Keskustelu:Luettelo valkoisten muistomerkeistä Suomessa

Merkittävyys / Luettelo Suomen vapaudenpatsaista

Onko niitä enempää kuin tämä yksi, ainakaan sen nimisiä? Ellei ole, luettelo on ilmeisestikin tarpeeton. -KLS (keskustelu) 3. elokuuta 2017 kello 08.26 (EEST)

Tai, onhan niitä ainakin kaksi muutakin, Hangon ja Tampereen vapaudenpatsaat. Mutta eiköhän täsmennyssivu Vapaudenpatsas (täsmennyssivu) riitä, vai onko sen lisäksi tällainen luettelokin tarpeellinen? Jos kuitenkin on, onhan nuo kaksi tähän helppo lisätä. -KLS (keskustelu) 3. elokuuta 2017 kello 08.33 (EEST)

Mitä tässä luettelossa edes tarkoitetaan vapaudenpatsaalla? Julkisia teoksia, joiden nimessä sattuu esiintymään sana "vapaudenpatsas", vai nimenomaan sisällissodan jälkeen valkoisten voiton kunniaksi pystytettyjä vapausmuistomerkkejä, nimestä riippumatta? Voisi ehkä mieluummin tehdä Luettelo punaisten muistomerkeistä Suomessa -artikkelia vastaavan Luettelo valkoisten muistomerkeistä Suomessa, niin saataisin kaikki sisällissodan muistomerkit kahteen listaan. Tuo punaisten muistomerkkien luettelokin tosin on nykytilassaan naurettavan vajaa. Pelkkä luettelo Vapaudenpatsas-nimisistä taideteoksista on tarpeeton, sillä täsmennyssivu ajaa saman asian. --Risukarhi (keskustelu) 3. elokuuta 2017 kello 18.09 (EEST)

En oikein näe syytä sille etteikö tämä luettelo voisi olla Wikipediassa. Luettelo on hyvin tehty ja täsmennyssivu ei varmastikaan aja samaa asiaa. Jos tämä poistetaan, niin sama olisi poistaa muutkin patsas- ja muistomerkkiluettelot, ja minä taas edustan kantaa, että niitä saisi olla enemmän. --Ukas (keskustelu) 4. elokuuta 2017 kello 09.07 (EEST)

Tein listan ehkä vähän liikaa kieli poskella. Kun olen tolskannut näiden patsaiden kanssa, huomasin vaan että Suomessa on useita vapaudenpatsaita, mitä monikaan ei tiedä. Siis motiivini oli vähän tällainen "tiedätkö, että?" tyyppinen. Kysyn nyt, että riittääkö se luetteloksi? Vapaudenpatsaan lähteistettyä määritelmää tuskin löytyy ja ainakaan Lapuan patsas (1994) ei kai suoraan liity sisällissodan valkoisen puolen muistomerkkeihin. Onko muita näkökulmia asiaan?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 4. elokuuta 2017 kello 10.17 (EEST)

Onko meillä yhtään ennakkotapausta luettelosta, jonka kohteita yhdistää vain samanmuotoinen nimi? Minun käsittääkseni luetteloita on tehty aiheittain, kun taas satunnaisesti toisiaan muistuttavista nimistä on tehty täsmennyssivuja. Jos "vapaudenpatsas" ei tarkoita mitään muistomerkkityyppiä, kyseessä on ongelmallisesti rajattu trivialuettelo. --Risukarhi (keskustelu) 4. elokuuta 2017 kello 13.50 (EEST)

Eikös näistä ainakin useimmat ole valkoisten voiton muistomerkkejä. Ehkä tämä pitäisi siirtää nimelle Luettelo valkoisten muistomerkeistä Suomessa ja täydentää listaa muillakin selvästi valkoisiin liittyvillä patsailla. --Aulis Eskola (keskustelu) 4. elokuuta 2017 kello 16.33 (EEST)

Näin voisi menetellä, mutta ovatko nämä varmasti pystytetty juhlistamaan yksinomaan valkoisten voittoa, vai itsenäistymistä yleensä? Tämä varmaan pitäisi selvittää teoskohtaisesti ennen siirtoa. --Ukas (keskustelu) 5. elokuuta 2017 kello 11.50 (EEST)

