Keskustelu mallineesta:Lehtiviite

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Eikös lehtien numeroihin viitata yleensä tyylillä "4/2004"? Nykyinen "(2004) 4" on epäselvä eikä kerro mistä on kysymys, epäselväksi jää äkkikatsomalta että mikä tuo yksinäinen numero vuosiluvun perässä on, ellei tutki mallineen käyttöohjetta. Loppukäyttäjän kannalta siis huono ratkaisu. --Tve4 8. heinäkuuta 2007 kello 10.20 (UTC)


Mallineessa on artikkelin katselunäkymässä oltava selkeästi esillä, mitä nuo koukerot tarkoittavat. Ei kukaan saa paskaakaan selvää, mitä tarkoittavat nuo numerot esim. viitteessä Veteraaneista viimeinen. Oulu-lehti (11.07.2007) 54: 7. --Tve4 14. heinäkuuta 2007 kello 08.35 (UTC)

Ilmeisestikin mallineessa oli tarkoitettu tietellisissä julkaisuissa tyypillistä tiivistä viittaustapaa, joka on kyllä selkeä näitä julkaisuja säännöllisesti lukeville. Koska Wikipedia ei kuitenkaan ole tieteellinen julkaisu ja se on tarkoitettu kaikille lukijoille, on todellakin tarpeen selkiyttää viittaustapaa. Alla on selostettu tärkeimmät tekemäni muutokset ja niiden perustelut:
  • Muutin Vuosi-parametrin Ajankohta-parametriksi. (Yhteensopivuuden vuoksi "Vuosi" toimii myös edelleen.) Varsinkin sanomalehtien numeroihin on luontevinta viitata päivämäärällä, johon "Ajankohta" sopii paremmin.
  • Lisäsin uuden vapaaehtoisen parametrin "Selite". Usein viittauksissa on tarpeen esittää jotain lisätietoa, ja tämä on siihen käyttökelpoinen parametri.
  • Lisäsin uuden vapaaehtoisen parametrin "Vuosikerta". Etenkin tieteellisissä julkaisuissa vuosikerran ("volumen") järjestysnumero on usein oleellinen tieto. (Joissain julkaisuissa "vuosikerta" voi vaihtua useamman kerran kalenterivuodessa.)
  • Muutin Numero-parametrin vapaaehtoiseksi. Esimerkiksi sanomalehtiartikkeleissa lehden (järjestys)numero on usein tarpeetonta ilmoittaa. Lisäksi se voi olla hankala löytääkin. Selvennykseksi lisäsin numeron eteen lyhtenteen "nro".
  • Selvennyksen vuoksi Sivut-parametrin eteen on lisätty lyhenne "s."
  • Lisäsin uuden vapaaehtoisen parametrin "Tunniste" esimerkiksi ISSN-numeroa varten.
Muokkausten jälkeen viittausten pitäisi olla entistä selkeämpiä ja havainnollisempia. Ne myös noudattavat pääosin SFS-standardia 5342 (1992).[1]
Tve4:n käyttämän esimerkin pitäisi nyt tulostua muodossa Veteraaneista viimeinen. Oulu-lehti 11.07.2007, nro 54, s. 7.
Apalsola 15. heinäkuuta 2007 kello 14.55 (UTC) – (muokkaus: viittaus standardiin mallineella toteutetuksi) Apalsola 15. heinäkuuta 2007 kello 16.04 (UTC)
Lisäsin vielä Julkaisupaikka- ja Kieli-kentät. Poistin Korjattava-mallineen (tai oikeammin kommentoin sen). Otsikko-, Julkaisu- ja Ajankohta-kentät on mielestäni syytä säilyttää pakollisina. – Apalsola 15. heinäkuuta 2007 kello 16.04 (UTC)

Ajankohta[muokkaa wikitekstiä]

Wikipediassa on tapana kirjoittaa päivämäärät ”auki” (esim. 9. maaliskuuta 1982). Mielestäni näissä lähdemerkinnöissä riittäisi kuitenkin lyhyempi muoto (9.3.1982); viitteistä tulee muuten turhaan liian pitkiä. Mitä mieltä olette? Kannattaisiko tämä kirjata ohjeisiin? --Elena 15. heinäkuuta 2007 kello 17.22 (UTC)

Lähdeviitteet[muokkaa wikitekstiä]

  1. SFS 5342 Kirjallisuusviitteiden laatiminen. (2. painos) Helsinki: Suomen Standardisoimisliitto, 22. kesäkuuta 1992.

Mallineiden yhtenäisyys[muokkaa wikitekstiä]

Näiden viitemallineiden yhtenäisyys mättää pahasti. Tässä jutun otsikon nimi on "Otsikko", kun se taas verkkoviitteessä on "Nimeke". Samoin tässä on "Julkaisu" ja verkkoviitteessä "Julkaisija". Kirjaviitteessä on myös "Nimeke" ja "Julkaisija". Sitten kirjaviitteessä onkin "Sivu" ja "Vuosi" ja tässä "Sivut" ja "Vuosikerta". Nerokasta. Voisiko tähänkin lisätä vaihtoehdoksi samat parametrit kuin muissa viitemallineissa? --Mikko Paananen 16. maaliskuuta 2008 kello 11.28 (UTC)

