Keskustelu:J. G. Granö

Artikkeli J. G. Granö on suositeltu artikkeli.

Ajankohta	Tapahtuma		Tulos	(artikkelin versio)
24.2.–4.4.2013	Vertaisarviointi		Arvioitu	(ikilinkki)
9.–23.4.2013	Ehdolla suositelluksi artikkeliksi		Hyväksytty	(ikilinkki)

En nyt tiedä oliko siirto nimeltä J. G. Granö nimelle Johannes Gabriel Granö perusteltu. Voi olla että oli hätiköitykin. Aikalaisten käyttämä muoto taisi olla tuo J. G. mutta nykyään (esim. Suomen kansallisbiografia, ja pääteoksen Puhtaan maantieteen uusi käännös) näytetään suosittavan myös koko nimeä, vaikka tosin teosten uusissa painoksissa muuten esiinty tekijänimi muodossa "J. G. Granö".--Urjanhai 6. maaliskuuta 2011 kello 20.23 (EET)

Siirsin takaisin.--Urjanhai 1. huhtikuuta 2011 kello 15.59 (EEST)

Käännös

Granön Altai-teos on hiljattain kännetty venäjäksi, mutta jostain syystä en onnistunut googlaamalla löytämään tarkempia tietoja, vaikka jossain jo ehdin tuon tiedon nähdäkin. Kelle tulee tieto vastaan, voi lisätä artikkeliin.--Urjanhai (keskustelu) 16. tammikuuta 2013 kello 15.27 (EET)

Tieto olikin näköjään Tiitan Granö-elämäkerrassa, ja voi olla että olen itsekin lukenut sen juuri sieltä.--Urjanhai (keskustelu) 24. helmikuuta 2013 kello 16.34 (EET)

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Arkistoitu vertaisarviointi

Yhtään suomalaista tieteilijää ei taida olla vielä suositeltuna, eikä niitä muutenkaan montaa ole arvioitavana. Tätä tähtäisin suositelluksi. Vielä aion jotain kirjoittaa (ainakin yksityiselämästä), mutta pääsääntöisesti taitaa olla jo suhteellisen laaja. Samalla tämä on uusi kokeilu, sillä jätän nettimaailman tänään muutamiksi päiviksi, vaikka laitankin artikkelin arviointiin. Palattuani voin toivottavasti keskittyä arviointeihin ja kehittää artikkelia niiden mukaan. --PtG (keskustelu) 24. helmikuuta 2013 kello 12.55 (EET)

Erinomaista työtä, ja osoittaa että kun jostain aiheesta on hyvä lähde (tässä Tiitan tuore elämäkerta, ja lisäksi muitakin hyviä, hiljattaisia yleisesityksiä), niin artikkelin laajentaminen on todella kiitollinen ja luultavasti myös miellyttävä tehtävä. Kun olen itsekin lukenut Tiitan elämäkerran ja muistan sen sisällön hyvin, niin etäisyyden saaminen aiheeseen artikkelin arvioimiseksi on hankalaa.

Mutta joka tapauksessa, mitä artikkelista mahdollisesti puuttuisi kokonaiskomposition kannalta, lienee noista lähteistä saatavissa suoraan apteekin hyllyltä.

Kokonaiskompositiota ajatellen mutta itse aiheesta lähtien pari ensimmäiseksi mieleen tulevaa huomiota, joista en osaa ihan nyt heti hahmottaa, miten ne upottaisi jäsennykseen, mutta jotka juuri Granön kannalta ovat tärkeitä.

