Kierukka

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo ehkäisyvälineestä. Polvikierukasta kerrotaan artikkelista nivelkierukka. Kierukka voi tarkoittaa myös spiraalia.
Kuparikierukka

Kierukka on ehkäisyväline, joka asetetaan naisen kohtuun. Se ehkäisee raskautta muun muassa estämällä munasolun kiinnittymisen kohdun seinämään ja aiheuttamalla steriilin tulehdusreaktion sekä vierasesine-efektin. Suomessa on saatavilla hormoni- ja kuparikierukoita.

Hormonikierukasta vapautuu pieniä määriä keltarauhashormonia, joka muuttaa kohdunkaulan liman huonosti siittiöitä läpäiseväksi ja häiritsee munasolun irtoamista ja hedelmöittymistä. Hormonikierukalla on myös vierasesinevaikutus, joka heikentää siittöiden kykyä hedelmöittää ja munasolun kiinnitymistä kohtuun.[1]

Kuparikierukan tarkkaa toimimistapaa ei tiedetä, mutta se perustuu steriiliin tulehdusreaktioon, mikä vaikuttaa siittiöiden hedelmöityskykyyn heikentävästi. Se häiritsee myös hedelmöitystä ja toissijaisesti munasolun kiinnittymistä kohdun limakalvoille.[2]

Tämä artikkeli käsittelee pääasiassa kuparikierukkaa ja sen käyttöä.

Kierukan asennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kierukka asennetaan mieluiten seitsemän päivän kuluessa kuukautisvuodon alkamisesta lääkärin vastaanotolla. Tällä saavutetaan monia etuja; nainen ei todennäköisesti ole raskaana, ja kohdunsuu on tuolloin hieman auki, joten kierukan vieminen kohtuun on kivuttomampaa. Myös tulehdusriski on vuodon aikana alhaisempi. Haluttaessa voidaan asennus suorittaa paikallispuudutuksen alaisena, mutta on yleisesti suositeltavaa nauttia tulehduskipulääkettä noin tuntia ennen asennusta. Käyttäjäkokemusten perusteella kierukan asennus ei yleensä satu kohtuuttomasti, useimmat tuntevat kipua sen parin sekunnin aikana kun kierukka viedään kohtuonteloon ja kokevat muun asennusrutiinin lähinnä epämiellyttävänä. Asennus kestää joitain minuutteja ja koko toimitukseen on syytä varata aikaa noin puoli tuntia. Myös verenvuotoa voi esiintyä muutama tunti asennuksen jälkeen.

Asennuksessa kohdunkaulaa väljennetään tarvittaessa ja kohdusta otetaan ns. sisämitta, jonka perusteella säädetään myös kierukan pituus sopivaksi. Kierukka viedään ”supussa” asetinputkella kohtuonteloon, missä se aukaistaan T:n malliseksi. Markkinoilla on nykyisin myös I:n mallisia, etenkin nuorille ja synnyttämättömille suunniteltuja kierukoita joista kierukan ”käsivarret” puuttuvat ja kierukan koko on pienempi.

Asennuksen yhteydessä poistonarut jätetään tavallisesti noin 0,5–2 cm:n pituudelta ulottumaan emättimen puolelle niin, että nainen voi itse tuntea ne. Onkin suositeltavaa tarkistaa poistonarut esimerkiksi aina kuukautisten jälkeen, jotta tiedetään kierukan olevan hyvin paikoillaan. Naruista ei kuitenkaan missään nimessä saa vetää.

Kierukan asennuksen jälkeen tulee käydä jälkitarkastuksessa noin 3-6 kuukauden kuluttua asennuksesta sekä tämän jälkeen tarkastuksessa vuosittain, mutta mikäli kierukan käytössä ilmenee ongelmia, tulee lääkärillä käydä välittömästi.

Mikäli edellisestä papa-kokeesta on yli kolme kuukautta, otetaan ennen asetusta uusi irtosolunäyte, jolla samalla suljetaan pois infektion mahdollisuus. Ehkäisyteho alkaa välittömästi asetuksesta.

Kuparikierukkaa käytetään toisinaan myös jälkiehkäisynä – tällöin kierukka on asetettava 5 vuorokauden sisällä suojaamattomasta yhdynnästä.[3][4] Hormonaalisen jälkiehkäisyn arvioidaan estävän noin 85 % ja kuparikierukan 98 % mahdollisista raskauksista.[5]

Kierukan poistaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kierukka vaihdetaan nykyisten suositusten mukaisesti viiden vuoden välein, mutta se voidaan tarvittaessa poistaa missä vaiheessa tahansa. Asentamisen suorittaa aina lääkäri, mutta poistamisen voi suorittaa terveydenhoitaja. Kierukan poistamisen yhteydessä voidaan saman tien asentaa uusi kierukka samalla kertaa.

