Keskustelu:Suomen venäläiset

Kannattaisiko päivittää tiedot vähän uudenpaan, koska venäläisten lukumäärä on vuodelta 2008?

Nimenmuutos ---> Suomen venäläiset? --ML 26. maaliskuuta 2007 kello 20.43 (UTC)

Entäs Somalit Suomessa ? Siitä otin mallia nimeämiseen. --Tappinen 26. maaliskuuta 2007 kello 20.45 (UTC)

Kumpikin on väärin nimetty. Pitää käyttää genetiivi-ilmaisua. --Hippophaë 27. maaliskuuta 2007 kello 01.29 (UTC)

Toinoon. Yhteen vai erikseen. Suomen ruotsalaiset? --Höyhens 19. huhtikuuta 2007 kello 18.38 (UTC)

Aiheesta on keskusteltu parin repliikin verran artikkelissa Keskustelu:Volgan saksalaisten autonominen sosialistinen neuvostotasavalta. Ilmeisesti sitten ei? Auktoriteetin kantaa toki kaivataan. --ML 19. huhtikuuta 2007 kello 18.40 (UTC)

Tämä on kai sopimuskysymys. Joillekin termeille yhteenkirjoitus vain vakiintuu, kuten suomenruotsalaisille. Minusta pitäisi käytää erikseen-muotoa, ellei ole aivan varmaa että yhteenkirjoitus on vakiintunut ja kaikille tuttu. 193.65.112.51 19. huhtikuuta 2007 kello 18.42 (UTC)

Öhh. On sulla ML hyvä muisti. Toisaalta (kaikella kunnioituksella) suomensomalit kuulostaisi joltain koirarodulta. Eikä se ole minun vika. :=[ --Höyhens 19. huhtikuuta 2007 kello 18.51 (UTC)

Suomenruotsalaiset on eri asia kuin Suomen ruotsalaiset, eli siitä sitten sitäkin pähkäilemään. – Kuohatti 20. huhtikuuta 2007 kello 19.41 (UTC)

Mahtaisko se pointti olla tuossa että suomenruotsalaiset pitävät itseään pääsääntöisesti suomalaisina, mutta suomen ruotsalaiset eivät? --Höyhens 22. huhtikuuta 2007 kello 07.40 (UTC)

"Wikipedian artikkelin nimen tulee olla sellainen, jolla aiheeseen viitataan yleiskielessä." eli siis suomenvenäläiset. Yhteen.

Itse olisin tuon "suomenvenäläiset" kannalla, sitä on myös käytetty Ylen ja HS:n toimesta, ja se viittaa myös paremmin sellaisiin henkilöihin joilla on jonkinlainen venäläistausta (mutta ovat selkeästi ensisijaisesti suomalaisia), kun taas "Suomen venäläiset" sellaisiin joilla on edelleen Venäjän kansalaisuus tai muu kinteä siide Venäjään. --Ultraximus (keskustelu) 8. heinäkuuta 2019 kello 02.11 (EEST)

Mielestäni Tappinen on oikeassa nimen suhteen. Suomen venäläiset on hyvä tapa kutsua heitä --Komosol

Suomenvenäläiset ehkä kuulosta paremalta. Tai oikeastaan kutsutaan itseämme "venäjänkieliset suomalaiset". Ollaan suomalisia, vain venäjä on äidinkielenä.--Grosso 11. lokakuuta 2011 kello 23.34 (EEST)

Käsitteleekö tämä artikkeli kaikkia Venäjältä suomeen muuttaneita ihmisiä, vai etnisesti venäläisiä henkilöitä Suomessa, joita siis on muuttanut myös muualta kuin Venäjältä? Mielestäni olisi järkevää rajata artikkeli jälkimmäiseen ja käsitellä esimerkiksi Suomen tataareita omassa artikkelissaan. --SM 8. syyskuuta 2008 kello 11.48 (EEST)

Mielestäni käsite on hyvin laaja ja näitä kaikkia puolia voi käsitellä tässä artikkelissa. Sen sijaan Suomen tataarit on tarkka aihe ja ansaitsee oman artikkelinsa. --Peltimikko 8. syyskuuta 2008 kello 11.53 (EEST)

Käsite on niin laaja kuin sen haluaa käsittää. Yleensä tämän tyyppiset artikkelit käsittelevät tiettyä etnistä ryhmää, eivät tietyn maan kansalaisia toisessa maassa. Aivan yhtä tarkka tämäkin on. Venäläiset ja tataarit ovat kumpikin omia kansojaan, eivät tataarit ole mikään venäläisten alaheimo. --SM 8. syyskuuta 2008 kello 11.55 (EEST)

Artikkelin johdanto on nyt aivan viturallaan. Sana on venäläissyntyisiä, mutta se linkittää venäläisten etnistä kansallisuutta käsittelevään artikkeliin! --SM 8. syyskuuta 2008 kello 11.58 (EEST)

Kyllä tämän artikkelin nimeäminen onkin viturallaan. Suomessa on venäläisiä on sen verran kauan ollut, että on vakiintunut käsite "suomenvenäläinen". Somaleille ei ole vastaavaa nimitystä vakiintunut. (Ja miksi olisikaan, kun lehdessäkin "somali"-nimityksen käyttökin on tabu ja pitää kirjoittaa jotenkin "somalialaistaustaissyntyinen itäafrikkalainen".) Kyllä tämä artikkeli pitäisi nimetä "Suomenvenäläiset". Käsitettä on näkynyt lehdissä ja kirjallisuudessa yhteenkirjoitettuna sen verran, että voi kyllä puhua vakiintuneesta nimityksestä.--Smörre 23. tammikuuta 2009 kello 19.29 (EET)

Jaa että Malmsténitkin ovat venäläisiä? Minä pistäisin rajan siihen, mikä on äidinkieli tai kotona puhuttu kieli. Jos se ei ole venäjä, silloin emigranttitaustainen on suomalaistunut eikä enää venäläinen. Malmsténien tapauksessa suomenruotsalaistuneita toki myös.--Vesahjr 22. elokuuta 2011 kello 14.52 (EEST)

Victims of crime and intolerance

Please translate the following text, copied from the en-wp and sv-wp articles:

Victims of crime and intolerance

In a 2012 poll, 12% of Russians in Finland reported that they had experienced a racially motivated hate crime (as compared to an average of 5% of Russians in all EU countries). 27% of Russians in Finland were victims of crimes the last 12 months, for example theft, attacks, frightening threats or harassment (as compared to 17% of Russians in EU).

