Keskustelu mallineesta:Kirjaviite

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Vanha keskustelu[muokkaa wikitekstiä]

Miten esitetään ISBN-tunnusta vailla oleva (yleensä siis vanha) kirja Kirjaviite-mallinnetta käyttäen? Jos näet jättää Tunniste-kentän täyttämättä, tulostuu {{{Tunniste}}}, mikä on rumaa. Jos taas määrittelee Tunnisteen tyhjäksi merkkijonoksi, siis Tunniste=, niin viiteeseen tulostuu ylimääräinen pilkku, mikä sekin on rumaa.

Eräät kirjat (kuten väitöskirjat) julkaistaan tietyn monografiasarjan numeroituina volyymeinä, jolloin kirjaviitteessä pitäisi voida ilmaista myös sarjan nimi ja kyseisen kirjan numero tässä sarjassa, mahdollisesti myös sarjan ISSN-numero kirjan ISBN-numeron lisäksi. Esimerkki:

 Jyrki Paaskoski (1997): Vanhan Suomen lahjoitusmaat. Bibliotheca historica 24,
 Helsinki: Suomen historiallinen seura, ISBN 951-710-063-9.

Tieteellisessä aikakauslehdessä julkaistuja artikkeleita varten on olemassa malline Lehtiviite. Puuttuu kuitenkin malline, jolla esitetään muussa kokoomateoksessa julkaistu artikkeli. Tällaisella kokoomateoksella on yleensä toimittaja(t), joiden nimet pitäisi saada näkyviin, samoin kokoomateoksen kustantaja ja/tai painopaikka. Englanninkielisessä wikipediassa onkin rikkaampi mallinevalikoima tarjolla.

Miten esitettäisiin esimerkiksi seuraava artikkeliviite?

 Mikko Majander (1994): Ministerivaltiosihteeri Woldemar Carl von Daehn Suomen
 ja Venäjän suhteissa. Sivut 54-56 Kirsti Sirasteen toimittamassa teoksessa
 Koti-Sippola. Sippolan kotiseutuyhdistyksen julkaisu. ISSN 1237-315X.
 ISBN 951-97020-0-8. [Painopaikka puuttuu.]

Seppo Sippu

Nimimerkki Hasdrubal onkin vastikään ratkaissut ensiksi mainitun ongelman muokkaamalla Kirjaviite-mallinetta laittamalla Tunniste-komponentin ehdolliseksi ja lisäämällä ehdollisen Selite-komponentin. Seuraavassa olen laittanut monografiasarjan nimen ja volyyminumeron Selite-komponentiksi:

  • Jyrki Paaskoski: Vanhan Suomen lahjoitusmaat. Bibliotheca historica 24. Helsinki: Suomen historiallinen seura, 1997. ISBN 951-710-063-9.

--Seppo Sippu 14. syyskuuta 2006 kello 15.24 (UTC)

Pilkku[muokkaa wikitekstiä]

Voisiko mallinetta muuttaa niin, että yksinkertaisessa muodossa nimikkeen jälkeen tulisi piste kuten myös selitettä käytettäessä, ei pilkku.

Siis Cicero (2004): Laeista, Helsinki: WSOY. -> Cicero (2004): Laeista. Helsinki: WSOY. --Thi 25. lokakuuta 2006 kello 18.43 (UTC)

Saisiko tuon käyttöesimerkin myös muodosta "Julkaisija= Helsinki: WSOY" muotoon "Julkaisija=Helsinki: WSOY"? --Thi 18. marraskuuta 2006 kello 10.13 (UTC)

Jo vain. --Faldion (Speak!) 28. joulukuuta 2006 kello 14.54 (UTC)

Entä jos kirjalla ei ole yksittäistä tekijää?[muokkaa wikitekstiä]

...kirjalla ei ole yksittäistä tekijää (esim. useimmat tietosanakirjat)? Mitä tällaisessa tapauksessa laitetaan tekijä-kohtaan? --Faldion (Speak!) 28. joulukuuta 2006 kello 14.54 (UTC)

Matti Meikäläinen (toim.)? Monesti kirjan toimittaneet henkilöt on mainittu ja tällöin viitataan heihin. --Anr 29. joulukuuta 2006 kello 10.40 (UTC)
Tämä selvä. Kiitosta. --Faldion (Speak!) 29. joulukuuta 2006 kello 15.42 (UTC)

...toimittajia tai kirjoittajia on useita ja ne ovat tiedossa? Miten ja missä järjestyksessä heidät laitetaan tekijä-kohtaan? --Elena 9. tammikuuta 2007 kello 22.47 (UTC)

Yleinen käytäntöhän on, että nimet merkitään siinä järjestyksessä kuin ne ovat julkaisussa tai että ensimmäiseksi merkitään se, jonka nimi on korostettu (esim. painettu suuremmalla kirjaisimella). Jos kirjoittajia tai toimittajia on kovin monta, riittää usein, että merkitään vain ensimmäinen tai tärkein ja sen jälkeen "et al." tai "ja muut". – Apalsola 15. heinäkuuta 2007 kello 16.58 (UTC)
Teoksessa Hirsjärvi, Sirkka, Remes, Pirkko & Sajavaara, Paula: Tutki ja kirjoita. 11. painos. Helsinki: Tammi, 2005. sanotaan, että tällöin käytetään muotoa "ym." Eli jos edellisessä olisi vielä neljäs kirjoittaja, laitettaisiin kirjaviitteen tekijäkenttään Hirsjärvi, Sirkka ym. --Tero Vilkesalo 8. syyskuuta 2007 kello 09.40 (UTC)
Mutta koskeeko tuo ohje tuossa lyhyttä vai pitkää viitettä ja koskeeko se lähdeluetteloa?--Urjanhai (keskustelu) 19. maaliskuuta 2019 kello 08.29 (EET)
Mutta hetkinen. Milläs tämä "riittää usein" on saatu vuonnna 2007 Wikipedian ohjeeksi tai käytännöksi? Kun paperi ei lopu, niin eikö mieluummin kannattaisi suosia täydellistä yksiselitteistä viitettä pitkässä viitteessä ja lähdeluettelossa? Alun perinkin olen ymmärtänyt että koko tuota et al. / ym. konstruktiota käytetään vain lyhyissä lähdeviitteissä, kun viitataan teksissä johonkin lähdelurettelossa olevan lähteen kohtaan. Ei täsmällinen lähteistys ole että joku "riittää usein" otetaan pakottavaksi ja poissulkevaksi universaaliksi säännöksi tosta vaan.--Urjanhai (keskustelu) 19. maaliskuuta 2019 kello 08.13 (EET)
Tässä: [1] on ainakin viittausopas, joka neuvoo viittaamaan näin:

»Saarikoski, Petri, Suominen, Jaakko, Turtiainen, Riikka, Östman, Sari: Funetista Facebookiin: Internetin kulttuurihistoria. Gaudeamus, Helsinki University Press, Helsinki, 2009.»