Näin pitäisi tehdä. Saattaisi olla omaa tutkimusta ja mahdolisesti virheellistä määritellä ainakaan kaikki valkoisten muistomerkeiksi. Voi jopa olla, että kyseessä on oma muistomerkkityyppinsä, jota erottaa suoraan valkoisten muistomerkeistä se, että ei haluta viitata suoraan sisällissotaan vaan esimerkiksi itsenäistymiseen ilmaisulla vapaus, johon toki liittyy myös ilmaisu vapaussota, mutta kun muistomerkkejä on esim. 1990-luvulta, niin määrittely suoraan valkoisten muistomerkeiksi ilman lähdettä sisältäisi liikaa omaa tulkintaa. Näistä muistomerkeistä voi olla myös tutkimusta. Lisäksi on teoksia, joiden teema näyttäisi olevan sama, vaikka nimen muoto on eri, esim. Vapauden liekki. Silloin pikemminkin saatettaisiin saada esim. "Luettelo vapaus-aiheisista muistomerkeistä Suomessa". Mutta tämäkin jäisi mielivaltaiseksi ilman lähteitä jotka perustelisivat juuri tämän luettelointiperusteen merkittävyyden.--Urjanhai (keskustelu) 5. elokuuta 2017 kello 14.03 (EEST)

Suoraan valkoisten muistomerkkejäkin on, mutta näissä yleensä viitataan julkilausutusti joko itse sotaan tai johonkin sen tapahtumiin niin kuin punaistenkin vastaavissa.--Urjanhai (keskustelu) 5. elokuuta 2017 kello 14.06 (EEST)

Jos voidaan määritellä suomalainen Vapaudenpatsas, tämäkin voi olla. Toinen mahdollisuus on tehdä tästä yleismaailmallinen luettelo, mutta kyllähän tämä vähän pikkuvarpaaseen sattuu. En siis osaa vastustaa tämän säilyttämistä, kunhan tämä määritellään kunnolla. Eli siis onko nämä valkoisten patsaita vai jotain vapaudenpatsaiksi nimiteltyjä taideteoksia ym. laajemmin. Ilman sen asian lähteellistä määrittelyä en voi kannattaa säilyttämistä. --Höyhens (keskustelu) 6. elokuuta 2017 kello 05.00 (EEST)

Patsaat ovat taideteoksia, joiden luetteloinnille on olemassa peruste. Jos patsaita olisi Suomessa vain yksi, lista olisi tarpeeton, mutta patsaiden määrän ollessa suurempi on luettelolle olemassa tarve. Sinänsä on perusteltua määritellä, minkälaisista vapaudenpatsaista on kyse, jottei niputeta eri tyyppisiä vapaudenpatsaita keskenään. --Taivaankannen takoja (keskustelu) 6. elokuuta 2017 kello 20.16 (EEST)

Merkittävyys / Luettelo valkoisten muistomerkeistä Suomessa

Nimesin luettelon ronskisti toisin - katso myös edeltävä merkittävyyskeskustelu. Viritän poistokeskustelukellon uusiksi, koska rajaus on nyt tehty toisin. Onko luettelo nyt säilyttämisen ja kehittämisen arvoinen? --Aulis Eskola (keskustelu) 7. elokuuta 2017 kello 20.30 (EEST)

Jos kerran punaisten muistomerkeistä on luettelo, niin miksei valkoistenkin.--MAQuire (keskustelu) 7. elokuuta 2017 kello 20.45 (EEST)

Nykyisellä nimellä ja rajauksella on tietysti. --Risukarhi (keskustelu) 8. elokuuta 2017 kello 14.51 (EEST)

Kannatan myös, ja juuri paljastusvuoden mukaisessa kronologisessa järjestyksessä. Sama järjestys on punaisten muistomerkeissä. Ilmeisesti luetteloon sovelletaan laajempaa tulkintaa "valkoisista" eli valkoisten rinnalla (tai tukena vai miten asia tarkasti ilmaistaan) taistelleiden saksalaisten sotajoukkojen muistomerkit sallitaan myös. Niitä on jonkin verran, esim. Espoossa on tuo Ville Vallgrenin saksalaisen sotilaan hauta. Hangon vapaudenpatsas kai omistettiin aikoinaan saksalaisille Hangossa maihin nousseille joukoille, mutta senn merkitystä on varmaankin kahden purkamisen ja kolmen paljastuskerran myötä linjattu muös "kotiinpäin". Määritelmään voisi lisätä tämän asian, jos saksalaisten muistomerkit hyväksytään mukaan. --Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 8. elokuuta 2017 kello 15.07 (EEST)