Saman tien voisi käydä keskitetysti kaikki läpi. Aloittelin yhtenäistämistä täällä. Olisiko mahdollista (pl. url-osoite) sopia kaikkiin viitemallineisiin samat pakollisten parametrien nimet. Miksei myös ainakin suurin osa vapaaehtoisistakin. Versioikaa. --Usp 16. maaliskuuta 2008 kello 12.20 (UTC)
Luokka:Viitemallineet sisältää lisää viitemallineita ja lisäksi on olemassa luontipyyntö kuvatallenneviitteestä. Kaikki nämä voisi ehkä huomoida tässä yhtenäistämisprojektissakin. --Jaakonam 16. maaliskuuta 2008 kello 13.42 (UTC)
IMO järkevintä olisi tehdä pohjamalline {{Viite}} joka sisältäisi _kaikki_ mahdolliset parametrit, muotoilut ym. ja jota sitten kutsuttaisiin eri viitemallineissa eri parametreilla. --Agony (403) 16. maaliskuuta 2008 kello 13.55 (UTC)
Julkaisu ja julkaisija ovat kaksi eri asiaa. Lehtiviitteissä "julkaisu" tarkoittaa julkaisun (lehden) nimeä (esim. Kaleva), "julkaisija" taas lehden julkaissutta tahoa (esim. Kaleva Kustannus Oy). Sama jako on myös verkkoviitteissä, siellä tosin julkaisu-parametrista voidaan käyttää myös muotoa "sivusto". Otsikon ja nimekkeen osalta yhtenäistäminen taas voisi tullakin kyseeseen. Lisäksi, jos mallineita aletaan uudistamaan enemmänkin, olisi varmaan syytä luoda ainakin myös erilliset ISBN- ja ISSN-parametrit. (Nykyisinhän nuo on merkitty yhteen Tunniste-parametriin.) Tämän keskustelun voisi ehkä siirtää vaikkapa lähdeprojektin keskustelusivulle. --Apalsola km 16. maaliskuuta 2008 kello 15.04 (UTC)

Tieteelliset artikkelit[muokkaa wikitekstiä]

Nyt näillä viitemallineilla leikkineenä, tuntuisi että voisi olla järkevää olla erikseen lehtiviite ja tieteellisen artikkelin viite. Tieteellisen artikkelin viitteeseen olisi hyvä saada doi:lle oma kohta, jolloin siihen voisi automaattisesti laittaa muodostumaan linkin. Lisäksi olisi ehkä hyvä, että voisi eriyttää First authorin ja muut. Vai pitäisiköhän ottaa käytännöksi, että vaan ensimmäinen kerrotaan ja sit et. al? Nyt ne pitkät nimirimpsut vie paljon tilaa. Olisi selkeempää jos nämä viitteet järkättäisiin samalla tapaa kuin monissa julkaisuissa. Tämä vapauttaisi lehtiviitteellekin helpommaksi näitä merkintöjä. – linnea 3. toukokuuta 2012 kello 20.25 (EEST)

Suuraakkosten ja välimerkkien käyttö[muokkaa wikitekstiä]

Muutamia kehitysajatuksia:

"Viitattu"-parametrin arvo näkyy artikkelissa ikään kuin erillisenä virkkeenä, joka alkaa suuraakkosella ja päättyy pisteeseen. Kuitenkaan sen edellä "www-teksti"-parametriin ei oletusarvoisesti liity mitään lopetusmerkkiä, mikä näyttää omituiselta. Kirjaviite-mallineessa tämä on minusta toteutettu paremmin: "viitattu"-parametrin arvo tulee sulkeisiin ja piste lopetussulkeen perään, jolloin www-teksti ja viittauspäivämäärä hahmottuvat yhdeksi virkkeeksi.

"Lopetusmerkki"-parametrin nimi on kovin epämääräinen, etenkin kun parametri on koko mallineen lopussa täysin erillään "otsikko"-parametrista, johon se varsinaisesti liittyy. Olisiko vaikkapa "otsikkopiste" parempi? (Tai "otsikon lopetuspiste", mutta se saattaisi olla jo turhan pitkä.)

Epäjohdonmukaisesti parametrien nimissä on alkukirjaimena yleensä suuraakkonen, mutta "www" ja "www-teksti" on kirjoitettu pienaakkosin. Minusta kaikkien parametrien nimet voisivat alkaa pienaakkosella. Ei niitä ole syytä korostaa, sillä artikkeleita editoitaessahan huomio kiinnittyy pikemminkin parametrien arvoihin.