Eli kun nyt Granö kuuluu niihin merkittäviin tiedemiehiin, jotka nauttivat suurta sekä kansallista että kansainvälistä arvostusta jo omana aikanaan, mutta joihin lisäksi on kohdistunut uutta, sekä suomalaista että kansainvälistä kiinnostusta myös aivan viime aikoina, ja Granön asema myös valokuvaajana ja matkakirjailijana on aivan sama - eli oli arvostettu jo omana aikanaan ja aihetta tuntevien hyvin tuntema koko ajan sen jälkeenkin, mutta uusi kansainvälinen kiinnostus on virinnyt aivan viime aikoina, niin tämä Granön "renessanssi" on nyt artikkelissa esitetty etenkin valokuvaajan työn osalta, ja tieteellisenkin työn osalta se tuodaan esiin päätyön eli Puhtaan maantieteen uudelleenarvionnin esittämiseellä, mutta matkakirjan Altai osalta tämä kirjan merkitys ja renessanssi (sekä myös hiljattainen käännös, mutta tässä tapauksessa ei englanniksi vaan venäjäksi) ovat nyt vain kirjan omassa artikkelissa, joka samalla on luotu ansiokkaasti. Eli tästä myös jotain pääartikkeliin. Ja yleisesti tieteilijäartikkelien rakennetta ajatellen voi miettiä, tulisiko "merkitys" tai perintö (oliko se nyt englanniksi "legacy") jotenkin nostaa myös omaksi kappaleekseen vai riittääkö sen käsittely ao. kohdissa (kuten nyt puhdas maantiede ja valokuvaajan työ nyt aika lailla onkin). Ehkä riittääkin. Mutta ainakin tuo merkitys matkakirjailijana ansaitsee tulla yhteenvedetyksi myös pääartikkelissa.

Ja yksityiselämä (johon kuuluu myös sukutausta ja suku) tuossa jo mainittiinkin. Eli isä oli kotoisin Teerijärveltä, joka on ruotsinkielinen paikkakunta, mutta isän äiti Lohtajalta ja oli siis suomenkielinen. Ja näin isä oli kaksikielinen, ja kun äiti oli ruotsinkielinen (mutta kotikieli kai kuitenkin suomi), niin huolimatta suvun maantieteellisestä taustasta Granö oli suomenkielinen, vaikka hallitsi myös ruotsin, niin kuin artikkelissa mainitaankin. Ja edelleen suvusta ja perheestä on syytä tietenkin mainita varsinkin poika, akateemikko Olavi Granö, joka myös on yksi merkittävimmistä suomalaisista maantieteilijöistä (maantieteilijöitä akateemikkoinahan meillä ei taida olla montaa, toinen kai oli Ilmari Hustich, ja kummatkin kai ovat profiloituneet nimenomaan arvostetttuina kokonaisnäkemysten esittäjinä, jos nyt vähän mutuilen). Ja isänsä tavoinhan myös Olavi Granö on etenkin myöhemmässä tuotannossaan (aloitettuaan isänsä tavoin luonnonmaantieteilijänä ja geomorfologina, joskin myös maisemanäkökulmassta) erikoistunut nimenomaan maantieteen metodologiaan ja lisäksi tieteentutkimukseen ja on tällä saralla ansioitunut myös kansainvälisesti ja tarkastellut tästä näkökulmassta myös isänsä tuotantoa sekä tämän tuotannossa keskeisessä asemassa olleita maisemamaantiedettä ja maiseman käsitettä. Ja suvusta varmaan on syytä mainita myös veli Paavo Granö, joka isänsä tavoin valitsi papin uran ja toimi ennen Venäjän vallankumousta jonkin aikaa tämän seuraajana Siperiassa, kunnes joutui vallankumouksen puhjettua pakenemaan takaisin Suomeen. (Nämä kaikkihan tuossa Tiitan kirjassa ovatkin.)--Urjanhai (keskustelu) 24. helmikuuta 2013 kello 15.59 (EET)