Mikä mahtoi olla tämän merkittävyyden kyseenalaistamisen syy? "Rajaus on vedetty toisin". Oliko artikkeli siis merkittävästä aiheesta ennen kuin on vedetty ja nyt kun on vedetty toisin, niin ei välttämättä ole? Jossain määrin toivoisin jotain perusteluja tälle.- Mitä tulee punaisiin ja valkoisiin, niin kummallakin osapuolella oli varmaankin riveissään väkeä, joka oli kansalaisuudeltaan tai kansallisuudeltaan tai molemmilta osin muuta kuin viitekehykseensä pääjoukko. --Htm (keskustelu) 8. elokuuta 2017 kello 18.26 (EEST)

Omasta mielestäni luettelo on nyt mielekkäästi rajattu ja selvästi merkittävä. Tein itse uudelleenjärjestelyt.

Halusin kuitenkin kysyä toistenkin mielipidettä asialle. En uskaltanut samoin tein poistaa merkittävyysmallinetta... --Aulis Eskola (keskustelu) 8. elokuuta 2017 kello 21.28 (EEST)

Minustakin se on riittävän selkeästi rajattu. Jossain määrin näissä aiheeseen perustuvissa luetteloissa sallii liikumavaraa kuin tiukasti paikkaan sidotuissa patsasluetteloissa. --Htm (keskustelu) 8. elokuuta 2017 kello 21.52 (EEST)

Tässä linkissä on nimestään huolimatta kaksi aiheeseen vielä liittyvää muistomerkkiä, ja sitten yksi venäläisten muistomerkki. Minulla on kuva Hyvinkään saksalaisten muistomerkistä, jos saksalaiset hyväksytään tähän luetteloon. Hyväksytäänkö? --Abc10 (keskustelu) 8. elokuuta 2017 kello 22.30 (EEST)

Hyvinkäällä saksalaiset taistelivat valkoisten kanssa - eiköhän kohde olis ok tähän luetteloon. Kysymys oli kait tästä: http://www.hyvinkaa.fi/visithyvinkaa/nahtavyydet-ja-kayntikohteet1/julkiset-veistokset/muut-suunnittelijat/kaatuneiden-saksalaisten/ --Aulis Eskola (keskustelu) 8. elokuuta 2017 kello 22.51 (EEST)

Juuri siitä, ja tein artikkelin, mutta en enää jaksa tänään liittää sitä tähän. Jos joku haluaa, niin kuva on Commonsissa, koska se on vuodelta 1921 ja suunnittelijan sijasta ilmoitetaan vain kiviveistämö, eli tekijänoikeussuojaa ei enää ole. --Abc10 (keskustelu) 8. elokuuta 2017 kello 23.20 (EEST)

OK - työ liitetty ja artikkeli säilytetty. --Aulis Eskola (keskustelu) 16. elokuuta 2017 kello 20.25 (EEST)

Luettelon nimeäminen muuttaa ja selkiyttää asian riittävästi joten minun puolestani on merkittävä. Yksittäisistä asioista voitaneen keskustella. Esim. venäläisiä oli kumallakin puolella, mutta tuskin erikseen ainakaan toistaiseksi muistomerkkejä. --Höyhens (keskustelu) 10. elokuuta 2017 kello 15.40 (EEST)

Lähteitä

SOTAMUISTOMERKKI SUOMESSA - Voiton ja tappion modaalista sovittelua --Aulis Eskola (keskustelu) 11. syyskuuta 2017 kello 18.18 (EEST)

Tuomisto, Antero: Suomalaiset sotamuistomerkit. Suomen mies, 1998. ISBN 952-9872-05-4. --Urjanhai (keskustelu) 23. lokakuuta 2017 kello 22.38 (EEST)

