhteydessä voidaan saman tien asentaa uusi kierukka samalla kertaa.

Kierukka on poistettava tai sen poistosta on keskusteltava lääkärin kanssa, mikäli sen käytön yhdeydessä tulee raskaaksi, sillä se voi lisätä keskenmenon ja ennenaikaisen synnytyksen riskiä. Tarkastusten yhteydessä varmistetaan kierukan sijainti joko narujen avulla tai ultraäänitutkimuksella.

Esteitä käytölle

Seuraavat syyt voivat estää kierukan asennuksen:

• Kohdun liian pieni koko
• Hakija on sairastanut kohdun tai kohdunkaulan syövän
• Lantionseudun tulehdus
• Kohdun epämuodostuma (esimerkiksi kohdun väliseinämä)
• Alempien synnytinelinten tulehdus
• Epäilty tai todettu raskaus
• Synnytyksen jälkeinen endometriitti
• Infektoitunut raskaudenkeskeytys
• Keskenmeno kolmen viimeksi kuluneen kuukauden aikana

• Kupariallergia on luonnollisesti este kuparikierukan asennukselle, sillä se sisältää nimensä mukaisesti kuparia. Myös paha nikkeliallergia voi olla este, sillä kierukan kupariseoksessa on myös pieniä määriä nikkeliä.

• Hormonikierukkaa ei suositella ensisijaiseksi ehkäisymuodoksi imetyksen aikana.

Kuparikierukan sivuvaikutuksia

Kuparikierukan on todettu hieman lisäävän kuukautisvuotoa. Muita kuparikierukan mahdollisia sivuoireita ovat alavatsan kouristelu sekä ristiselän kivut.

Joillekin kuparikierukan narut tuntuvat epämukavina yhdynnän aikana; tämä on korjattavissa kierukan naruja lyhentämällä vastaanotolla.

Kierukan sopivuus

Kierukka sopii kaikenikäisille naisille, joilla on tarve pidempiaikaiselle ehkäisylle. Lisäksi mikään aiemmin mainituista esteistä ei saa täyttyä. Kierukan ehkäisyteho on hyvä, 98–99,8 %, ja ehkäisytehoon ei vaikuta käyttäjävirhe. Kuparikierukka on lisäksi hormoniton mekaaninen ehkäisyvalmiste, joten se voi olla sopiva ehkäisymuoto, mikäli hormonaaliset ehkäisymuodot eivät sovi käyttäjälle. Kierukka ei suojaa sukupuolitaudeilta, kuten eivät mitkään muutkaan ehkäisymuodot kondomia lukuun ottamatta. Kondomia voidaan käyttää kierukan kanssa samaan aikaan.

Synnyttämättömät naiset

Synnyttämättömyys ei ole vasta-aihe kierukan asettamiselle. Suomessa kuparikierukoita on asennettu synnyttämättömille naisille jo 90-luvun puolivälin jälkeen.^lähde?

Kuukautissuojat ja kierukka

Kierukan käytön yhteydessä ei perinteisesti suositella käytettäväksi tamponeita, sillä kierukan poistonarut voivat takertua tamponin huokoiseen rakenteeseen, siksi suositellaankin käytettäväksi kuukautissiteitä.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kierukka Wikimedia Commonsissa