Ja jos oikein hifistellä halutaan (tätä Tiitta ei ehkä selostanut kovin tarkasti, mutta Anssi Paasi luultavasti omissa julkaisuissaan sitäkin tarkemmin), niin Granön tieteellinen renessanssihan kai perustuu osaltaan myös siihen, että häntä pidetään humanistisen maantieteen yhtenä keskeisistä herätteenantajista (välittäjänä ainakin Anne Buttimer, joka yhdessä Yi-Fu Tuanin kanssa oli humanistisen maantieteen pioneereja joskus mitä lie 1960-luvulta alkaen), kun hän kai likimain ensimmäisenä toi maantieteeseen ajatuksen inhimillisestä havainnosta maantieteen tutkimuskohteena (mistähän ihmeestä olen tämänkin lukenut, luultavasti joku artikkelissa jo olevista lähteistä tai samojen kirjoittajien jotkut muut julkaisut tai jokin yleislähde kuten tuo nykyinen am-linkkki). - Vaikka, niin kuin artikkelissa nyt Anssi Paasiin viitaten todetaankin, havainnoitsijana hänellä ei tällöin ollutkaan tavallinen ihminen vaan koulutettu tutkija. Eli tämä siis sen ohella, että kiinnostus myös maisemaan on virinnyt uudelleen. Ja vielä lisäksihän jo ennen tätä Granön renessanssia, samaan aikaan kun Granö maantieteessä oli lähinnä vain oppihistoriallisen kiinnostuksen kohtteena, Granön maisematiede nautti arvostusta ja sitä sovellettiin Suomessa maisema-arkkitehtuurin piirissä (kun nyt vain muistaisin, mistä olen tämän lukenut, mutta Kai Linnilä lienee julkaissut tästä aihepiiristä jotain tai häneen on viitattu tässä yhteydessä ehkä esim. jossakin Olavi Granön julkaisussa). - Mutta nämä nyt tässä vain ihan mielenkiinnosta, hyväksi varmaan pääsee näistä riippumatta ja suositellussa voidaan katsoa, jos joku ehtii ja jaksaa kaivaa näille viitteet (voivat kyllä löytyä lähteenä olevista Granö-julkaisuista ehkä helpostikin). (Lisäys: Tuossa Helsingin yliopiston Aiheesta muualla -linkissä onkin jotain tiivistä yhteenvetoa tai arviota Granön tieteelliseen työhön viime aikoina kohdistuneesta kiinnostuksesta, niin kuin myös varmaan muissa jo käytetyissä lähteissä kuten Tiitta, Paasi, O. Granö ym.) --Urjanhai (keskustelu) 24. helmikuuta 2013 kello 16.25 (EET)

Linkeistä muuten tuo Hannu Linkolan artikkeli ei toimi. Lienee lakannut toimimasta melko hiljattain, koska on kuitenkin lisätty juuri tässä laajennuksessa. Löytyisiköhän Archive.orgista tai entiseltä sivultolta muuttuneessa sijainnissa?--Urjanhai (keskustelu) 24. helmikuuta 2013 kello 17.50 (EET)

Lisäsin maininnan Olavi Granöstä johdantoon, mutta jos perhe- ja sukuosiota laajennetaan niin sen voi harkinnan mukaan siirtää johdannosta myös sinne. Tässäkin Olavi Granön merkitys on kahtalainen: toisaalta molemmat ovat kansainvälisestikin merkittäviä suomalaisia maantieteilijöitä ja isänsä tavoin Olavi Granö toimi myös Turun yliopiston maantieteen professorina ja kanslerina. Ja lisäksi tutkiessaan maantieteen historiaa ja metodologiaa Olavi Granö on samalla tutkinut ja tehnyt tunnetuksi myös J. G. Granön elämäntyötä ja ja sen tieteenhistoriallisia yhteyksiä ja on siis merkittävä myös J. G. Granö -tutkijana, eli voidaan mainita (niin kuin jo lisäsinkin) myös Granön työhön viime vuosikymmeninä kohdistuneen uuden kiinnostuksen yhteydessä. --Urjanhai (keskustelu) 24. helmikuuta 2013 kello 18.29 (EET)

Granön työtovereista Tartossa maininnan ansainnee muuten Edgar Kant (et:Edgar Kant), josta kerrotaan jonkin verran Tiitan elämäkerrassa. En nyt muista enää tarkasti oliko hän enemmän Granön oppilas vai nuorempi työtoveri. August Tammekann jo onkin artikkelissa. (Tämä taas niin kuin enemmän hifistelyosastona aiheesta kiinnostuneille.)--Urjanhai (keskustelu) 24. helmikuuta 2013 kello 18.47 (EET)

Mutta kaiken kaikkiaan siis erinomainen, koska parannuksina ja laajennuksina on tarjota enää joitain aivan huippuhifistelyjä. - Ja kun artikkeli on erittäin hyvin ja jäsentyneesti kirjoitettu, niin siihen on myös mahdollisia mieleen tulevia täydennyksiä hyvin helppo kiinnittää, jos jotain sattuisi tulemaan mieleen.--Urjanhai (keskustelu) 24. helmikuuta 2013 kello 21.59 (EET)