Löytyy esim. "Vapaudenpatsaiksi kutsuttuja muistomerkkejä": Heinola, Joensuu, Kokkola, Kouvola, Kristiinankaupunki, Lahti, Lapua, LOviisa, Oulu, Porvoo, Rauma, Tampere, Uusikaupunki, Vaasa. Artikkelista puuttuu nyt useita näistä. --Urjanhai (keskustelu) 23. lokakuuta 2017 kello 22.38 (EEST)

Puuttuvat vielä: Kristiinankaupunki, Lapua ja Loviisa. --Aulis Eskola (keskustelu) 8. tammikuuta 2018 kello 22.51 (EET)

Valkoisten muistomerkit eli Vapaussodan muistomerkit ovat lähes 100 % lueteltuina ja valokuvattuina Anna Sirolan teoksessa Puhukoon Paatinen Pylväs ISBN 978-952-7168-35-6 sekä Annan aikaisempi teos Kerro kuolosta patsas vakaa ISBN 978-952-5823-76-9. Nuo kirjat sisältävät yhteensä n. 550 sivua täyttä asiaa ja kuvausta tästä aiheesta. Kuinka tämä tieto siis vaikuttaisi tämän sivu sisältöön en osaa arvioida. --Hotarju (keskustelu) 9. joulukuuta 2017 kello 09.05 (EET)

Luultavasti täydentäisi, koska tähän ei nyt ole ehditty koota välttämättä edes kaikkia tähänastisiin luetteloihin koottuja, ja tästä myös puuttuu suuri joukko muistomerkkejä, joita jo on tiedoiltaan luultavasti suppeammassa Suomen sotamuistomerkit -kirjassa. Lisäksi projektin sivulla oli mainittuna useampiosainen teos Suomen muistomerkeistä yleensä, vaikka se tuskin enää täydentääkään ainakaan näitä mainitsemiasi erikoisteoksia.--Urjanhai (keskustelu) 9. joulukuuta 2017 kello 11.58 (EET)

Tuo Suomen muistomerkit -teossarja ei ole mikään kovin kattava, koska se näköjään perustuu kunnille tehtyyn kyselyyn ja painottuu enemmän julkisiin taideteoksiin kuin sotamuistomerkkeihin. Siitä voi siis saada lähinnä yksittäisiä lisätietoja.--Urjanhai (keskustelu) 29. elokuuta 2018 kello 11.33 (EEST)

Mutta mikä on, kun en löydä tuota Fennicasta?--Urjanhai (keskustelu) 9. joulukuuta 2017 kello 12.03 (EET)

Puhukoon paatinen pylväs : vuoden 1918 vapaussodan sankarihautojen muistomerkit ja vapaudenpatsaat. --Aulis Eskola (keskustelu) 8. tammikuuta 2018 kello 22.38 (EET)

Täkäläisille kirjastoille outo, mutta niin on käynyt uudempoien kirjojen kanssa aiemminkin. Ilmeisesti luettelointi ja hankinta ovat kirjastossa pitkällisiä prosesseja ja harvinaisemmat kirjat saavat odottaa. Muistan kun joskus hain jotain yhtä harvinaista ja se tuli vasta paljon myöhemmin.--Urjanhai (keskustelu) 8. tammikuuta 2018 kello 22.56 (EET)

Myöhemmin kevättalvesta oli jo saapunut kunnalliseenkin kirjastoon. Harvinaisempien teosten hankintaprosessien muistan muutenkin olleen pitkiä.--Urjanhai (keskustelu) 11. kesäkuuta 2018 kello 10.59 (EEST)

Artikkelin rakenne

Pitäisiköhän artikkeli järjestää maakunnittain kappaleiksi ja kappaleet kunnittain aakkosjärjestyksessä kuten on tehty artikkelissa Luettelo punaisten muistomerkeistä Suomessa? Artikkeliin tulee varmasti melkoinen joukko kohteita kunhan artikkelia vaan ehditään täydentää. --Aulis Eskola (keskustelu) 29. elokuuta 2018 kello 18.06 (EEST)