Eikä siis mitään et al mihinkään lähdeluetteloon (siitä miten nimet merkitään on tietysti wikipedian ulkopuolella eri käytäntöjä).--Urjanhai (keskustelu) 19. maaliskuuta 2019 kello 08.27 (EET)
Ohjeita on monenlaisia, eikä kaikkia voi noudattaa, koska ne ovat ristiriidassa. Viite on tarkoitettu tunnistamaan teos, löytämään se tietokannoista ja kirjastoista. Siksi riittää että jos tekijöitä on useita, enemmän kuin kolme, kaikkia ei merkitä, koska litanian informaatioarvo on nolla, mutta se tekee lähdeluettelosta sekavan. Jos sellaisia lähteitä on vielä useita, sekavuus lisääntyy. Totta puhuen Wikipediassa on vakiintunut (ainakin suurimmalla osalla käyttäjiä) ettei tekijää ilmoiteta ollenkaan. Sekään ei välttämättä ole hyvä, mutta minkäs teet. --Abc10 (keskustelu) 19. maaliskuuta 2019 kello 09.56 (EET)

Sama lähde, eri sivut?[muokkaa wikitekstiä]

Usein saman teoksen eri sivut merkitään eri lähteinä. Olisiko tähän (mahdollista olla) olemassa järkevämpää systeemiä kuin kirjoittaa saman kirjan tiedot mallineeseen aina uudestaan? –Dilaudid 29. joulukuuta 2006 kello 07.50 (UTC)

Miten olisi esim. "Sivu = 4, 7–9, 14–22", sillä ne näkyvät muodossa "s. 4, 7–9, 14–22"? --Tve4 29. joulukuuta 2006 kello 07.52 (UTC)
Olinpa epäselvä. Jos samaa lähdeviitettä käytetään esittämälläsi tavalla ja sitä ripotellaan pitkin artikkelia useisiin eri kohtiin, jää epäselväksi, mikä sivuista toimii minkäkin kohdan lähteenä. Viiteluettelossa eri viiteteosten ensimmäinen ilmentymä voisi olla kirjattu kokonaan (esim. David Irving (1977): Rommel, s. 13. Kirjayhtymä. ISBN 951-26-1717-x.) ja seuraavat ilmentymät lyhennettynä mutta yksiselitteisesti (esim. Irving (1977), s. 282.). –Dilaudid 29. joulukuuta 2006 kello 09.04 (UTC)
Eiköhän noin ole yleensä toimittukin. --Hasdrubal 10. tammikuuta 2007 kello 07.02 (UTC)
Kyllä kyllä, mutta rakenteinen järjestelmä tätä varten tietääkseni puuttuu. –Dilaudid 10. tammikuuta 2007 kello 14.47 (UTC)
Saatan olla väärässä, mutta epäilen, että tuollaisen järjestelmän toteuttaminen vaatisi nykyisellään omaa mallinetta jokaiselle kirjalle, mikä ei välttämättä olisi järkevää, tai sitten koko viitesysteemin uudistusta. Mutta jollain Mediawikin sisukalut tuntevalla saattaa olla tästä parempaa tietoa. --Hasdrubal 10. tammikuuta 2007 kello 15.09 (UTC)
En ymmärtänyt, mikä ongelma nykyisessä systeemissä on. Miksi kirjan tiedot pitäisi kirjoittaa mallineeseen aina uudestaan, jos kerran viittaukset tehdään pelkällä sukunimellä, vuodella ja sivunumerolla? -Aslak 10. tammikuuta 2007 kello 15.14 (UTC)
Onko olemassa mallinetta, jolla viittauksen voisi tehdä noin? Jos on, niin hyvä, mutta silloinkin ongelmaksi jää rakenteettomuus, ja parempi vaihtoehto olisi rakenteinen ratkaisu. Eri viitteet voisivat osoittaa samaan lähdeteokseen rakenteisesti, täsmentäen vaikkapa kyseessä olevan sivunumeron lähdeteoksen pysyessä samana. Lähdeteoksen tiedot, joihin viitteet osoittaisivat, merkittäisiin vain yhteen kohtaan (vaikkapa lähdeluetteloon), nimettynä. Samankaltainen tapa on käytössä esim. LaTeXissa ellen aivan väärin ole ymmärtänyt. Tosin tällaisen systeemin saavuttaminen edellyttänee koko viitejärjestelmän remontoimista, kuten Hasdrubal jo totesi. –Dilaudid 11. tammikuuta 2007 kello 17.44 (UTC)

Henkilöartikkelit[muokkaa wikitekstiä]

Käytetäänkö tätä mallinetta myös henkilöartikkeleissa, kun luetellaan ko. henkilön kirjoittamia teoksia? Jos ei, niin miten ne on suositeltu merkittäväksi? Mitä suositellaan alaotsikoksi, "Teoksia"? --Elena 9. tammikuuta 2007 kello 22.47 (UTC)

Ei välttämättä käytetä. (Tästä keskusteltiin taannoin kahvihuoneessa.) --Hasdrubal 10. tammikuuta 2007 kello 07.02 (UTC)

Etunimi ja sukunimi[muokkaa wikitekstiä]

Kumpi tulee ensin? Voisiko tuohon sivulle saada esimerkin myös sellaisesta kirjailijasta, jolla on sekä etu- että sukunimi? --Elena 9. tammikuuta 2007 kello 22.47 (UTC)

Ainakin Wikipedian ulkopuolella suositeltavampi tapa on merkitä sukunimi ensin (esim. "Meikäläinen, Matti"), mutta en kyllä (suomenkielisen) Wikipedian käytännöstä ole varma. Toisaalta en näe mitään syytä, miksi Wikipedian tulisi tässä toimia toisin kuin yleensä on tapana. – Apalsola 15. heinäkuuta 2007 kello 17.01 (UTC) – tarkennus Apalsola 15. heinäkuuta 2007 kello 17.18 (UTC)
Toisaalta Wikipedia toimii toisin jo merkitessään luetteloissa yms. nimet etunimi ensin. Wikipedia-tyylin mukaisesti loogisinta olisi mielestäni, että etunimi olisi ensin myös näissä viitteissä. (Joskus on tapana myös wikittää teoksen tekijät heidän artikkeleihinsa ja se on helpompaa etunimi sukunimi -muodossa.) --Elena 15. heinäkuuta 2007 kello 17.06 (UTC)
Totta kyllä tuokin. Toisaalta englanninkielinen Wikipedia suosittelee muotoa "sukunimi, etunimi" (ks. en:Template:Cite book ja en:Template:Cite web). Ei sillä, että kaikessa välttämättä tarvitsisi englanninkielistä Wikipediaa apinoida, mutta kyllä se kuitenkin jonkinlaisesta referenssistä käynee. – Apalsola 15. heinäkuuta 2007 kello 17.18 (UTC)
Kirjoitin nyt ohjeen muotoon "sukunimi, etunimi" edellä mainituin perusteluin. Ohjettahan voi aina muuttaa, jos katsotaan tarpeelliseksi. – Apalsola 16. heinäkuuta 2007 kello 10.28 (UTC)
Itse asiassa koko mallineen pitäisi käyttää eri muuttujia tekijöiden etu- ja sukunimille: Etu1, Suku1, Etu2, Suku2, Etu3 ja niin edelleen. Se tekisi tämän kaltaisista sisällöstä riippumattomista muutoksista merkittävästi tuskattomampaa. –Dilaudid · κ, μ · 17. heinäkuuta 2007 kello 09.03 (UTC)
Juu, jokseenin tuollainen systeemihän on käytössä englanninkielisessä Wikipediassa. Nykyinen Tekijä-parametrikin pitäisi kuitenkin jättää jo yhteensopivuuden vuoksi. Lisäksi sitä tarvitaan tilanteissa, joissa tekijällä on pelkkä etunimi (esim. islantilaiset nimet ja monet historialliset henkilöt), sekä esimerkiksi aasialaisten nimien kohdalla (sukunimi ensin ilman pilkkua). – Apalsola 17. heinäkuuta 2007 kello 09.20 (UTC)
Jos tekijöitä on kaksi tai kolme, missä muodossa tuon ”Sukunimi, Etunimi” -muotoisen listan on tarkoitus olla (välimerkkeineen ja mahdollisine ja-sanoineen)? --Silvonen 9. elokuuta 2007 kello 18.45 (UTC)
En tiedä, onko Wikipediassa vakiintunutta käytäntöä, mutta standardi SFS 5342:1992 suosittaa &-merkkiä tyyliin "Meikäläinen, Maija & Meikäläinen, Matti". Tämä voisi olla hyvä käytäntö Wikipediaankin. – Apalsola km 9. elokuuta 2007 kello 19.04 (UTC)
Hei, ajattelin josko erityisesti näistä useiden nimien käytöstä ja muotoiluista voisi jatkaa keskustelua yleisemmällä palstalla Keskustelu_Wikipediasta:Malline/Viitemallineet niin voitaisiin keskustella suhteessa kaikkiin lähdeviitteisiin. LasseS 21. syyskuuta 2007 kello 14.52 (UTC)

ISBN[muokkaa wikitekstiä]

Saisiko tuon pienellä tekstillä? --Neofelis Nebulosa (моє обговорення) 23. tammikuuta 2007 kello 00.09 (UTC)