Urjanhai tuossa jo heittikin sellaisen anaplyysin, että oksat pois :) mutta itsekin kaipailin jotain yksityiselämä/perhe/suku-tapaista alalukua. Merkitys-luku sen sijaan ei liene välttämätön, kun arviointia on tutkimustyö-osiossa. Muuten ei isompia tule mieleen. Lähteistä Linkolaa (Broken Landscape) ei ole mainittu viitteissä, tai en ainakaan huomannut. Artikkelin nimessä on pelkät etunimien etukirjaimet, mutta ratkaisu on varmaan mietitty.--Tanár 24. helmikuuta 2013 kello 22.12 (EET)

Artikkelin nimeämisestä etukirjaimilla keskustelin joskus kielenhuoltokahvihuoneessa. Lähinnä perustelu taisi olla, että kun monet henkilöt paremmin tunnetaan etuniminen alkukirjaimilla, niin niillä henkilö on helpompi löytää jos pelkät etukirjaimet sisältävä muoto on yleisemmin käytetty. (Esim. K. H. Wiik on tunnettu henkilö, mutta moniko muistaa mitkä olivat hänen koko etunimensä?)--Urjanhai (keskustelu) 25. helmikuuta 2013 kello 15.34 (EET)

Mutta oikeasti pätevän kielenhuoltajan arvio asiasta on toki siitä huolimatta tervetullut.--Urjanhai (keskustelu) 25. helmikuuta 2013 kello 15.40 (EET)

Miten kontrolloit pätevyyden? Pitääkö olla nimenomaan kiellenhuollon diplomi vai riittävätkö muut opinnot ja ammatin kautta pätevöityminen? Oli miten oli, kysymäsi asia ei kuulu kielenhuollon piiriin vaan on kulttuurinen kysymys. Nimikirjainten käyttö on eri vaiheissa eri kulttuuripiireissä vaihdellut. Meillä se oli aiemmin varsin yleistä, ja kun katsoo itään, siellä vallanpitäjät esiintyivät järjestään nimikirjaimilla V. I. Leninistä lähtien – vaikka hän Wikipedia on jostain syystä nimellä Vladimir Lenin, johon en ole muualla törmännyt. Siispä Granökin voi olla nimikirjaimilla, mutta ne voidaan avatakin, ohjauksethan toimivat. --Käyttäjä:Kielimiliisi 25. helmikuuta 2013 kello 20.06 (EET)

J. G. Granö käytti itsestään nimikirjaimia (ei etunimejä), hänen teoksensa tekijäksi on merkitty J. G. Granö, Tiitan kirjoittama elämäkerran lisäotsikko on J. G. Granön tutkijantyö. Granöstä kirjotetaan käytännössä vain nimikirjaimilla. --PtG (keskustelu) 28. helmikuuta 2013 kello 16.32 (EET)

Perhe-osio tulee tosiaan vielä. Merkitystä en tosiaan todennäköisesti kirjoita omaksi osiokseen, sillä sitä on hyvin vaikea erottaa tutkimustyöaiheesta. Viitteitä Linkolaan löytyy tällä hetkellä vain keskeneräisessä tekstinpätkässä, joka on tällä hetkellä vain tietojenkäsittelyohjelmassani. Se on siis jätetty pois vielä tällä hetkellä, kun en tiedä, mihin sen lisään (vai lisäänkö ollenkaan). Linkolan nimi unohtunut silti lähdeluetteloon (vielä ainakin hetkeksi). --PtG (keskustelu) 28. helmikuuta 2013 kello 16.32 (EET)

Ehkä tuossa tieteellisen työn yhteydessä jotenkin voisi koota yhteen Granön vaikutusta kansainvälisesti ja Suomessa (käytetyissä lähteissä se on luultavasti aika hyvin selostettu, koska luultavasti se mitä olen tässä esittänyt on pääosin noista samoista lähteistä saatuas tietoa).--Urjanhai (keskustelu) 28. helmikuuta 2013 kello 19.07 (EET)