Esitin tuon mainitun artikkelin keskustelussa vaihtoehtoa, että jäsentelyn maakunnittain voisi tehdä myös sortable-taulukoinnilla. En nyt osaa sanoa, olisiko se lopulta paras. Mitä arvellaan? Ping Käyttäjä:Joe K..--Urjanhai (keskustelu) 29. elokuuta 2018 kello 19.26 (EEST)

Ehdotan tähänkin luetteloon ensimmäiseksi sarakkeeksi paikkakuntaa, johon tulisi sisällöksi "maakunta, kunta". Katso tarkemmin Keskustelu:Luettelo punaisten muistomerkeistä Suomessa. Muutettaisiin luettelon rakenteeksi muutenkin tuo punaisten luettelon rakenne. --Aulis Eskola (keskustelu) 31. elokuuta 2018 kello 09.39 (EEST)

Esitin ja perustelin siellä, wttä mieluummin kahteen eri sarakkeeseen maakunta ja kunta erikseen.--Urjanhai (keskustelu) 31. elokuuta 2018 kello 12.15 (EEST)

Muutin esimerkin punaisten kohdalla ehdotuksen mukaiseksi. Mennään sarakkeilla maakunta ja kunta. --Aulis Eskola (keskustelu) 31. elokuuta 2018 kello 19.30 (EEST)

Muutettaisko nyt tämänkin rakenne kuten punaisten artikkeli? --Aulis Eskola (keskustelu) 5. syyskuuta 2018 kello 20.02 (EEST)

Kyllä sen voi muuttaa, mutta artikkelissa pärjää vallan hyvin yhdellä "Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen." --Htm (keskustelu) 5. syyskuuta 2018 kello 21.15 (EEST)

Yksittäisten henkilöiden muistomerkit

Onko ollut keskustelua yksittäisten henkilöiden muistomerkeistä? Oma muistikuvani on, ettei niitä lisättäisi ellei henkilö ole muuten merkittävä, mutta en ole varma liittyisikö se nimeenomaan vuoteen 1918. Myös punaisten muistomerkkiluetteloon on lisätty niitä noin kolme. --Abc10 (keskustelu) 15. syyskuuta 2018 kello 10.19 (EEST)

Yksittäisten henkilöiden muistomerkkejä voi lisätä vapaasti, mutta "yksittäisillä haudoilla olevia patsaita tai muita teoksia ei oteta luetteloon".--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 15. syyskuuta 2018 kello 10.57 (EEST)

Missä menee raja muistomerkin ja hautakiven välillä? Tarkoitan nyt sitten siis esimerkiksi listalle lisättyä Aarne Armas Auerin hautamuistomerkkiä. Valkoisilla on ollut tietysti varaa tällaisiin, ja niitä lienee aika paljon. Jos henkilö ei ole muuten merkittävä, kuuluuko hautakivi tänne? --Abc10 (keskustelu) 15. syyskuuta 2018 kello 11.21 (EEST)

Punaisten puolella näyttävät olevankin kaikki kolme wikimerkittäviä, mutta tästä 23-uotiaasta nuoresta miehestä ei löytynyt mitään. --Abc10 (keskustelu) 15. syyskuuta 2018 kello 11.32 (EEST)

Muistomerkin ja hautakiven erottaa tavallisesti yksinkertaisesti etäisyys. Eli hautapaikalla oleva kivi merkitsee haudan paikan, mutta hautamuistomerkki on tavallisesti eri paikassa kuin hauta, yleensä siinä ei ole hautaa. Hautamuistomerkin monumentaalinen versio on kenotafi. Mausoleumissa, joka on rakennus (rakennukset eivät kuulu luetteloon), hauta taas yleensä on. Rajatapaukset voi luetteloissa ratkaista erikseen.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 15. syyskuuta 2018 kello 12.01 (EEST)

EN ymmätänyt mausoleumi-kohtaa, mutta ei ole tarpeenkaan. Jäämme nyt odottamaan AulisEskolan perustelua hautakiven sisällyttämiseksi luetteloon. --Abc10 (keskustelu) 15. syyskuuta 2018 kello 13.43 (EEST)--Abc10 (keskustelu) 15. syyskuuta 2018 kello 14.00 (EEST)