Kyselen taas. --Neofelis Nebulosa (моє обговорення) 22. helmikuuta 2007 kello 03.35 (UTC)
Käsittääkseni se tulee kaikkien suositusten mukaan kirjoittaa isolla. Siis nuo kirjaimet: ISBN. Jos sitä tarkoitit? --Elena 22. helmikuuta 2007 kello 20.56 (UTC)
En, vaan fontin kokoa. --Neofelis Nebulosa (моє обговорення) 28. helmikuuta 2007 kello 09.53 (UTC)
Small capseillä? --AdaL 16. heinäkuuta 2007 kello 14.11 (UTC)

Kappale[muokkaa wikitekstiä]

Mikä tuo kappale-parametri on? //Ephief 27. helmikuuta 2007 kello 22.44 (UTC)

Painos[muokkaa wikitekstiä]

Mihin merkitään, monesko painos teoksesta on kyseessä? Sivunumerot ja sisältökin voivat vaihdella eri painoksissa, joten pidän painoksen ilmoittamista hyödyllisenä. -82.203.170.147 5. huhtikuuta 2007 kello 08.38 (UTC)

Sen voi varmasti laittaa tuonne selite-kenttään. --Joonasl (kerro) 5. huhtikuuta 2007 kello 10.41 (UTC)

Tekijä-kentän puuttuessa tulee ongelmia[muokkaa wikitekstiä]

Yritin laittaa sivulla István Széchenyi kirjaviitteen ilman tekijä-kenttää, jonka periaatteessa pitäisi onnistua, koska mallinetta muutettiin viime heinäkuussa. Tuolla Széchenyi-sivulla voitte nähdä tuloksen: katkoviivat ja värillinen kenttä koristavat viitettä. Mikä neuvoksi? --Tero Vilkesalo 8. syyskuuta 2007 kello 09.53 (UTC)

Johtui siitä että välilyönnit oli ehtolauseiden ulkopuolella, jolloin ensimmäisen parametrin uupuminen johti tilanteeseen jossa aloittava merkki oli välilyönti, ja jolloin Mediawiki muuntaa tekstilohkon <pre>...</pre>-muotoiseksi. Korjattu. --Agony (403) 8. syyskuuta 2007 kello 10.00 (UTC)
No nyt sieltä puuttuu yksi välilyönti kaksoispisteen perästä, jos tekijäkenttää käytetään. Voisitko katsoa, mistä kiikastaa... kiitoksia! Syynä saattaa olla minun tämänpäiväinen räpellykseni mallineeseen. --Tero Vilkesalo 8. syyskuuta 2007 kello 10.10 (UTC)
Korjattu tämäkin ongelma. --Agony (403) 8. syyskuuta 2007 kello 11.48 (UTC)

Ongelma mallineen kanssa[muokkaa wikitekstiä]

Ilmailukirjallisuus-artikkelissa on ongelmia tämän mallineen kanssa:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmailukirjallisuus#Sotilasilmailu

Tämä on vielä OK:

Karhunen, Joppe: Torjuntavoitto Kannaksella 1944. Tammi, 1985. ISBN 951-30-6328-3

mutta sen jälkeen mättää.

En keksi mitä on vialla, keksiikö joku ?

--Jpk 8. syyskuuta 2007 kello 19.05 (UTC)

Humdumdidum... veikkaan että kyseessä on Brionin (WP:n pääkehittäjä) asettama merkkimääräinen rajoitus jolla estetään funktion ylikuormittaminen. Eli yksi kirjaviite kutsuu n-funktiota y-merkkimäärällä, 10 kirjaviitemallinetta y*10-merkkimäärällä, 100 taas y*100 jne. jolloin merkkimäärä ylittyy tuon kirjaviitteen kohdalla. Itse kohtasin saman rajoituksen Wikipedia:Wikiprojekti Lähteet/Lähteettömät artikkelit ajan mukaan alla {{#time:}} -funktiolla, eikä siihen ollut muuta keinoa kuin rajoittaa ulostulevien merkkien määrää.
Suomeksi: Sivulla on liikaa kirjaviitemallineita. --Agony (403) 8. syyskuuta 2007 kello 19.46 (UTC)

Julkaisupaikka[muokkaa wikitekstiä]

Julkaisupaikalla tarkoitetaan kai julkaisijan kotipaikkaa, eikä kirjan painopaikkaa? Nämähän eivät välttämättä ole samat. --Jmk 22. syyskuuta 2008 kello 03.23 (EEST)

Julkaisupaikka on se paikka, joka julkaisuun on julkaisupaikaksi merkitty. Se on totta, että se ei välttämättä ole sama kuin painopaikka. (Samoinhan Julkaisija-parametriksi merkitään juuri julkaisija tai kustantaja, ei painotaloa.) Jos julkaisuun ei ole merkitty julkaisupaikkaa mutta se on muuten tiedossa, yleinen käytäntö on, että paikan voi silloin merkitä hakasulkeisiin. Wikipediassa asiasta ei tosin taida olla ohjeistusta. --Apalsola km 22. syyskuuta 2008 kello 12.36 (EEST)

Kappale (2)[muokkaa wikitekstiä]

Kappaleella tarkoitetaan ilmeisesti kirjan lukua? Vaikka englannin sana chapter kuulostaa vähän samantapaiselta kuin kappale, se on kuitenkin kirjassa suomeksi luku. Itse asiassa sanakirjassa ei ole chapterille lainkaan merkitystä kappale. Kappale olisi passage tai section. Voiko sitä korjata, sillä mietin joka kerran sekunnin murto-osan tai pari, mitä tuohon kohtaan tulee? Kokemattomampi käyttäjä ei ehkä ymmärrä ollenkaan, mitä siihen pitäisi tulla. Mallineita käännettäessä pitäisi vähintään käyttää sanakirjaa, mieluummin keskustella termeistä. Tässäkin on tuhoton määrä käytettyjä mallineita korjattavana. Botti? --Ulrika 2. tammikuuta 2009 kello 09.51 (EET)

Tuon voisi tosiaan laittaa mallineeseen luku-nimisenä kenttänä ja jättää vanhan kentän vielä piilotettuna. —Tve4 (Gblk) 2. tammikuuta 2009 kello 10.07 (EET)
Kentän {{{Kappale}}} rinnalla on nyt {{{Luku}}}. Nyt kun vielä keksisi mistä sen saa vaihdettua tuohon copypaste-ohjeeseen... —Tve4 (Gblk) 2. tammikuuta 2009 kello 10.15 (EET)
Tein lisäykset sekä Kirjaviite että ohjekoodiin. --Agony (403) 2. tammikuuta 2009 kello 10.30 (EET)
Kenttä "Kappale" olisi tarkoitus poistaa käytöstä "ajan mittaan", otatko sen pois ohjeista? —Tve4 (Gblk) 2. tammikuuta 2009 kello 10.44 (EET)
Ah, liian vähän kahvia pohjalla :) korjasin. --Agony (403) 2. tammikuuta 2009 kello 11.06 (EET)

Suomentaja[muokkaa wikitekstiä]

Voisiko mallineeseen lisätä vallinnaisen "suomentaja" kohdan? Yst. terv. EtäKärppääl' yli päästä perhanaa 9. toukokuuta 2009 kello 19.55 (EEST)

Minusta mallineen tulisi tulostua muodossa Suom.
  • Singh, Simon: Big Bang: Maailmankaikkeuden synty: Kaikkien aikojen tärkein tieteellinen läpimurto ja miksi se on hyvä tuntea. (Big Bang: The origin of the universe, 2005.) Suom. Veli-Pekka Ketola. Helsinki: Tammi, 2007. ISBN 951-31-3360-5.