In 2007 the European Commission against Racism and Intolerance reported in its Third report on Finland [1]:

»In its second report, ECRI recommended that action be taken to combat negative societal attitudes and manifestations of intolerance towards the members of Russian-speaking communities. However, representatives of these communities have indicated to ECRI that lack of determined action on the part of the Finnish authorities has allowed these attitudes and manifestations to intensify since ECRI's second report. ECRI is concerned at reports indicating that Russian-speakers have been the targets of violence, in at least one case resulting in death, and that the racist motivation of these acts has not always been adequately dealt with by the police. Racial harassment of Russian-speakers and racist bullying of Russian-speaking children at school have also been frequently reported. In addition, ECRI's attention has been drawn to the presence of anti-Russian material on the Internet inciting to racial hatred, and to the use of derogatory expressions to designate Russian-speakers as well as negative portrayal of these persons in the media.»

References

Kaipaa rajausta

Artikkelin henkilöluettelo pitäisi rajata paremmin. Nyt mukana taitaa olla ihan suomenkielisiä ja Suomessa syntyneitä ihmisiä, joilta on löytynyt edes yksi venäläinen esivanhempi. Tällaisen "one-drop"-rotumääritelmän mukaanhan jokainen suomalainen on lopulta "venäläinen", kunhan tarpeeksi syvälle sukuhistoriaan mennään. Ja sentinelejä lukuun ottamatta kaikki muutkin maailman ihmiset. Ehdotan että luetteloon jätetään vain Suomessa asuvat, äidinkieleltään venäjänkieliset ihmiset, sekä ne, jotka määrittelevät itsensä Suomen venäläisiksi. --Savir (keskustelu) 29. kesäkuuta 2019 kello 12.09 (EEST)

Itse en pidä rajausta tällä hetkellä ongelmallisena tai huonosti toteutettuna. Tuohon "Nyt mukana taitaa olla ihan suomenkielisiä ja Suomessa syntyneitä ihmisiä, joilta on löytynyt edes yksi venäläinen esivanhempi" - voisiko näistä saada konkreettisia esimerkkejä (henkilöt, joiden ei ehkä pitäisi olla luettelossa), jotta ei tarvitsisi käydä jokaista nimeä erikseen läpi ja arvuutella keihin tässä nyt oikein sitten viitattiin? Tuon "Ehdotan että luetteloon jätetään vain Suomessa asuvat, äidinkieleltään venäjänkieliset ihmiset, sekä ne, jotka määrittelevät itsensä Suomen venäläisiksi." osalta vaatimus venäjän äidinkielestä tai erillistä henkilön itsensä määrittelemistä suomenvenäläiseksi ei ole mielestäni aivan ongelmatonta mm. seuraavien syiden vuoksi:

"Yksittäiset suomenvenäläiset henkilöt eivät esiinny mediassa juurikaan ryhmänä tai edes ryhmänsä edustajina. Venäläiset, varsinkin toisen tai kolmannen sukupolven edustajat tai muuten pitkään Suomessa olleet, ovat pikemmin yksilöitä kuin venäläisvähemmistön edustajia, ehkä vähän samaan tapaan kuin suomenruotsalaiset." ja "Muuten venäjän kieli on säilynyt ainoastaan pienen sisäpiirin, yleensä oman perheen ja sukulaisten välisenä kielenä, ja assimiloituminen onkin ollut voimakasta (Leinonen 1992, 10–11). Erityisesti venäläisten maahanmuuttajien piirissä on yleistä, että toisen sukupolven kieleksi väestörekisteriin merkitään suomi (tai ruotsi) (Latomaa & Suni 2010).", sekä "Venäläistaustaiset, mutta suomalaistuneet poliitikot kuten Maria Guzenina ja Tarja Filatov eivät sitä vastoin pidä venäläisyyttä juuri mitenkään esillä. Ilmeisesti siitä olisi enemmän haittaa kuin hyötyä." [2] Näiden myötä on mielestäni perusteltua pitää luettelossa sen jälkimmäinen ryhmä, "ja venäläistaustaisia suomalaisia", mikäli kyseisen henkilön vanhempi on ollut venäläinen/venäjänkielinen, mutta erinäisistä syistä kieli tai identiteetti ei ole sitten siirtynyt yhtä vahvasti kuin joidenkin muiden vähemmistöryhmien osalta (mutta on sitten kuitenkin tietoinen vanhempiensa venäläisestä taustasta ja tuntee jonkinlaista yhteyttä siihen, jos ei nyt kuitenkaan identifioi itseään suomenvenäläiseksi).

Lähteiden osalta olisi kyllä muutaman henkilön kohdalla parannettavaa, tarvittaessa voisi sitten heidän osaltaan kyseenalaistaa kuuluvatko he tuohon luetteloon.

--Ultraximus (keskustelu) 8. heinäkuuta 2019 kello 02.11 (EEST)