Kiitos laajasta kommentista. Muutaman päivän netittömyyden jälkeen pyrin jälleen paneutumaan uudestaan aiheeseen ja kirjoittamaan edellä mainitusta asioista. Perheosio on siis kyllä varmasti tulossa ja siihen voisin kirjoittaa myös pojan Olavin kahtalaisesta merkityksestä. Yritän myös löytää jotain tuosta renessanssista tarkemmin asiaa (muistan kanssa lukeneeni samasta asiasta, mutta en nyt heti muista, mistä lähteestä/lähteistä). Merkitystä matkakirjailijana voisi tosiaan myös vielä avata. --PtG (keskustelu) 28. helmikuuta 2013 kello 16.32 (EET)

Perhe-osiossahan sopii selostaa pojan Olavi Granö yleinen yleinen ura isänsä tavoin maantieteilijänä ja saman yliopiston maantieteen professorina ja hallintotehtävissä sekä molempien kiinnostus maantieteen metodologiaan ja asema kansainvälisestikin merkittävinä maantieteilijöinä (vaikka Olavi Granö jossain kirjoittaakiin, että suuren ikäeron takia J. G. Granöllä ei ollut hänen tieteelliseen toimintaansa kovin suurta vaikutusta). Olavi Granön roolia J. G. Granö -tutkijana taas sopii kuvata J. G. Granön tieteelliseen työhön kohdistuneen viime aikojen mielenkiinnon yhteydessä (esimerkiksi Puhtaan maantieteen käännöksen toimitustyö ja johdanto ja muitakin julkaisuja). (Kansallisbiografiassahan on artikkelit kummastakin.) Tuosta renessanssista (oma ilmaisuni, ei ehkä kovin onnistunut) luultavasti on Tiitan kirjassa ja ehkä Anssi Paasin kansallisbiografia-artikkelissa ja mahdollisesti muuallakin. Siitähän tärkein ilmentymä on pääteoksen taannoinen englannintaminen ja viittaukset Granön tuotantoon ja sen arviointi viime vuosikymmenten kansainvälisessäkin tieteellisessä keskustelussa. Ja toisaalta Tiitta varmaan (jos muistan oikein) tekee selkoa myös Granön jättämästä jäljestä Suomen maantieteeseen tai hänen siihen kohdistuvista hahmotuksistaan (esim. Järvi-Suomi jne.) Sama valokuvauksen osalta taas onkin jo artikkelissa, ja uusi huomio matkakirjailijana (mukaan lukien venäjännös) on jo Altai-kirjan artikkelissa, mutta sopii esittää pääartikkelissakin (ja tuossa Helsingin yliopiston am-linkissäkin taitaa olla siitä jotain, esim. ketkä myöhemmät suomalaiset sanallisen luonnonkuvauksen klassikot ovat tunnustaneet velkaansa Granölle).--Urjanhai (keskustelu) 28. helmikuuta 2013 kello 19.07 (EET)

Vielä muuten peneplaanin käsitteestä, jonka osalta muokkasin hiukan sanamuotoja. En nyt muista miten sitä oli käytetty Tiitan kirjassa, eli oliko käsitteen käyttö otettu suoraan sieltä vai mahdollisesti Matti Tikkasen verkkojulkaisusta Suomen pinnanmuodot, joka on netissä. Kuitenkin peneplaanin käsite ei rajoitu pelkästään tunturiylänköihin vaan sitä on käytetty yleisemminkin myös muunlaisissa ympäristöissä kuten peruskalliokilvet (esim. Fennoskandian kilpi) yleensä. Mutta jos käyttö oli Tiitan kirjan mukaan niin muotoiluni voi olla aiheeton. Olavi Granöhän muistaakseni on tutkinut juuri peneplaanikäsitteen käyttöä tieteehistoriallisesta näkökulmasta.--Urjanhai (keskustelu) 27. helmikuuta 2013 kello 13.32 (EET)

Tarmion bibliografian mukaan "tunturilakeus" onkin näköjään juuri Granön käyttämä käsite t'ässä yhteydessä. Mutta joka tapauksessa peneplaani yleisenä käsitteenä on laajempi, koska sitä on käytetty myös esim. Järvi-Suomen tyyppisistä peruskallioalueista.--Urjanhai (keskustelu) 3. maaliskuuta 2013 kello 19.28 (EET)

