Keskustelu:Suomen maavoimat

Ehdottaisin, että artikkelin kirjoittaja ottaisi perustaksi kaksi asiakirjaa: turvallisuusselonteon 1997 ja 2004 sekä STAEn. Näin ollen aineisto ANKKUROITUISI johonkin konkreettiseen. Rauhanajan yksiköt ovat tietenki mielenkiintoisia varusmiehille, jotka etsivät mieluisaa palveluspaikkaa, mutta niillä ei ole mitään tekemistä armeijan tehtävän, sodan ajan armeijan kanssa. Siksi rauhanajan organisaatio voitaisiin tunkea jollekin omalle sivulleen.

1.1.2008 alkavat sotilasläänijako on tärkeä, koska sotilasläänien alaisiksi tulee sotilaspiirejä ja maanpuolustuskoulutuksen [1] toimintakeskuksia.

Nimityksistä puheen ollen Suomessa "armeija" tarkoittaa puolustusvoimia, sen kolmea puolustushaaraa; maavoimia, merivoimia ja ilmavoimia. Kuka ei usko tätä jakoa, lukekoot kenr Hägglundin kirjan Euroopan puolustus ja todetkoon, että hän on ollut yksi ainoista aidoista puolustusvoimien komentajista. Suurissa maissa ei tällaista ole, vaan laivaston ja strategisten ilmavoimien vuoksi hän on ainoastaan aselajikomentajien (käytännössä puolustushaarakomentajien) neuvoston puheenjohtaja.

Tuo army = pelkästään maavoimat, tunkee läpi englannin kielestä. Suomessa ei tosiaankaan ole aselajineuvoston puheenjohtajaa, vaan puolustusvoimien komentaja on maavoimien, merivoimien ja ilmavoimien komentaja.

---

Suomen kielessä armeija tarkoittaa puolustusvoimia, ei pelkästään maavoimia niin kuin merivalta Britanniassa tai Yhdysvalloissa.

Suomessa puolustusvoimat jakautuu toiminnallisesti kolmeen puolustushaaraan: maavoimiin, merivoimiin ja ilmavoimiin.

Alueellisesti maa on jaettu 1. syyskuuta 1990 alkaen kolmeen sotilaslääneistä koostuvaan maanpuolustusalueeseen. Sotilasläänit ovat ovat koostuneet ensiksi läänijaon pohjalle ja sittemmin maakuntahallintouudistuksen vuoksi maakuntajaolle. Kukin maanpuolustusalue kykenee itsenäiseen johtamis- ja taistelutoimintaan.

Valtioneuvoston 23. syyskuuta 2004 julkaiseman puolustusselonteon mukaan maanpuolustusalueista luovutaan 1. tammikuuta 2008 mennessä siten, että pääesikuntaan sisältyvä maavoimaesikunta lakkautetaan ja perustetaan erillinen maavoimien esikunta Mikkeliin. Nykyiset maanpuolustusalueisiin sisältyvät kaksitoista sotilaslääniä lakkautetaan ja ne korvataan seitsemällä uudella sotilasläänillä.

puolustusaluejako 1990 ja 1997

Läntinen maanpuolustusalue

Vaasan sotilaslääni (entinen Vaasan läänin alue)

Etelä-Pohjanmaan liiton, Keski-Pohjanmaan liiton ja Österbotten förbundin (ruotsinkielisen Pohjanmaan rannikkoseudun) toiminta-alue

Turun ja Porin sotilaslääni (entinen Turun ja Porin läänin alue)

Varsinais-Suomen liiton, Satakuntaliiton ja Ahvenanmaan maakunnan toiminta-alue

Keski-Suomen sotilaslääni (entinen Keski-Suomen läänin alue)

Keski-Suomen liiton toiminta-alue

Hämeen sotilaslääni (entinen Hämeen läänin alue)

Hämeen liiton, Päijät-Hämeen liiton ja Pirkanmaan liiton toiminta-alue

Uudenmaan sotilaslääni (entinen Uudenmaan läänin alue pl. Helsingin sotilasläänin alue)

Uudenmaan liiton ja Itä-Uudenmaan liiton toiminta-alue

Helsingin sotilaslääni

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunkien alue

rauhanaikaisia koulutusjoukko-osastoja tai laitoksia

• Pioneerirykmentti Keuruulla
• Porin Prikaati Säkylässä
• Tykistöprikaati Niinisalossa
• Hämeen rykmentti Lahdessa
• Panssariprikaati Hämeenlinnassa
• Viestirykmentti Riihimäellä
• Helsingin ilmatorjuntarykmentti Hyrylässä (Tuusula)

Pohjois-Suomen maanpuolustusalue

Lapin sotilaslääni (entinen Lapin läänin alue)

Lapin liiton toiminta-alue

Oulun sotilaslääni (entinen Oulun läänin alue)

Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun liiton toiminta-alue

rauhanaikaisia koulutusjoukko-osastoja tai laitoksia

• Jääkäriprikaati Sodankylässä
• Kainuun Prikaati Kajaanissa
• Lapin ilmatorjuntarykmentti Rovaniemellä

Itäinen maanpuolustusalue

Kymen sotilaslääni (entinen Kymen läänin alue)

Kymenlaakson liiton ja Etelä-Karjalan liiton toiminta-alue

Mikkelin sotilaslääni (entinen Mikkelin läänin alue)

Etelä-Savon liiton toiminta-alue

Kuopion sotilaslääni (entinen Kuopion läänin alue)