--Thi 16. toukokuuta 2009 kello 18.49 (EEST)

En tiedä, pääsenkö aivan tuohon, mutta nyt se näyttää tältä:
  • Singh, Simon: Big Bang: Maailmankaikkeuden synty: Kaikkien aikojen tärkein tieteellinen läpimurto ja miksi se on hyvä tuntea. (Big Bang: The origin of the universe, 2005.). Suomentanut Veli-Pekka Ketola. Helsinki: Tammi, 2007. ISBN 951-31-3360-5.
Ero on lähinnä tuo piste selitteen ja suomentajan välissä. Toki voin lisätä ehdon, että pistettä ei lisätä suomentajan eteen, jos selite-parametri annetaan, mutta minulle on jäänyt vähän avoimeksi, mitä kaikkea selitteellä on tarkoitus tuoda näkyviin. --Care 16. toukokuuta 2009 kello 20.35 (EEST)
Nyt on hyvä, viitteen käyttäjän pitää vain jättää piste pois merkitessään alkuteoksen nimeä. --Thi 16. toukokuuta 2009 kello 20.44 (EEST)
  • Singh, Simon: Big Bang: Maailmankaikkeuden synty: Kaikkien aikojen tärkein tieteellinen läpimurto ja miksi se on hyvä tuntea. (Big Bang: The origin of the universe, 2005). Suomentanut Veli-Pekka Ketola. Helsinki: Tammi, 2007. ISBN 951-31-3360-5.

Viitattu-kenttä[muokkaa wikitekstiä]

Miksi kirjaan viitattaessa on edes mahdollisuus laittaa viittauspäivämäärä viitattu-kenttään? Kirjat ovat painettuja teoksia, jotka eivät muutu. Siispä kenttä on turha ja päivämäärä näyttää hassulta artikkeleissa. Kirjan verkkoversio ei voi muuttua myöskään, silloinhan kyse on verkkoviitteestä. Onko syytä poistaa kohta mallineen ohjeesta, jotta ihmiset eivät käyttäisi sitä enää vai onko jollain hyviä perusteluita miksi se pitäisi säilyttää? Kokonaanhan sitä ei varmaan voi poistaa, koskapa sitä käytetään jo monissa artikkeleissa. Hyvä syy olla käyttämättä kyseistä kenttää on siis se, että a) se on täysin turha (kirjat eivät muutu), b) se vie levytilaa, c) näyttää hölmöltä (no, tämä on ehkä makuasia). --Uvainio 23. heinäkuuta 2009 kello 23.48 (EEST)

Kannatan. En ole koskaan täyttänyt tuota kenttää kirjaviitemallineessa. Samulili 24. heinäkuuta 2009 kello 00.19 (EEST)
Eikös tuo kohta ole ihan tarpeellinen, kun kerran monista kirjoista on verkkoversio, ja nämä verkkosivuina tarvitsevat viittauspäivämäärän (juuri hiljattain katosi eräs Yläneenjokea käsittelevä, myös painettuna ilmestynyt pdf netistä, tosin ennen kuin olin ehtinyt liittää sitä kyseisen artikkelin lähteisiin). Silloin päivämäärä vain ei koske sisällön muuttumista vaan sen olemassaoloa tai kunkinhetkistä osoitetta netissä, jotka kumpikin saattavat muuttua. Ja vaikka viitepainike automaattisesti luo ja täyttää kentän, niin tekstihän ei näy, jos kohtaa "www" mallineessa ei ole täytetty. Kun huomasin, että toiset muokkaajat olivat ottaneet tavakseen poistaa nämä automaattisesti generoituneet www-kentät luomistani kirjaviitteistä, silloin kun kirjoilla ei ole www-versiota, niin olen sitten viitteitä luodessani ruvennut poistamaan ne säännönmukaisesti itse, mutta (aivan samoin kuin lehtiviitteellä) tällöinkin on ainakin omasta mielestäni pienempi työ poistaa nämä kentät käsin viitemallinetta täyttäessään silloin kun niitä ei tarvita, kuin että joutuisi luomaan ne käsin silloin kun niitä kumminki8n aika usein tarvitaan. Vai tulisiko sitten luoda eri painikkeet kirjoille ja lehdillle/lehtiartikkeleille, joista on www-versio, ja niille, joista ei ole? Jos se on teknisesti mahdollista muokkauspainikkeiden käyttöliittymän puolesta, niin mikä ettei, vai monimutkaistaisiko se tuota käyttöliittymää liikaa?--Urjanhai 24. heinäkuuta 2009 kello 07.33 (EEST)
Vai on noista painikkeetkin.. *dumdidum* Äh. Olisi säästynyt monta tuntia aikaa.. Sitten itse asiaan: Mitä hyötyä on oikeastaan siitä tiedosta, että tietää milloin verkkoversio on toiminut? Jos ei se enää toimi, niin harmi, mutta tuskin se vanha päivämäärä siinä mitään auttaa. Sitten linkki vain poistetaan tai etsitään uusi versio? Vai meinaako joku käydä kaikki linkit järjestyksessä läpi alkaen vanhimmasta tms.? Jos nyt olisit ehtinyt laittaa sen viitteen verkkoversioineen artikkeliin ja viittauspäivämäärän, ja sitten toinen käyttäjä olisi huomannut, että linkki ei enää toimi, niin mitä hyötyä tarkalleen siitä päivämäärästä olisi ollut? Kirjaversio ja verkkoversio ovat samat. Verkkoversio on ikään kuin ekstraa. Jos se katoaa, aina on kirja, josta asian voi tarkistaa eikä tieto ole mihinkään muuttunut vaikka verkosta jotain katosikin. --Uvainio 24. heinäkuuta 2009 kello 09.49 (EEST)
En kannata poistoa, koska verkkoversion olemassaolon ajankohta on hyvä tietää. Verkkokirjoja on tulevaisuudessa yhä enemmän. Itse poistelen turhat, tyhjät kohdat häiritsemästä muokkauspuolta, sillä se helpottaa jälkeentulevien muokkaustyötä. --Ulrika 24. heinäkuuta 2009 kello 08.19 (EEST)
Onko siis olemassa kirjoja, jotka ovat pelkästään verkossa ja jotka muuttuvat ajan myötä vai mitä tarkoitat verkkokirjoilla? Itse käyttäisin tälläiseen mallinetta verkkoviite. --Uvainio 24. heinäkuuta 2009 kello 09.49 (EEST)
Tarkoitin tässä yhteydessä kirjoja, jotka on julkaistu myös verkossa. Onhan niitä pelkästään verkossakin julkaistu, mutta ne mennevät verkkoviitteellä. Jotenkin tuntui että päivämäärä olisi hyvä tietää, vaikka voi olla ettei olekaan, mutta siltä varalta että on, en kannata sen poistamista :) --Ulrika 24. heinäkuuta 2009 kello 10.04 (EEST)
Asia on sinänsä vähämerkityksellinen, mutta en näe isoa ongelmaa "tyhjien" parametrien jättämisessä viitteisiin. Ehkä ne hieman luettavuutta muokkausikkunassa joitakin haittaavat, mutta jos parametrejä on myöhemmin mahdollista täydentää oikeilla arvoilla, ainakin ne ovat jo mallineessa ja oikeassa järjestyksessä. Samalla logiikalla se viitattu-parametrikään ei kirjaviitteessä kauheasti haittaa, jos kohta siitä ei ole paljon hyötyäkään. Muokkauspainikkeet hoitavat sitten lopun jalkatyön. --Jaakonam 27. heinäkuuta 2009 kello 22.02 (EEST)

Kirjoittajat ja toimittajat omilla tiedoilla?[muokkaa wikitekstiä]

Olisiko mahdollista, että varsinainen kirjoittaja (last1, first1) olisi eri asia kuin kirjan toimittaja (editor1-last, editor1-first), kuten enkkuwikissä? Nimittäin enkku-wikissä nämä ovat ja minun huomattavasti helpompi ilmoittaa monen kirjoittajan ja monen toimittajan koostaman kirjan viite tiedot. Esimerkkinä Talvisodan pikkujättiläinen, jossa on kaksi kirjoittajaa, mutta yhden artikkelin tekijä oli täysin eri kuin nämä kaksi "kokoajaa". Samalla voisi tietyn kokoelmakirjan kirjoittajan artikkelille luoda oma tieto. Alla esimerkki miten enkku-wikissä lopputulos:

Palokangas, Markku (1999). "Suomalaisjoukkojen aseistus ja varustus". in Leskinen, Jari; 
Juutilainen, Antti (in Finnish). Talvisodan pikkujättiläinen (1st ed.). Werner 
Söderström Osakeyhtiö. pp. 299-335. ISBN 951-0-23536-9. 

