Keskustelu:Lumi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tarvitseekos hangen olla kantavaksi jäätynyt? Eikö hanki ole lumipeite, kantoi tai ei? --jeepo 3. helmikuuta 2005 kello 12:30 (UTC)

Täälläpäin hanki tarkoittaa mielestäni syvää, pääosin koskematonta lumipeitettä. --Samulili 3. helmikuuta 2005 kello 12:41 (UTC)
Muistan lukeneeni pääosin (en ole varma kaikista kohdista varma) jutun kuvaamat määritelmät eräästä lehdestä, jonka käsiin hakemiseen menisi tosin aikaa useita päiviä. Yrittäkää varmistaa, että käsityksenne ovat yleiskielen mukaisia, ennen kuin muutatte artikkelia. Hanki minun korvissani nimenomaan lunta, jonka päällä voi kävellä. Aika, jolloin on hankia, on nimeltään hankiainen. -Jean d'Arc 3. helmikuuta 2005 kello 19:17 (UTC)
Mitä tarkoittaa tarpoa umpihangessa, jos hanki kannattaa? Lapsuudestani muistan merkityksen hankiainen (leudon kelin jälkeen tullut pakkanen, joka jäädytti lumen pinnan), jolloin hangella voi kävellä (valitettavasti aikuisena ei enää...). --jeepo 3. helmikuuta 2005 kello 19:30 (UTC)
Suomen kielen perussanakirja määrittelee hangen seuraavasti: "1. maata peittävä paksu lumivaippa, kinokset. 2. kantavaksi kovettunut lumivaipan pinta, hankiainen". Hankiainen voi tarkoittaa kantavaa hankea tai hankikeliä. --Tsemii 3. helmikuuta 2005 kello 20:01 (UTC)

Aiheesta Turun sanomissa: http://www.turunsanomat.fi/verkkolehti/?ts=1,4:12:0:0,4:12:1:1:2005-03-13,4:289240,1:0:0:0:0:

"Joskus on väitetty eskimoilla olevan 50 sekä inuiiteilla olevan 1000 lunta tarkoittavaa sanaa." Artikkelista saa sellaisen käsityksen että eskimot ja inuitit ovat eri asia. --SaMi 16. joulukuuta 2005 kello 11:58:31 (UTC)

Aamulehden arvio[muokkaa wikitekstiä]

Artikkelin arvioi Aamulehden Valo-liitteessä tutkija Sirpa Rasmus Merentutkimuslaitoksesta. Lumisade kuvattu okein, sen syntyä ei juuri; mieluummin "jääkide" kuin "jäätynyt vesihiutale"; lumen määrän vaihtelu ympäri maapalloa, lumen ominaisuudet, vaikutukset eliöihin puuttuu; vesiarvot selitetty hyvin, linkit hyvät (Lumivyöry, Commons-kuvat); suomenkieliset lumisanat hyvä, entä saamelaiset?. Arvosana 7. [1] -tKahkonen 22. joulukuuta 2005 kello 19:16:58 (UTC)

Samaa mieltä. Varsinkin lumen nimet on onnistunut osio jo nyt. Ainakaan emme häviä vertailussa ruotsalaisten kahden virkkeen artikkelille..--Neofelis Nebulosa 22. joulukuuta 2005 kello 23:03:03 (UTC)

Lumi ja valo[muokkaa wikitekstiä]

Tarkoituksena oli että erillisenä kappaleena lumesta ja valosta olisi kirjoitettu nimenomaan eliöiden kannalta, ei niinkään ilmastollisena kuivana ja irrallisena faktana, johon ei yhdisty mikään muu. Mutta koska olen huono kirjoittamaan asiasta, kun en sitä tunne muuten kuin arkielämässä, en voi kuin harmitella ja unohtaa asian. --Ulrika 5. maaliskuuta 2009 kello 13.21 (EET)

Mjoo, oma kappale olisi varmaan paikallaan jos asiasta saisi lisää irti. Nyt kun saman lähteen teksti oli lähes 1:1 ilmaston alla, niin yritin ottaa toiston pois. Sama vähän tuon eliöjutun kanssa, kun niillekin on oma kappaleensa. Menee helposti päällekkäin. --albval (keskustelu) 5. maaliskuuta 2009 kello 13.46 (EET)

"Lumi lisää liukkautta"[muokkaa wikitekstiä]

"Lumi lisää liukkautta" on hieman outo lause. Paitsi, että se pitäisi kirjoittaa selkeämmin niin samassa yhteydessä pitäisi varmaan selittää, miten lumen ja jään sulamisella suksen tai luistimen alla on merkittävä osuus liukkauden lisäämisessä (oik. kitkan vähentämisessä). Samulili 5. maaliskuuta 2009 kello 13.41 (EET)

Arkistoitu vertaisarviointi[muokkaa wikitekstiä]

Lähteen poisto[muokkaa wikitekstiä]

Olen vahingossa poistanut yhden viitteen artikkelissa tehdessäni siinä jotakin siivoustyötä. Nyt, kuukauden kuluttua, Tappinen esittää asiasta huomautuksen toisen artikkelin keskustelusivulla. Toivoisi että tällaiset asiat kysyttäisiin suoraan silloin kun ongelma on käsillä, ettei katkeruus pääse myrkyttämään mieltä. Siis kyse on silkasta vahingosta, jonka nyt korjaan. --Ulrika 20. maaliskuuta 2009 kello 21.15 (EET)