Tämä tuskin on hautakivi, vaan kyseessä vaikuttaa olevan muistokivi kuntalaisilta. Mutta tarkkaa todistetta asiasta minulla ei ole. En esim. tiedä, missä varsinainen hauta mahdollisine kivineen olisi. --Aulis Eskola (keskustelu) 15. syyskuuta 2018 kello 21.38 (EEST)

Tietoihin olet merkinnyt että se on Läntisellä hautausmaalla, arvattavasti silloin hautakivi, jos ei ole perustetta muulle. --Abc10 (keskustelu) 15. syyskuuta 2018 kello 22.12 (EEST)

Muistomerkki on hautausmaalla ja pois hautakivien rivistä, kuten kuvasta näkyy. Tekstisisältö ja "allekirjoitus" vihjaavat siihen, että kyseessä ei ehkä olisi hautakivi. Hautausmailla on monia muistomerkkejä, jotka eivät ole hautakiviä. Lähde käyttää termiä "hautakivi" - mutta ota tästä nyt sitten selvää... --Aulis Eskola (keskustelu) 15. syyskuuta 2018 kello 22.23 (EEST)

Joskus eri lähteissä voi olla kiven muistomerkki- ja hautakiviluonteesta jopa eri tietoja ja lähdekritiikkiä voidaan tarvita. Esim. menneinä aikoina kun merkittäviä pappismiehiä on haudattu kirkkoon, niin 1900-luvulla pystytetty muistomerkki kirkoin ulkopuolella ei ole haudalla, joskus tämää lukee itse kivessäkin. Silti joku lähde voi väittää muuta. Samanlaista tiedon eroavuutta voi esiintyä ehkä muulloinkin.--Urjanhai (keskustelu) 15. syyskuuta 2018 kello 23.02 (EEST)

Olen nähnyt valkoisten muistomerkkejä, jotka joko ovat tai eivät ole hautakiviä samalla. Niihin on usein hakattu jokunen nimi, Aarne Armas Auerin tapauksessa vain yksi, mutta jos se on muihin hautakiviin nähden eri rivissä, se voi olla muu muistomerkki kuin haudalla oleva hautakivi. Kiven teksti myös antaa viitettä suuremmasta tapahtumasta. Loimaaalla valkoisten muistomerkissä on kolme nimeä, Karinaisten hautausmaalla on kahden nimen kivi. Usein kiviin on lisätty isänmaallisia ilmaistuja. Edellä mainittu Aarne Armas Auerin muistomerkki voi mielestäni olla luettelossa, johtuen pääasiassa viittauksesta "kuntalaisiin" sen pystyttäjänä (vaikka ei ole tietoa siitä kuinka laajasta kuntalaisjoukosta on kyse).--Htm (keskustelu) 16. syyskuuta 2018 kello 21.28 (EEST)

Uskelassakin (Salo-Uskelan kirkko) on tällainen (on kuva luettelossa), ja Mellilässä (kuva vielä lataamatta) ja Pöytyän historiassa mainitaan tällainen (ei vielä kuvaa?). Pitäjänhistorioissa tai muissa lähteissä voi näistä ja näiden muistomerkkiluonteesta ja vaiheista joskus olla tietoja. Viimeistään niitä varmaan löytyy pystytysajankohdan lehdistä. Voi myös etsiä Finnasta kuvia selostuksineen kuten punaisten muistomerkeistäkin.--Urjanhai (keskustelu) 16. syyskuuta 2018 kello 23.22 (EEST)

Missä artikkelissa tuota mainittua Aueria muuten on käsitelty? - Jaa, löytyikin, siis kohdsassa Pirkkala. --Urjanhai (keskustelu) 16. syyskuuta 2018 kello 23.32 (EEST)

Olen ladannut Commonsiin Halikossa olevasta Perniön meijerin juustomestarin Oskari Kankareen muistomerkistä kuvan. Sitä voi pohtia tässä yhteydessä, kuuluuko se luetteloon. Ainakin se on mahtipontinen. --Abc10 (keskustelu) 15. syyskuuta 2018 kello 13.56 (EEST)