--Peltimikko 24. heinäkuuta 2009 kello 09.56 (EEST)

Toimittaja olisi hyvä olla omanaan, luulisin. Kannatan. --Ulrika 24. heinäkuuta 2009 kello 10.13 (EEST)
Olisi hyötyä. --Uvainio 24. heinäkuuta 2009 kello 10.17 (EEST)

Sarjat[muokkaa wikitekstiä]

Kirjojen ja lehtien ohella on olemassa myös sarjoja, joissa ilmestyneet julkaisut numeroidaan juoksevasti volyymeihin, mutta volyymit eivät ilmesty vuosittain vaan epäsäännöllisesti. Tällainen on esim. Suomen sukututkimusseuran vuosikirja, joka nimestään huolimatta ei ilmesty joka vuosi, vaikka onkin ilmestynyt joskus aiemmin vuosittain; ja joku toinen sarja taas saattaa ilmestyä nykyään vuosittain, mutta on ilmestynyt välillä vuosista riippumattomina volyymeina. Ja näin siis, jos sarjaan haluaa viitata, niin se pitää tehdä ilmeisesti sijoittamalla sarjan tiedot kirjaviitteen Selite-osaan:

  • Aartolahti, Toive: The morphology and development of the river valleys in Southwestern Finland, s. 8. Annales Academiae Scientiarum Fennicae. Series A III Geologica–Geographica 116. Helsinki: Suomalainen tiedeakatemia, 1975. (englanniksi)

Vai olisiko tarvetta erilliselle sarja-mallineelle? --Urjanhai 24. heinäkuuta 2009 kello 11.29 (EEST)

Jaa, kas, tähän olikin vastattu jo ylempänä vuonna 2006. Ehkä menen poimimaan mustikoita.--Urjanhai 24. heinäkuuta 2009 kello 11.37 (EEST)

toimittajia 3 ja tekijöitä 23, miten toimia?[muokkaa wikitekstiä]

Lähteenä käyttämässäni teoksessa on kolme toimittajaa ja 23 tekijää. Olen maininnut teoksen tiedot lähdeosiossa ja olen siihen laittanut toimittajien nimet. Tekstissä viittailen kirjan eri lukuihin, joilla melkein kaikilla on omat kirjoittajansa. Viitteet osioon tulisi näin ollen tekijä, vuosi ja sivunumero(t), mutta tällöin tekijän nimellä ei lähdeluettelosta löydy mitään teosta. Pitäisikö viittaukseen laittaa myös kirjan nimi? Esim. Kirjan nimi, tekijä, vuosi ja sivunro vai miten? --Kyzyl 29. heinäkuuta 2009 kello 17.59 (EEST)

Itse olen ratkaissut homman käyttämällä selite-parametria, esim Hietamäen kappelissa näin: {{Kirjaviite | Tekijä = Sofia Lahti | Nimeke =Mietoisten seurakunta - itsenäisenä vuodesta 1865 | Vuosi =2002 | Sivu =99 | Selite =Teoksessa: Sinikka Kauko-Vainio ja Paavo Kairavuo (toim.) ''Mietoinen ajan aallokossa'' | Julkaisupaikka =Turku | Julkaisija =Mietoisten kunta | Tunniste =ISBN 952-91-3754-0 }}, joka sitten tuottaa:
Sofia Lahti: Mietoisten seurakunta - itsenäisenä vuodesta 1865, s. 99. Teoksessa: Sinikka Kauko-Vainio ja Paavo Kairavuo (toim.) Mietoinen ajan aallokossa. Turku: Mietoisten kunta, 2002. ISBN 952-91-3754-0.
Muuallakin olen samaa käytäntöä nähnyt --albval (keskustelu) 29. heinäkuuta 2009 kello 21.11 (EEST)
No yhteen tekijään viitatessa tuo onnistuu, mutta minun pitäisikin nyt viitata useisiin kirjan tekijöihin. Tulee viittauksiin turhaa toistoa, jos nyt viittaa vaikka 11 saman kirjan tekijään ja kirjan tiedot tulisi tällöin joka viittauksen kohdalle. Ei siinä mitään, jos näin on tehty ja se kuuluu tehdä, mutta varmistan vielä. --Kyzyl 29. heinäkuuta 2009 kello 21.31 (EEST)
Ymmärsinköhän nyt oikein? Tarkoituksenasi on viitata useampaan artikkeliin samassa kirjassa, jotenkin näinkö:
  • Kirjoittaja X: Kappale X, Teoksessa: A B ja C (toim.) Koko kirjan nimi.
  • Kirjoittaja Y: Kappale Y, Teoksessa: A B ja C (toim.) Koko kirjan nimi.
  • Kirjoittaja Z, Ä & Ö: Kappale Z, Teoksessa: A B ja C (toim.) Koko kirjan nimi.
Vai miten? Pitkä litaniahan siitä tulee, mutta yllä olevalla tavalla minä olen tehnyt. En tiedä onko se oikein tai paras tapa, mutta paras jonka itse olen keksinyt. --albval (keskustelu) 29. heinäkuuta 2009 kello 21.38 (EEST)
Joo ymmärsit oikein. Noin kai se on sitten tehtävä. --Kyzyl 29. heinäkuuta 2009 kello 21.52 (EEST)

Viittausajan tulostuminen[muokkaa wikitekstiä]

Viittausajan pitäisi tulostua vain silloin kun www-parametrissa on sisältöä, mutta toisin on. Pitäisi korjata. Pitke 9. marraskuuta 2009 kello 10.56 (EET)

Suomentaja ei ole aina suomentaja[muokkaa wikitekstiä]

Suomentaja ei ole aina suomentaja, joskus lähteinä on teoksia, jotka on käännetty muulle kielelle kuin suomi. Tällöin malline antaa täysin järjettömän tuloksen: [2]. Lisäksi malline ei anna mahdolisuutta kertoa alkuperäisteoksen nimeä ja julkaisuvuotta. Jos tähän ei pian reagoida muutan ainakin "Suom." muotoon "Kääntäjä".--Nedergard 26. elokuuta 2011 kello 18.38 (EEST)

Itse olisin hiukan sillä kannalla, että kannattaisi pitää malline mahdollisimman yksinkertaisena, ja välttää epäoleellisia parametreja. Näistä mallineista tulee muutenkin aika hankalia (sekä käytön että ylläpidon kannalta), ja jokainen uusi parametri mutkistaa entisestään. Minusta suomentaja-parametrikin (näköjään varsin tuore lisäys) tuntuu vähän turhalta, eikä ole mallineen käyttötarkoituksen kannalta oleellinen. Jos nyt kuitenkin halutaan kääntäjä-parametri, niin mieluummin niin, että ei kosketa vanhaan suomentaja-parametriin, vaan lisätään rinnalle uusi. --Ryhanen 26. elokuuta 2011 kello 20.41 (EEST)

Alkuperäisteoksen nimi ja julkaisuvuosi[muokkaa wikitekstiä]

Alkuperäisteoksen nimi ja julkaisuvuosi puuttuvat mallineesta. Käännöksissä oleellinen tieto on useimmiten alkuperäisteoksen nimi ja julkaisuvuosi.--Nedergard 17. helmikuuta 2012 kello 16.22 (EET)

Kannatan lisäystä. Nythän on käytäntönä ollut laittaa alkuteos ja vuosiluku suluissa Selite-kenttään. Jpk 19. helmikuuta 2012 kello 15.39 (EET)
Vuosi on mennyt, voisiko joku lisätä tämän?--Nedergard (keskustelu) 13. helmikuuta 2013 kello 19.49 (EET)

Mallineen järjestys[muokkaa wikitekstiä]

Tuntuisi järkevämmältä, että luku olisi kirjan nimen jälkeen ja näiden välissä olisi painoksen tieto. Painokselle pitäisi olla mielestäni oma kenttänsä. Luulisi, että standardikin vaatii sitä? – linnea 16. toukokuuta 2012 kello 22.46 (EEST)