Suosituksen mukaisesti käytetyn "kieli"-parametrin arvo näkyy sulkeissa tökerösti ikään kuin erillisenä itse viitteestä. Mieluummin jätän kielen kokonaan määrittämättä, kuin liitän viitteeseen noin epäsikiömäisesti ilmenevän tiedon. – Simo Kaupinmäki (keskustelu) 30. maaliskuuta 2014 kello 18.36 (EEST)

Voisiko lisätä synonyymeiksi samat parametrit pienillä kirjaimilla? Minulla kesti pitkään keksiä, missä on vika, ennen kuin tulin ajatelleeksi, että tässä pienaakkoset voisivat olla kiellettyjä toisin kuin verkkoviite-mallineessa. --Forp (keskustelu) 10. maaliskuuta 2017 kello 18.41 (EET)

Samaa mieltä ylläolevan kanssa että "case-sensitive" on tämäntapaisessa enemmän bugi kuin ominaisuus.. Etenkin kun parametrin nimi on vain wikin sisäisesti käytössä ei "ulospäin" näkyvää tietoa. Korjauslistalle? Ipr1 (keskustelu) 13. maaliskuuta 2017 kello 03.00 (EET)

Sarjat[muokkaa wikitekstiä]

Siirretty sarjoja koskeva osa tähän sivulta: Keskustelu mallineesta:Kirjaviite#Artikkeli kokoomateoksessa ja sarjat. --Urjanhai (keskustelu) 23. helmikuuta 2021 kello 10.54 (EET)

Tähän liittyen toinen nyt vaikeasti hallittava tapaus on viittaaminen sarjaan (kuten ylläolevassa). Eli sarjalla on vain volyymeja mutta ei vuosikertoja ja numeroita (tai joku sarja on välillä voinut ilmestyä epäsäännölluisesti volyymeina ja sitten joskus volyymit on muutettu vuosittain numeroiduiksi jne.). Vieläkin on epäsäännöllisesti ilmestyviä sarjoja, joillaa ei ole vuosikertoja, tai sitten aiemmin volyymit on numeroitu juoksevasti mutta sittemmin vuosittain, esim. SYKE:n "Suomen ympäristö".--Urjanhai (keskustelu) 23. helmikuuta 2021 kello 09.14 (EET)

Lehtiviite malline toimii tämän kaltaisissa tilanteissa.--88.115.91.112 23. helmikuuta 2021 kello 09.25 (EET)
Tosiaan, olisi kuulunut sinne, mutta ei toimi, koska on sarjoja joilla joko osan ilmestymisaikaa tai koko ajan ei ole vuosikertoja vaan volyymeja, joita ilmestyy epässäänöllisin väliajoin.--Urjanhai (keskustelu) 23. helmikuuta 2021 kello 10.50 (EET)
Voisiko asian ratkaista niin, että Vuosikerta-parametrin jättäisi tyhjäksi, Ajankohta-parametriin merkitsisi painovuoden (mikäli se on volyymissä ilmoitettu; yleensä on) ja johonkin muuhun parametriin syöttäisi esim. tiedon ”Volyymi XVII”? Mikähän se jokin muu parametri voisi olla, ehkä Selite (”mahdollinen tarkentava tieto”) tai Tunniste (”lehden muu tunniste”)? Jos tämä ratkaisu kävisi, vältyttäisiin uuden parametrin lisäämiseltä mallineeseen. Oman kokemukseni mukaan merkittävät mutta epäsäännöllisesti ilmestyvät tieteelliset sarjat ovat aika harvinaisia.
Kun aikoinani olin nykyistä enemmän tekemisissä tieteellisten sarjajulkaisujen kanssa, törmäsin hieman samantapaiseen ongelmaan: sota oli aiheuttanut julkaisulle lähes ylipääsemättömiä vaikeuksia, mutta ne oli voitettu hyvin pian. Kuvitteellinen esimerkki: Sarjasta ”Piæ dissertationes” ilmestyi vuonna 1944 sen LVI vuosikerta. Vuonna 1945 ei ilmestynyt yhtään vuosikertaa; kirjoittajat ja toimitus kyllä joten kuten pysyivät aikataulussa, mutta paperi- ja painomustetoimitukset katkesivat ja painotaloonkin ammuttiin panssarivaunun tykillä reikä. Vuonna 1946 vahinko korjattiin julkaisemalla kaksi hieman tavallista ohuempaa vuosikertaa, myöhästynyt ja varsinainen. Niistä edelliseen eli LVII vuosikertaan painettiin (vuoden 1946 tammikuussa) nimiölehden ensimmäiselle sivulle isolla (teoreettinen) julkaisuvuosi 1945 ja nimiölehden toiselle sivulle pienellä painovuosi 1946. Uskon, että kirjastotieteilijät ovat keksineet ratkaisun tähänkin pulmaan, mutta minulle on vaikeaa merkitä kirjallisuusluetteloon teos, jonka (alkuperäinen) julkaisuvuosi ja (alkuperäinen) painovuosi ovat ristiriidassa keskenään. – Jippe (keskustelu) 24. helmikuuta 2021 kello 18.13 (EET)