Jos Tiitan kirja on vielä käsillä (ja jos en ehdi lainata sitä uudestaan itse), niin maantieteellisen sanaston yhteydessä tai sen rinnalla omana osionaan voisi mainita jo ylempänä viittaamani hahmotukset Suomen maantieteestä (en nyt enää muista ihan tarkasti, mitä kaikkea Tiitta siinä nosti esiin), kuten käsitteet luonnon-Suomi - Kulttuuri-suomi ja oliko vielä ehkä Järvi-Suomi, sekä arvio siitä, että Suomen maantieteessä maailmanlaajuisesti ainutlaatuista on maan ja veden vaiohtelu Järvi-Suomen ja Saaristomeren tapaan. Tai mitä siinä nyt Tiitalla tarkasti olikaan. Nämähän toisin kuin esim. käsitteet "lähiö" ja "seutukaava" ovat jääneet elämään ja ovat nykyäänkin osa maailmankuvaamme (tai siis ehkä pikemminkin Suomi-kuvaamme).--Urjanhai (keskustelu) 1. maaliskuuta 2013 kello 15.17 (EET)

Uusin eilen sen kuukaudeksi, joten tässä on vielä aikaa :) Juu, Granö Suomen kartastoon jakoi Suomen ensimmäisenä johdonmukaisesti 17 erillisen maisema-alueeseen (alueisiin kuului mm. Järvi-Suomi ja Saaristo-Suomi; sinällään tästä ei nyt pysty suoraan päättelemään, että oliko Järvi-Suomi terminä Granön kehittämä). --PtG (keskustelu) 1. maaliskuuta 2013 kello 15.24 (EET)

Voi olla että siitä on jossain (joko Tiitan kirjassa tai muualla) sanottu jotain, en nyt muista varmasti, enkä osaa myöskään sanoa itse termistä. Mutta luulen että tästä puolesta noin yleensä on Tiitalla joku yhteenveto tai osatarkastelu. Puhtaassa maantieteessähän juuri nuo aluejaot olivat keskeinen osa metodia, ja Suomea koskevissa julkaisuissaan (Suomen kartasto, ja mikä se toinen nyt oli) Granö sovelsi niitä (samoin kuin puhtaassa maantieteessä esimerkkinä oli Viro). Ja artikkelissa aluepolitiikka viittaan Sami Moision kirjoitukseen, jossa Granön lähestymistapa asetetaan Suomen aluepolitiikan historian kontekstiin. (Ja kun tarkastellaan esimerkiksi kehitysaluepolitiikan historiaa Suomessa, niin silloin tavallisesti esitetäänkin karttasarja, jossa lähdetään Granön luonnon-Suomi/Kulttuuri-Suomi jaottelusta (ellei se sittenkin ollut Ilmari Hustichin, tämä pitäisi kai tarkistaa) ja edetään siitä uudempiin hahmotuksiin, jos nyt siis ulkomuistista muistan oikein.)--Urjanhai (keskustelu) 1. maaliskuuta 2013 kello 15.34 (EET)

No nyt tuo puoli tulikin siihen jo hyvin lisättyä. Jos suomalaisista kartastoista tekisi oman projektin, niin sellainenkin löytyy kuin Saaristo-Suomen kartasto.--Urjanhai (keskustelu) 3. maaliskuuta 2013 kello 19.28 (EET)

Pieni yksityiskohta: Olikohan Laila Granö J. G:n tytär? Tämänpäivän HS:ssä oli kuolinilmoitus ja syntymäpaikka Omsk. Googlella ei sillä nimellä löydy mitään, joten jos onkin tytär, maininta ei ole tarpeen, ellei painetuista lähteistä löydy mitään erityistä. --Abc10 (keskustelu) 2. maaliskuuta 2013 kello 09.16 (EET)

Ei ollut; J.G:n tyttäret on jo mainittu artikkelissa. HS:n Laila oli todennäköisesti J. G:n veljen Paavon tytär [1]. --PtG (keskustelu) 2. maaliskuuta 2013 kello 09.30 (EET)

Siellähän onkin kokonainen kappale perheestä. Taisin hätiköidä asiaa tarkistaessani. Historian siipien havinaa joka tapauksessa. --Abc10 (keskustelu) 2. maaliskuuta 2013 kello 10.04 (EET)