No todellakin näin asia on, Luku-kenttä tulostuu harhaanjohtavaan paikkaan. Nykyinen järjestys tuottaa sellaisenkin informaation, että Auk. Oravala olisi muka kirjoittanut teoksen Neljäs luku: Oravala, Aukusti: ”Neljäs luku. 1843-1852”, Paavo Ruotsalainen, s. 148. Jyväskylä: K.J. Gummerus Osakeyhtiö, 1918." Sinänsä luvun mainitseminen on hyödyllistä tässä tapauksessa, kun lähteenä on käytetty teoksen ensimmäistä painosta ja esim. kirjastoissa on myöhempiä painoksia, jolloin tarkistusta ei voi tehdä sivunumeron mukaan. --Paappa (keskustelu) 29. syyskuuta 2012 kello 23.37 (EEST)

Miksi tunniste?[muokkaa wikitekstiä]

Mikksi mallineessa on "Tunniste", kun kirjan ainoa yleismaailmallinen tunniste on ISBN? --Nedergard (keskustelu) 13. helmikuuta 2013 kello 19.52 (EET)

Hakasulkeita käyttämällä voi lisätä myös ISSN:n. Wikiaikakauslehti. Helsinki: Wikimedia Suomi, 2013–. ISSN 0359-114X. --Thi (keskustelu) 13. helmikuuta 2013 kello 20.01 (EET)
?? Tämä on KIRJAviite. ISSN on sarjajulkaisujen (=lehtien) tunniste, joissa julkaistaan artikkeleita, joille on oma viitemalline, Tässä pitäisi vain olla "ISBN" - nyt joutuu joka kerran kirjoittamaan erikseen "ISBN", vaikka se on tunnistenkentän ainoa käyttötarkoitus...--Nedergard (keskustelu) 13. helmikuuta 2013 kello 20.15 (EET)
Tarkoitit kai aaltosulkeita }}? --Mwåc8m (keskustelu) 1. marraskuuta 2015 kello 08.43 (EET)
ISSN:ään liittyen, huomasin että siihen kenttään on kirjattu aivan mitä sattuu eri mallineissa eri artikkeleissa, siinä ois työnsarkaa innokkaalle kun ne tarkistaa ja etsii oikean tunnisteen.. Ipr1 (keskustelu) 21. toukokuuta 2019 kello 23.24 (EEST)
Tunnisteita on monenlaisia mutta "Tunniste" on hämäävä nimi kentälle. ISBN:n lisäksi on useita muitakin kuten Doi (esim. doi:10.1145/3018787), jota voidaan käyttää myös lehtiartikkeleille jos artikkelille on sellainen varattu. Ipr1 (keskustelu) 13. joulukuuta 2017 kello 21.05 (EET)
Lisäyksenä että useampi viite/tunniste helpottaa tarkistamaan tietoja jos jokin versio ei ole saatavilla tai tapahtuu virheitä jossakin. Kenttien selkeämpi nimeäminen olisi hyvä. Ipr1 (keskustelu) 13. joulukuuta 2017 kello 21.11 (EET)

ISBN ja kaksoispiste[muokkaa wikitekstiä]

Voisiko "tunniste"-kohdan laittaa hyväksymään myös merkkijono "ISBN:" eli kaksoispiste ISBN:n jäljessä. Eräs käyttämäni e-kirjasto käyttää sitä muotoa. --Savir (keskustelu) 1. lokakuuta 2013 kello 13.17 (EEST)

Kaksoispisteen voit helposti poistaa kun lisäät tietoa. Voisi olla selkeämpi ehkä mutta ei kannata muuttaa, tulee vain ylimääräistä sekaannusta. Ipr1 (keskustelu) 13. joulukuuta 2017 kello 20.53 (EET)

ISBN ja tunniste[muokkaa wikitekstiä]

Tunniste-kohdassa lukee: "Teoksen tunniste (ISBN:lle on oma parametrinsa)". Kuitenkin esimerkeissä tunnisteessa käytetään juurikin ISBN:ää. Pitäisi varmaan muuttaa, koska tuo voi hämmentää... --Stryn (keskustelu) 8. kesäkuuta 2015 kello 21.51 (EEST)

Tuo pitää lukea niin että tunniste-kenttää ei pitäisi käyttää ISBN:lle vaan sille tarkoitettuun kenttään. Jos on jotain muuta niin se voidaan laittaa tunniste-kenttään. Doi, JSTOR jne. tunnisteille on myös oma kenttänsä kun sellaista tarvitsee käyttää. Ipr1 (keskustelu) 21. toukokuuta 2019 kello 23.21 (EEST)

Osa-parametri[muokkaa wikitekstiä]

Tästä puuttuu: | Osa = | --PekkkaN (keskustelu) 12. lokakuuta 2015 kello 22.58 (EEST)

Sarja[muokkaa wikitekstiä]

Sarjoissa julkaistaan hienoja teoksia mutta sarjalle ei ole omaa kohtaa. Puuttuvia olisi toivomus lisättävän. --Mwåc8m (keskustelu) 1. marraskuuta 2015 kello 08.46 (EET)

Sarjan voi merkitä tarvittaessa Selite-parametriin. --Thi (keskustelu) 9. joulukuuta 2015 kello 17.43 (EET)

Parametri isbn[muokkaa wikitekstiä]

Ehdotan tuota poistettavaksi tarpeettomana. Tuo tieto toimii aivan hyvin Tunniste-parametrina eikä siten tarvita päällekkäisiä kenttiä/toimintoja.--Phiitola (keskustelu) 29. helmikuuta 2016 kello 13.58 (EET)

Ei ole hyvä idea, koska parametri taitaa olla käytössä useissa kymmenissä artikkeleissa. Ei siitä juuri haittaakaan taida olla kenellekään. Poistamisen haitat sen sijaan ovat selkeitä. --Pxos (keskustelu) 29. helmikuuta 2016 kello 20.51 (EET)
Tunnisteessa voi käyttää jotain muuta jos tiedossa tai muita ei ole saatavilla: ISBN on kuitenkin hyvin yleinen ja standardoitu joten se on selkeää olla omanaan tarkoituksenmukaisessa kentässä. Enemmän kiinnostaisi tietää missä artikkeleissa on käytetty jotain muuta tunnisteena ja mikä se on ja onko se ylipäätään oikein merkitty.. Ipr1 (keskustelu) 21. toukokuuta 2019 kello 23.19 (EEST)
Ongelma tunniste-kentässä on että jos siihen lätkäistään numerosarja ilman oikeaa lisätietoa on vaikeaa sanoa mihin sillä voi viitata, mutta jos se on ISBN-kentässä voidaan päätellä missä sitä käytetään, tehdä tarkistukset onko se oikein (esim. puuttuuko numero) ja niin edelleen. Mitä tarkemmin voidaan sanoa millainen tunniste on kyseessä voidaan olla varmempia siitä, onko se oikein ja viittaako se juuri haluttuun tietoon. Ipr1 (keskustelu) 21. toukokuuta 2019 kello 23.35 (EEST)

selite-parametri[muokkaa wikitekstiä]

Muissa viitemallineissa selite-kentän sisältö tulostuu sulkeiden sisälle, niin pitäisikö kirjaviitteen selitekentän toimia samalla tavalla? Tällä hetkellähän siihen pistetään erikseen sulkeita (esim) --Zache (keskustelu) 15. elokuuta 2017 kello 16.44 (EEST)

Lopetusmerkki[muokkaa wikitekstiä]

Kun kirjan nimessä on kysymysmerkki, sen perään tulostuu vielä piste. Lehtiviitteessä on Lopetusparametri, miksei sitten tässäkin. Yllä on hyviä toivomuksia mallineen kehittämiseksi, mutta näyttää siltä, ettei tämä juuri kehity. --Abc10 (keskustelu) 14. marraskuuta 2017 kello 09.24 (EET)