Kaatumisen paikka, siis tuskin hautapaikka. Voisi kuuluakin luetteloon - lieneehän tuo jotenkin selvästi valkoisten muistomerkki. --Aulis Eskola (keskustelu) 15. syyskuuta 2018 kello 22.38 (EEST)

Tuo on tapahtumapaikalla, eikä ole hautamuistomerkki. Ja onhan sekä valkoisten että punaisten useampien henkilöiden hautamuistomerkkejäkin luettelossa, esim. Märyn joukkohauta ja useita valkoisten sankarihautoja eri kirkkomailla, joissa luetellaan muutama sankarivainaja. Näitä kai erottaa "tavallisista" haudoista muistomerkin "julistava" funktio joka liittyy johonkin tapahtumaan, tässä sota, mutta voi olla myös jokin onnettomuus. Vai tulisiko tässä tehdä tarkempaa määrittelyä?--Urjanhai (keskustelu) 15. syyskuuta 2018 kello 22.58 (EEST)

Tai voihan yksittäisen henkilön hautamuistomerkeilläkin (kuten edesmenneitten viime presidenttiemme, tai taiteilija Wäinö Aaltosen) olla jotain julistavuutta, mutta ne on kai rajattu pois. Suosikkini on Yrjö Liipola jonka sukuhaudalla on taiteilijan isästä (tavallinen koskelainen maanviljelijä) komeampi paasi kuin taiteilijasta itsestään puolisoineen.--Urjanhai (keskustelu) 15. syyskuuta 2018 kello 23.18 (EEST)

Jääkärimuistomerkit valkoisten muistomerkkejä

Miten yksioikoisesti jääkäreitä voidaan pitää valkoisina? Millä kriteereillä jääkärimuistomerkit voidaan ottaa tähän luetteloon? --Aulis Eskola (keskustelu) 13. kesäkuuta 2020 kello 22.15 (EEST)

Olen tuosta joskus jotain lukenut, ja mahdollisesti Wikipediasta, koska on: Punajääkärit. En tiedä onko heille missään muistomerkkiä. Jääkäreiden muistomerkeistä yleensä löytyi alueellinen tarkastelu (gradu): [1]. Siinä voi alussa ja lopussa olla yleisiä huomioita.--Urjanhai (keskustelu) 14. kesäkuuta 2020 kello 14.18 (EEST)

Mutta en osaa vastata miten tulisi määritellä. @Risukarhi: osaatko sanoa? --Urjanhai (keskustelu) 14. kesäkuuta 2020 kello 14.21 (EEST)

Joskus on voinut tulla puheeksikin, että joitain viimeaikaisia muistomerkkejä on omistettu kaikille puoleen katsomatta. Mutta se on taas oma kysymyksensä, vaikkakin tätä sivuava.--Urjanhai (keskustelu) 14. kesäkuuta 2020 kello 14.23 (EEST)

Kunnittain nimen mukaisessa...

Luettlo kunnittain nimen mukaisessa... siis tarkoittaako kunnittain kunnan nimen mukaisessa...?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 28. heinäkuuta 2020 kello 11.27 (EEST)

Täsmensin että "kuntien alla kohteen nimen mukaan". --Aulis Eskola (keskustelu) 27. marraskuuta 2020 kello 17.28 (EET)

Kysymys OSM-kartasta

Miksi kolme muistomerkkiä on merkitty punaisella rinkulalla? Saako asiaa korjattua? Muutoinkin olisi mielestäni järkevämpää, että punaisten muistomerkit näkyisi omassa kartassaan punaisella (nyt sininen) ja valkoisten sinisellä tai vihreällä. --Pihamies (keskustelu) 7. helmikuuta 2024 kello 11.48 (EET)

Vihreä rinkula= muistomerkistä on valokuva, punainen rinkula= ei ole valokuvaa (vielä). Kartassa näkyy Guineanlahdella sininen pallo, pitää tutkia, mistä on kyse. Sitä ei pitäisi olla. -- Htm (keskustelu) 7. helmikuuta 2024 kello 11.54 (EET)

Syy selvisi: kahden muistomerkin paikkalinkissä oli ylimääräinen välilyönti, joiden poiston jälkeen sininen pallo poistui. Htm (keskustelu) 7. helmikuuta 2024 kello 11.59 (EET)