Enpä voinutkaan korjata, koska siellä se lähde nyt kuitenkin on. --Ulrika 20. maaliskuuta 2009 kello 21.16 (EET)
Tuolloin oli käynnissä vertaisarviointi, joten kysyin siellä ja sain vastauksenkin. Tuskin olisin muuten katsonut, kuka poisti, mutta poistetun lähteen tilalle tuli lähdepyyntö, ja vertaiarvioinnissa sellaisia pyritään täyttämään. --Tappinen 20. maaliskuuta 2009 kello 21.37 (EET)
En seurannut keskustelua aktiivisesti, enkä olisi tuota nyt esiin kaivamaani kommenttiasi tajunnut minulle osoitetuksi kysymykseksi, vaikka olisin seurannutkin. Kyllä minulta voi kysyä ihan suoraankin, jos tuntuu että olen tehnyt virheen. --Ulrika 20. maaliskuuta 2009 kello 21.48 (EET)

Saamen kielet ja lumi, ja suomenkieliset lainasanat[muokkaa wikitekstiä]

Ante Aikio on artikkeleissaan käsitellyt lumea sekä Saamen kielen kannalta(satoja erilaista lumea tarkoittavia sanoja) että suhteessa Suomen kieleen - lainasanat. Onko kellään tarkempaa? tietoa?--80.186.177.220 4. elokuuta 2009 kello 00.34 (EEST)

Lähteettömät kohdat[muokkaa wikitekstiä]

Artikkelissa on muutamia lähteettömiä kohtia. Suurin osa näistä on kelle tahansa suomalaiselle itsestäänselvyyksiä (”Lumi myös peittää maanpinnan pienet epätasaisuudet”) tai lähde käy epäsuorasti ilmi leipätekstistä (”Peter Høegin menestysromaanissa Lumen taju rikoksen ratkaisu liittyy Grönlannissa kasvaneiden ihmisten kykyyn tulkita lumeen jääneitä jälkiä.”). Lienee tarpeetonta byrokraattisuutta edellyttää näiden viitteistämistä, vaikka ei se tietenkään mitään haittaakaan. Eräs pitkähkö kappale on kuitenkin kokonaan lähteetön:

Lumisateen ohella lumikiteitä muodostuu pieniä määriä myös jääsumun kehittyessä. Uusia lumikiteitä muodostuu runsaasti myös ilmakehän vesihöyryn asettuessa uusiksi jääkiteiksi suoraan olemassa olevan lumi- tai jääpeitteen, tai vaikkapa pakkasella olevan ikkunalasin päälle (kuuran synty). Pintakuuran kehittyminen voi myös muuttaa lumipinnan fysikaalisia ominaisuuksia (esimerkiksi albedo, suksen luisto lumella), vaikka lumen määrään sillä on yleensä vain pieni vaikutus. Mikäli lumipeite kasvaa pintaan ilmavirtauksen myötä iskeytyvien nestemäisten pilvi- tai sumupisaroiden johdosta, on kyseessä huurteen muodostuminen. Erityisesti tuntureilla, vuoristossa sekä meren tai avointen vesien (joet, järvet) äärellä huurtuminen on erittäin merkittävä lumipeitteen syntytapa.

Siihen olisi varmaan suotavaa saada jo ihan kunnolla merkitty lähdeviite. Ymmärtääkseni nimim. @Tappinen: oli aikanaan vastuussa artikkelin kirjoittamisesta. Mahtaako hänellä olla kykyä ja innostusta korjailla asiaa? --Miihkali (keskustelu) 6. tammikuuta 2020 kello 14.17 (EET)

"Vastuussa" on vähän epätarkka sana. Tuon kohdan on lisännyt @Paju: vuonna 2009. --Tappinen (keskustelu) 8. tammikuuta 2020 kello 21.35 (EET)
Heh, sitä se tosiaan on, varsinkin Wikipedian puitteissa. Nyt kun luin tuon viestin, niin pidän erityisesti tästä muotoilusta: ”Mahtaako hänellä olla kykyä?” Tarkoitin tietysti kysyä, ovatko lähteet edelleen saatavilla. Henkisistä kyvyistä tuskin jää kiinni. Kiitoksia kuitenkin asian tarkistamisesta. --Miihkali (keskustelu) 12. tammikuuta 2020 kello 17.46 (EET)
Voin kaivaa lähteitä, vaikka olen suuren osan tieteellisestä luonnonilmiöiden kirjallisuudestani varastoinut toisessa kunnassa sijaitsevaan varastoon, ja tehnyt tilaa toisille tarpeille. Viikon sisään keskityn ympäristötieteiden muihin aiheisiin. --Paju (keskustelu) 12. tammikuuta 2020 kello 20.27 (EET)
Epäsuorasti (esimerkiksi linkitysten kautta) voi odotellessa monen tuossa kappaleessa esitetyn lähteistämättömän väitteen varmentaa. --Paju (keskustelu) 12. tammikuuta 2020 kello 23.07 (EET)