Voin lisätä tuon parametrin. Pistätkö varmuudeksi jonkun esimerkin jossa Kun kirjan nimessä on kysymysmerkki, sen perään tulostuu vielä piste, niin saan mallin siitä mitä pitäisi korjata. --Zache (keskustelu) 14. marraskuuta 2017 kello 12.57 (EET)
[3] Abc10 (keskustelu) 21. marraskuuta 2017 kello 19.51 (EET)
Lisätty. Ilmoitteles jos se ei toimi niinkuin ajattelit. --Zache (keskustelu) 21. marraskuuta 2017 kello 22.25 (EET)

Miksi viittauspäivä on suluissa?[muokkaa wikitekstiä]

Niin että miksi viittauspäivä on suluissa, kun muissa mallineissa se ei ole? Ne voisi poistaa, mutta en lähde ronkkimaan, etten riko. Tällä sivulla on muuten paljon hyviä ehdotuksia, joita kukaan ei ole toteuttanut. --Typotus (keskustelu) 13. joulukuuta 2017 kello 17.24 (EET)

Teosten alaotsikot[muokkaa wikitekstiä]

Olisi hyvä saada mukaan esimerkkiteos, jolla on varsinaisen otsikon lisäksi alaotsikko. Tunnen ainakin kaksi eri tapaa, joilla pääotsikon ja alaotsikon välinen raja merkitään bibliografisissa tiedoissa. Esimerkin avulla voisi vahvistaa sen, mitä tapaa suomenkielinen Wikipedia suosii. Tämä saattaisi vaatia keskustelua.

Teosten kirjallisuusluetteloista tuttu tapa – pääotsikon loppuun merkitään piste, paitsi jos pääotsikko muutenkin loppuu isoon välimerkkiin (useimmiten kysymysmerkkiin):

  • Saamelaiset kielenvaihdon kierteessä. Kielisosiologinen tutkimus viiden saamelaiskylän kielenvaihdosta 1910–1980
  • Historiaton sukupolvi? Historian vastaanotto ja historiallisen identiteetin rakentuminen 1990-luvun nuorison keskuudessa

Kirjastojen aineistoluetteloista tuttu tapa – pääotsikon ja alaotsikon väliin, riippumatta niitten omista välimerkeistä, lisätään kaksoispiste, jota ympäröivät molemmin puolin sanavälit:

  • Saamelaiset kielenvaihdon kierteessä : Kielisosiologinen tutkimus viiden saamelaiskylän kielenvaihdosta 1910–1980
  • Historiaton sukupolvi? : Historian vastaanotto ja historiallisen identiteetin rakentuminen 1990-luvun nuorison keskuudessa

Jälkimmäinen käytäntö on yksiselitteisempi, koska pää- ja alaotsikoitten väliset rajat tulevat merkityiksi otsikoissa esiintyvistä välimerkeistä ja niitten sijainneista riippumatta. Edellinen käytäntö puolestaan on vähemmän teknisen oloinen ja saattaa olla tuttu laajemmalle lukijakunnalle. Luulisin, että muitakin käytäntöjä kuin näitä kahta esiintyy. – Jippe (keskustelu) 3. marraskuuta 2019 kello 13.18 (EET)

Selkeys[muokkaa wikitekstiä]

Minusta tämän mallineen tuottamaa tekstiä on hankala hahmottaa. Voitaisiinko kuvitella sellaista mahdollisuutta, että tulostetta selvennettäisiin? Esimerkiksi...

A) lihavoimalla teoksen nimi, näin:

Donella H. Meadows, Dennis L. Meadows, Jørgen Randers: Kasvun rajat: 30 vuotta myöhemmin. Helsinki: Gummerus, 2005. ISBN 951-662-951-2.

B) tai erottelemalla osat eri riveille, näin:

Donella H. Meadows, Dennis L. Meadows, Jørgen Randers:
Kasvun rajat: 30 vuotta myöhemmin.
Helsinki: Gummerus, 2005. ISBN 951-662-951-2.

C) tai jotenkin muuten?

Mielestäni etenkin lihavointi erottelisi tekstipötkön ymmärrettäviin osiin ja korostaisi olennaisinta niin, että se olisi helppo poimia tekstimassasta. Kursivointi ei sitä tunnu edistävän – minusta kursiivi ei niinkään korosta, vaan suorastaan häivyttää tekstiä näkyvistä. Lihavointi ei myöskään muuttaisi sivujen sommittelua nykyisestä. Vai mitä mieltä olette? – Inehmo (keskustelu) 19. heinäkuuta 2020 kello 18.48 (EEST)

Ei ainakaan vaihtoehto B. Kaikki täytyy olla yhteen pötköön. En myöskään kannata turhaa lihavoimista, kursivointi riittää, mutta toki esim. joku haalea taustaväri voisi olla kirjan nimen kohdalla, niin erottuisi paremmin. Stryn (keskustelu) 19. heinäkuuta 2020 kello 19.12 (EEST)
On totta, että kirjamallineen tuloste on joskus vähän epäselvä kun kirjojen nimet hautautuvat keskelle tekstiä. Kohta B on kuitenkin minusta ongelmallinen ehdotus, koska se johtaisi monen artikkelin lähdeosion muuttumiseksi korkeaksi ja kapeaksi pylvääksi sarakkeen vasemmassa reunassa. Alla on keskustelun pohjaksi joitain C-kohtaan sopivia ehdotuksia sekä ylinnä nykyinen tuloste ja toisena A-kohdan ehdotus. --Savir (keskustelu) 19. heinäkuuta 2020 kello 19.19 (EEST)
Donella H. Meadows, Dennis L. Meadows, Jørgen Randers: Kasvun rajat: 30 vuotta myöhemmin. Helsinki: Gummerus, 2005. ISBN 951-662-951-2.
Donella H. Meadows, Dennis L. Meadows, Jørgen Randers: Kasvun rajat: 30 vuotta myöhemmin. Helsinki: Gummerus, 2005. ISBN 951-662-951-2.
Donella H. Meadows, Dennis L. Meadows, Jørgen Randers: Kasvun rajat: 30 vuotta myöhemmin. Helsinki: Gummerus, 2005. ISBN 951-662-951-2.
Donella H. Meadows, Dennis L. Meadows, Jørgen Randers: Kasvun rajat: 30 vuotta myöhemmin. Helsinki: Gummerus, 2005. ISBN 951-662-951-2.
Donella H. Meadows, Dennis L. Meadows, Jørgen Randers: Kasvun rajat: 30 vuotta myöhemmin. Helsinki: Gummerus, 2005. ISBN 951-662-951-2.
Donella H. Meadows, Dennis L. Meadows, Jørgen Randers:    Kasvun rajat: 30 vuotta myöhemmin.    Helsinki: Gummerus, 2005. ISBN 951-662-951-2.
Kasvun rajat: 30 vuotta myöhemmin. (Donella H. Meadows, Dennis L. Meadows, Jørgen Randers) Helsinki: Gummerus, 2005. ISBN 951-662-951-2.
En näe, että mikään näistä olisi millään tavoin parempi. Vertailu pikemminkin osoittaa, että ainakin näistä vaihtoehdoista nykyinen on paras ja täyttää sen puolesta tehtävänsä. Eli ei ole syytä korjata sitä mikä ei ole rikki. --Urjanhai (keskustelu) 20. heinäkuuta 2020 kello 10.17 (EEST)
Minusta monet näistä ovat selviä edistysaskeleita nykyiseen verrattuna. Varmaankin edut kävisivät selväksi laajemmassa esimerkissä. En ymmärrä, miksi kaiken tulisi olla yhdessä pötkössä – ei ainakaan tilan säästämiseksi, sillä bitit ovat halpoja. Ymmärrettävyys tai toiminnallisuus voisi ohittaa myös visuaalisia ja perinteisiä näkökohtia. Lihavointi taas on verkkokirjoitusten luettavuuden parantamiseksi suositeltu menetelmä, jota Wikipedia karttaa omaksi vahingokseen. Mutta nykyiseen verrattuna mikä tahansa olisi parannus. Esimerkiksi alleviivaus olisi mainio tapa, joskin se taitaa olla linkeille varattu. Sen sijaan mainittu haalea taustaväri olisi samantapainen menetelmä:
Donella H. Meadows, Dennis L. Meadows, Jørgen Randers: Kasvun rajat: 30 vuotta myöhemmin. Helsinki: Gummerus, 2005. ISBN 951-662-951-2.
Välilyönnit ja järjestyksen muuttaminen toimivat myös, ja minulle kelpaa myös koon muuttaminen. Keinoja on, ja niitä tulee käyttää silloin, kun niitä tarvitaan. – Inehmo (keskustelu) 20. heinäkuuta 2020 kello 20.37 (EEST)
Pakotettuja rivinvaihtoja pitää välttää viimeiseen asti. Käyttöympäristöjä on niin monenlaisia että väistämättäkin joissakin tapauksissa jälki olisi mitä sattuu. Ja jos olisi esim. viisikin kirjaviitettä peräkkäin niin siinähän sitä tulisikin sivulle pituutta ja vieritettävää. --Anr (keskustelu) 20. heinäkuuta 2020 kello 20.51 (EEST)
Mun mielestä lihavointia tai tekstin koon muutosta ei pitäisi käyttää tehokeinona viitteissä. --Zache (keskustelu) 20. heinäkuuta 2020 kello 20.49 (EEST)