Jonkinlainen teosluettelo olisi varmaan hyvä olla. Tarmion tutkijaprofiileista tällainen löytyy helposti, mutta pitäisikö se jakaa kahteen osioon, kirjoihin ja muihin julkaisuihin. --PtG (keskustelu) 3. maaliskuuta 2013 kello 11.25 (EET)

Ainakin käännökset (Pure geography ja Altai) / erikieliset julkaisut (Puhdas maantiede / Reine Geografie) sopii mainita.--Urjanhai (keskustelu) 3. maaliskuuta 2013 kello 19.28 (EET)

Itse asiassa tuo Tarmion listaus on juuri sellainen "selected bibliography" -tyyppinen lista, joka hyvässä tai suositellussa artikkelissa hyvin puoltaa paikkaansa tai jonka perusteella sellaisen listaan voi artikkeliin luoda. (En tiedä tulisiko copyright-ongelma, jos listan kopioisi suoraan, mutta sitähän ei toki ole tarve kopioida suoraan vaan tehdä sellainen valikoima, mikä on artikkeliin perusteltu, ja viitemerkinnätkin ovat siinä suppeammat, mitä omassa tyyliohjeessamme, joten senkään puolesta siitä ei tulisi kopiota.) Sillä tuollaisesta listastahan lukija pääsee hyvin tutustumaan omakohtaisesti aiheeseen.--Urjanhai (keskustelu) 3. maaliskuuta 2013 kello 22.10 (EET)

Ja alla viitatussa O. Granön bibliografiassa taas on tähdellä merkittynä tärkeät J. G. Granötä käsittelevät julkaisut (esimerkiksi useita niistä lähteistä, joita nyt on jo artikkelin kähteinä). Niistäkin saisi vastaavan (toki melko tiiviin) "selected bibliographyn" artikkeliin. Sellaista voin ehkä yrittää jopa siihen poimia, jos kerkiän, kun nuo O. Granön julkaisut nyt ovat hyllyssänikin.--Urjanhai (keskustelu) 3. maaliskuuta 2013 kello 22.14 (EET)

Tässä pari julkaisua, jotka voisivat sopia otsikon kirjallisuutta alle (tai lähteeksi, jos tekee tikusta asiaa ja viittaa niihin):

• Granö, Olavi (toim.). Origin of Landscape Science. J. G. Granö and a new pure geography for a new state. Collection of papers edited by Olavi Granö. Turku: Turun yliopistosäätiö 2003. (Turun yliopiston maantieteen laitoksen julkaisuja 167.)ISBN 951-984458-5-2 (englanniksi)

• Granö, Olavi (toim.). References to the work of J. G. Granö. An extended version of the bibliography originally published in "Origin of Landscape Scvience" (Turku 2003). Turku: Turun yliopiston maantietyeen laitos 2005. (Turun yliopiston maantieteen laitoksen julkaisuja A 170.) ISBN 951-29-2903-1 (englanniksi)

Aihe kiinnostaa kovasti, mutta ehtiminen etenkin nyt avoinna olevan vertaisarvioinnin puitteissa voi olla huonoa.--Urjanhai (keskustelu) 3. maaliskuuta 2013 kello 19.41 (EET)

Olen nyt käynyt artikkelin kieliasun läpi ja se on varmaan ihan kunnossa. Vielä jäin miettimään lähiö-sanan historiaa. Voiko sanoa, että Granön kehittämä sana on nykyäänkin käytössä suomessa, kun merkitys on täysin erilainen? Väittäisin, että kyse on ennemminkin uudelleen johtamisesta. Mutta tuo nyt on ihan pikku juttu. Laatutyötähän tämä on, eikä muuta kuin SA-äänestykseen.--Tanár 28. maaliskuuta 2013 kello 12.51 (EET)