Kierukka on poistettava tai sen poistosta on keskusteltava lääkärin kanssa, mikäli sen käytön yhdeydessä tulee raskaaksi, sillä se voi lisätä keskenmenon ja ennenaikaisen synnytyksen riskiä. Tarkastusten yhteydessä varmistetaan kierukan sijainti joko narujen avulla tai ultraäänitutkimuksella.

Esteitä käytölle[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavat syyt voivat estää kierukan asennuksen:

  • Kohdun liian pieni koko
  • Hakija on sairastanut kohdun tai kohdunkaulan syövän
  • Lantionseudun tulehdus
  • Kohdun epämuodostuma (esimerkiksi kohdun väliseinämä)
  • Alempien synnytinelinten tulehdus
  • Epäilty tai todettu raskaus
  • Synnytyksen jälkeinen endometriitti
  • Infektoitunut raskaudenkeskeytys
  • Keskenmeno kolmen viimeksi kuluneen kuukauden aikana
  • Kupariallergia on luonnollisesti este kuparikierukan asennukselle, sillä se sisältää nimensä mukaisesti kuparia. Myös paha nikkeliallergia voi olla este, sillä kierukan kupariseoksessa on myös pieniä määriä nikkeliä.
  • Hormonikierukkaa ei suositella ensisijaiseksi ehkäisymuodoksi imetyksen aikana.

Kuparikierukan sivuvaikutuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joillain kuparikierukan käyttäjillä voi ensimmäisen puolen vuoden aikana asennuksesta ilmetä voimakkaampia kuukautiskipuja ja/tai runsaampaa kuukautisvuotoa, mutta nämä oireet tavallisesti tasoittuvat ja poistuvat muutaman kuukauden kuluessa. Mikäli näin ei kuitenkaan käy, tulee harkita onko kierukka sittenkään itselle sopiva ehkäisymuoto vai tulisiko esimerkiksi vaihtaa hormonikierukkaan, jonka yksi sivuoireista on puolestaan kuukautisvuodon väheneminen (noin viidenneksellä käyttäjistä jopa täydellinen puuttuminen). Muita kuparikierukan mahdollisia sivuoireita ovat alavatsan kouristelu sekä ristiselän kivut.

Joillekin kuparikierukan narut tuntuvat epämukavina yhdynnän aikana; tämä on korjattavissa kierukan naruja lyhentämällä vastaanotolla.

Kierukka voi toisinaan poistua itsestään ja suurin riski poistumiselle ovat pari ensimmäistä kuukautta. Kierukka saattaa kuitenkin poistua itsestään myöhemminkin.

Kierukan sopivuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kierukka sopii kaikenikäisille naisille, joilla tarve pidempiaikaiselle ehkäisylle. Lisäksi mikään aiemmin mainituista esteistä ei saa täyttyä. Kierukan ehkäisyteho on hyvä, 98-99,8 %, ja ehkäisytehoon ei vaikuta käyttäjävirhe. Kuparikierukka on lisäksi hormoniton mekaaninen ehkäisyvalmiste, joten se voi olla sopiva ehkäisymuoto, mikäli hormonaaliset ehkäisymuodot on todettu epäsopiviksi tai sopimattomiksi. Kierukka ei suojaa sukupuolitaudeilta, kuten eivät mitkään muutkaan ehkäisymuodot kondomia lukuun ottamatta. Kondomia voidaan käyttää myös kierukan kanssa samaan aikaan.

Synnyttämättömät naiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Synnyttämättömyys ei ole vasta-aihe kierukan asettamiselle.[6] Suomessa kuparikierukoita on asennettu synnyttämättömille naisille jo 90-luvun puolivälin jälkeen.lähde?

Kuukautissuojat ja kierukka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kierukan käytön yhteydessä ei perinteisesti suositella käytettäväksi tamponeita, sillä kierukan poistonarut voivat takertua tamponin huokoiseen rakenteeseen, siksi suositellaankin käytettäväksi siteitä.[7] Kuukautiskupin pinnassa taas ei ole mitään mihin poistonarut voisivat takertua kuukupin tyhjennyksen yhteydessä. On kuitenkin kiisteltyä, vaikuttaako yksi kuukupin olennaisimmista toimintamekanismeista, alipaine, kierukan irtoamiseen.lähde?

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tohtori.fi - Hormonikierukka
  2. Tohtori.fi - Kuparikierukka
  3. Käypähoito.fi - Jälkiehkäisy, potilasversio
  4. Käypähoito.fi - Jälkiehkäisy
  5. Käypähoito.fi - Tehokkuus
  6. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gynekologiyhdistys ry:n asettama työryhmä: Runsaat kuukautisvuodot 27.11.2009. Käypä hoito. Viitattu 26.7.2013.
  7. Bayer Oy: Mirena - pakkausseloste 19.12.2011. tohtori.fi. Viitattu 26.7.2013.