Nolla pistettä kahdelle pisteelle[muokkaa wikitekstiä]

@Zache: jostain syystä uusimman muokkauksesi jälkeen teoksen nimeä seuraa nyt mallineessa kaksi pistettä yhden sijasta. Tämä tuskin on tarkoituksellista, mutta itse en tähän ala koskemaan korjatakseni – hajoaa vielä koko toosa. --Prospero One (keskustelu) 8. lokakuuta 2020 kello 21.41 (EEST)

Kiitos huomiosta. Tsekkaan. --Zache (keskustelu) 8. lokakuuta 2020 kello 21.43 (EEST)
Josko nyt se toimisi. --Zache (keskustelu) 8. lokakuuta 2020 kello 21.59 (EEST)
Näyttäisi toimivan, kiitoksia paljon. --Prospero One (keskustelu) 8. lokakuuta 2020 kello 22.08 (EEST)

Sivut ja palstat[muokkaa wikitekstiä]

Mallineeseen on näköjään lisätty tuki palstanumeroille, mikä on hyvä. Pieni kauneusvirhe: nimekkeen ja palstanumeron väliin tulee nyt piste, mikä näyttää ikävältä kun lyhenne p. on kuitenkin pienellä. Sivunumeron kanssa siellä on pilkku.

  • {{Kirjaviite | Tekijä = Jäbä | Nimeke = Jäbän mietteitä | Vuosi = 2003 | Sivu = 12 | Julkaisija = BSOY }} tuottaa: Jäbä: Jäbän mietteitä, s. 12. BSOY, 2003.
  • {{Kirjaviite | Tekijä = Jäbä | Nimeke = Jäbän sanakirja | Vuosi = 2005 | Palsta = 332 | Julkaisija = BSOY }} tuottaa: Jäbä: Jäbän sanakirja. p. 332. BSOY, 2005.

Välissä saisi molemmissa tapauksissa olla pilkku. --Jmk (keskustelu) 1. marraskuuta 2020 kello 10.16 (EET)

Nyt siinä on pilkku. --Zache (keskustelu) 1. marraskuuta 2020 kello 11.12 (EET)

Osa[muokkaa wikitekstiä]

Mallineessa kaivattaisiin Osa-kohtaa. Tietosanakirjat ja muut moniosaiset teokset edellyttävät osan merkitsemistä. Muuten: palsta olisi syytä kirjoittaa auki, ettei sitä tulkittaisi sanan "page" lyhenteeksi, kuten on joskus käynyt. Varsinkaan se sukupolvi, jolle paperitietosanakirjat ovat vieraita, ei tajua että niissä on palstanumerointi. --Abc10 (keskustelu) 19. joulukuuta 2020 kello 08.57 (EET)

Muutin tuon palstan, mutta en lisännyt vielä tuota osa -parametria, koska mallineen ehdollistus on jo tällä hetkellä aika monimutkainen jotta se tulostetaa eri parametrikombinaatioilla halutun tuloksen niin mietin, että saako sen tehtyä jotenkin yksinkertaisemmin. --Zache (keskustelu) 19. joulukuuta 2020 kello 09.18 (EET)
Kiitos. Jäädään odottamaan. --Abc10 (keskustelu) 19. joulukuuta 2020 kello 09.38 (EET)

Lainaus-parametri[muokkaa wikitekstiä]

Jälleen toivomus: Verkkoviitteessä on Lainaus, tästä se puuttuu, vaikka on oikeastaan tärkeämpi tässä, koska kirjaan käsiksi pääseminen voi olla hankalaa. Selitettä voi tietysti käyttää, mutta se lisää tekstin huonoon kohtaan. --Abc10 (keskustelu) 25. tammikuuta 2021 kello 09.10 (EET)

Kannatan. Lainaus-kohta on aivan ehdoton kirjaviitteelle. --Joukosi (keskustelu) 23. helmikuuta 2021 kello 08.46 (EET)

Artikkeli kokoomateoksessa ja sarjat[muokkaa wikitekstiä]

Eräs jolle on usein tarvetta, on viittaus artikkeliin kokoomateoksessa. Wikipedian ulkopuolisessa tiedejulaisussa viite voi olla vaikkapa tällainen:

Hakkarainen M. (2007). Paras poro ei ole pakkasessa vaan pihamaalla? Toimintatutkimuksella tietoa elinkeinojen muutoksesta. In: Tyrväinen , L. & S. Tuulentie (eds.). Luontomatkailu, metsät ja hyvinvointi. Finnish Forest Research Institute, Working papers 52, 105–120.

Viitteen muoto esimerkissä poikkeea hiukan viitteen muodosta Wikipedassa (ja viite on englanniksi) mutta suomeksi tuo In: on sama kuin Teoksessa:. Jos olen tarvinnut tällaista niin olemn kirjoittanut esim. kirjaviitemallineen eteen tuon kohtaa "In:" / "Teoksessa:" edeltävän osan käsin. Mutta ehkä tällekin pystyisoi luomaan parametrin. Parametri "Luku" (siis merkityksessä "chapter" ehkä voi mahdollistaa saman mutta ei taida sallia artikkeliin viittaamista artikkelin kirjoittajan nimellä.--Urjanhai (keskustelu) 23. helmikuuta 2021 kello 09.14 (EET)

Siirretty tästä sarjoja koskeva osa sivulle: Keskustelu mallineesta:Lehtiviite#Sarjat. --Urjanhai (keskustelu) 23. helmikuuta 2021 kello 10.53 (EET)

Muokkaan paraikaa Wikipedia-artikkelia Enontekiö. Siellä on ennestään seuraava lähde:
Väre, Henry: Kun kallioperän kemia määrää. Teoksessa Luonnossa. Kasvit II. Toim. Piirainen, Mikko. Weilin & Göös, Porvoo 2008, s. 126–129.
Tuumasin, että no minähän purkitan tuon kirjamallineen sisään... ei kun... Wikipedia:Merkitse lähteet on sitä mieltä, että artikkeliviite on sama asia kuin lehtiviite... Tätä asiaa ei ole mietitty loppuun asti. Melkoinen sattuma, että sama asia on vaivannut Urjanahaita juuri eilen.
Kielitajuni mukaan malline, jota kaipaamme, olisi ilmeisimmin nimeltään Artikkelimalline. Nimitys tosin voisi aiheuttaa hämmennystä varsinkin kokemattomien muokkaajien keskuudessa: Wikipedia-artikkeli, kokoomateoksessa esiintyvä artikkeli, kausijulkaisussa esiintyvä artikkeli (joita varten Lehtiviite-malline jo on olemassa) vai jokin muu artikkeli? Kuvittelemani malline olisi ominaisuuksiltaan kirjaviitteen ja lehtiviitteen risteytys. Tätä pitäisi harkita monen henkilön voimin. – Jippe (keskustelu) 24. helmikuuta 2021 kello 17.47 (EET)