Jatkopohdintana arkistoidun vertaisarvioinnin viimeiseen kommenttiin: välillinen syypää muutokseenhan taitaa olla toinen klassikko Otto-Iivari Meurman, eikä hänen asemakaavaopillinen määrittelynsä ehkä ollut niinkään kaukana Granön ajatuksesta (voi olla että tästä on jostain tarkemmin, tai ainakin Meurmanin Asemakaavaopissa), mutta sitten tämän asemakaavaopin käytännön sovellukset rupesivat elämään omaa elämäänsä, ja käsitteen merkitys muuttui edelleen. Lähiön käsitteen tästä hiatoriasta, aatehistoriasta ja määrittelystä voi olla lähiöitä koskevassa kirjallisuudessa lisätietoja (ja siitä on täällä keskusteltukin, koska käsitteen lähiö määrittely tai määrittelemättömyys vaikuttaa luokan Luokka:Lähiöt merkittävyyteen). Itse asiassa tämä olisi oma tutkimusaiheensa ja hyvällä tuurilla voi olla, että tätä on tarkemmin ehkä jo käsiteltykin jossain.--Urjanhai (keskustelu) 5. huhtikuuta 2013 kello 13.08 (EEST)

Tässä oli lyhyesti, mutta siinä tuo esittämäni ajatus ei tullut esiin, joten jää omaksi pohdinnaksi, jos muuta ei löydy. Lähiöaihepiirin kirjallisuudessa kuitenkin voi hyvin olla myös jotain tästä.--Urjanhai (keskustelu) 5. huhtikuuta 2013 kello 13.14 (EEST)

Radiojodi?

Väite aktinomykoosin hoitamisesta radiojodilla 30-luvulla tuntuu kyllä mahdottomalta. Ydinreaktoreita ei vielä ollut, mistä radiojodia olisi muka saatu? --2001:708:110:1820:7646:A0FF:FEA0:4B5B 12. joulukuuta 2016 kello 10.11 (EET)

Olen lukenut lähteenä olleen elämäkertakirjan, ja muistan, että jollain radioaktiivisella aineella hoitoa annettiin, mutta en muista enää mikä aine se oli. Jos joku ehtii katsoa ko. kirjasta niin voi tarkistaa. Nykylääketieteen tiedoilla ei ehkä hoidettaisi ko. vaivaa silloin käytetyllä radioaktiivisella aineella, mutta silloinen tietämys on hyvinkin voinut poiketa nykyisestä. --Urjanhai (keskustelu) 12. joulukuuta 2016 kello 14.37 (EET)

Ehdin huomenna tarkistamaan, jos kirjastossa olisi yksilö paikalla. En usko kirjoittaneeni väärin, mutta tosiaan radioaktiivinen jodi ei nopealla googletuksella vaikuttaisi olevan kuitenkaan todennäköinen vaihtoehto, sillä se "keksittiin" samoihin aikoihin 1930-luvulla. --PtG (keskustelu) 12. joulukuuta 2016 kello 14.51 (EET)

Radioaktiivisesta jodista siinä tosiaan puhuttiin. Tuohon aikaan se olisi voinut periaatteessa olla jo mahdollista: radioaktiivisen jodin lääketieteellinen tutkimus aloitettiin jo 1930-luvulla, ei tainnut olla kuitenkaan tuo jodi-131, josta radiojodi kertoo. Sekin tosin löydettiin jo 1938. Mitähän tuohon pitäisi kirjoittaa? --PtG (keskustelu) 13. joulukuuta 2016 kello 22.12 (EET)

Ping päivystävä kemia-asiantuntija Käyttäjä:MiPe.--Urjanhai (keskustelu) 13. joulukuuta 2016 kello 22.26 (EET)

Teoksen englanninnos

Teoksen englanninnoksen perusteluja voisi muuten tarkentaa, jos kuka vaan ehtii kaivaa lähteistä. Muistelisin, että syynä ei niinkään tai ainkaan pelkästään ollut ensisijaisesti maisematutkimuksen uusi nousu, vaan se, että Granön puhdasta maantiedettä pidettiin yhtenä humanistisen maantieteen edeltäjänä ja inspiroijana, koska hän siinä oli valinnut maantieteellisen tutkimuklsen lähtökohdaksi inhimillisen havaitsemisen ja aistiympäristön. Tätä on Granötä koskevassa tutkimuksessa selvitetty varsin laajasti. Muistaakseni myös Hägerstrand perusteli Granön merkitystä lähinnä kai juuri tällä. Jos ehdin, voin kaivaa viitteitä, mutta juuri nyt en ehdi.--Urjanhai (keskustelu) 24. marraskuuta 2017 kello 19.40 (EET)