Savon liiton toiminta-alue

Pohjois-Karjalan sotilaslääni (entinen Pohjois-Karjalan läänin alue)

Pohjois-Karjalan liiton toiminta-alue

rauhanaikaisia koulutusjoukko-osastoja tai laitoksia

• Karjalan Prikaati Vekaranjärvellä (Valkeala)
• Maasotakoulu Lappeenrannassa
• Pohjois-Karjalan Prikaati Kontiolahdella
• Reserviupseerikoulu Haminassa
• Savon Prikaati Karkialammella (Mikkeli)
• Utin jääkärirykmentti Utissa

suunniteltu puolustusaluejako 2008 alkaen

Etelä-Suomen sotilaslääni

esikunta Helsingissä, operatiivinen sotilaslääni

Länsi-Suomen sotilaslääni

esikunta Hämeenlinnassa, operatiivinen sotilaslääni

Pohjanmaan sotilaslääni

esikunta Vaasassa

Itä-Suomen sotilaslääni

esikunta Kouvolassa, operatiivinen sotilaslääni

Savo-Karjalan sotilaslääni

esikunta Kuopiossa

Pohjois-Suomen sotilaslääni

esikunta Oulussa, operatiivinen sotilaslääni

Lapin sotilasläänin esikunta

esikunta Rovaniemellä

operatiiviset joukot (ennen yleisjoukot)

• 3 valmiusprikaatia (VPr-05); yksi varustettu Nasu -telakuorma-autoilla, yksi AMV ja Pasi -kuljetuspanssariajoneuvoilla ja yksi CV-90 -rynnäkköpanssarivaunuilla
• 1 panssariprikaati; varustettu saksalaisella Leopard 2A4 ja/tai venäläisillä T-72 -taistelupanssarivaunuilla
• 4 jääkäriprikaatia (JPr-90); varustettu Pasi -kuljetuspanssariajoneuvoilla ja Nasu -telakuorma-autoilla
• 2 mekanisoitua taisteluosastoa; varustettu mm. Leopardeilla ja Paseilla yms.
• 1 helikopteripataljoona; varustettu EADSn NH-90 -kuljetushelikoptereilla
• ilmatorjuntaohjus- ja ilmatorjuntatykkiyksiköt
• tulenjohtoportaat

alueelliset joukot (ennen paikallisjoukot)

• 7 jalkaväkiprikaatia (JvPr-80)
• 29 erillistä pataljoonaa tai taisteluosastoa
• 170 paikallispuolustusosastoa, mukaan lukien maakuntajoukot, aselajijoukkoja ja erillisyksiköitä

lisätietoja

normisto

asetus N:o 609/1990 maanpuolustusalueiden perustamisesta

asetus N:o 649/ 1997 sotilasläänien muuttamisesta vastaamaan vanhan läänijaon sijasta vastaamaan uutta maakuntahallintojakoa

valtioneuvoston puolustusselonteko (Suomen turvallisuus ja puolustuspolitiikka 2004, valtioneuvoston selonteko VNS/2004), sivut 118-120, PDF-sivunumerointi 120-122)

Vuoden 2004 puolustusselonteossa valtioneuvosto ilmoittaa luopuvansa maanpuolustusalueista ja perustavansa maavoimille oman pääesikunnasta riippumattoman maavoimien esikunnan meri- ja ilmavoimien tapaan. Mikkeliin sijoitettava maavoimien esikunnan on tarkoitus korvata 2008 alkaen Itä-, Länsi- ja Pohjois-Suomen sotilasalueet yhdessä Etelä-Suomen, Länsi-Suomen, Itä-Suomen ja Pohjois-Suomen operatiivisilla sotilaslääneillä sekä Lapin, Savo-Karjalan ja Vaasan sotilasläänillä.

kalustoa

taistelijan varustusta

valmiusprikaatin kalustoa

• kuljetuspanssariajoneuvo Patria XA-360 AMV (Porin prikaatissa Säkylässä)
• rynnäkköpanssarivaunu CV 9030 FIN (Karjalan prikaatissa Vekaranjärvellä)
• telakuorma-auto Nasu (NA-110) / (NA-140)(Kainuun prikaatissa Kajaanissa)

jääkäriprikaatin kalustoa

• kuljetuspanssariajoneuvo Pasi (XA-180) / (XA-185) / (XA-203 "Super Pasi")
• kuljetuspanssariajoneuvo BTR-60

panssariprikaatin kalustoa

• taistelupanssarivaunu Leopard 2 A4
• rynnäkköpanssarivaunut BMP-1 ja BMP-2
• erikoispanssarivaunut

kuljetuskalustoa

• kuorma-autot
• helikopterit yms.

ilmatorjuntarykmentin kalustoa

• ItO 90 (Crotale NG)
• ItO 96 (BUK)
• ItO 2005 (ASRAD-R)
• Itpsv 90 (Marksman)

pioneerikalustoa

viestikalustoa

kenttätykistöä

muuta kalustoa

Hyvä ehdotus!

Hyvä ehdotus. Itse olen muokannut artikkelia melko vähän, enkä tunne sitä kohtaan mitään erityistä mielenkiintoa. Terv. Sakari Ahvenainen 09:20 marras 5, 2004 (UTC)

Siirto

Siirsin artikkelin Kalusto osuuden artikkeliin Luettelo Suomen maavoimien kalustosta, koska molempiin oli listattu Suomen maavoimien kalustoa ja on mielestäni parempi, että kalustoluettelo on vain yhdessä paikassa. --VeeVee1990 21. joulukuuta 2007 kello 13.19 (UTC)