Keskustelu:Akseli Gallen-Kallela

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Mitä kieliä Gallén puhui? Oliko koti ruotsinkielinen, osasiko hän ruotsia ylipäänsä lainkaan? 82.181.84.89 27. helmikuuta 2009 kello 16.29 (EET)[vastaa]

Ruotsia äidinkielenään, isä osasi myös suomea, kuten myös palvelusväki, äiti ei ilmeisesti puhunut muuta kuin ruotsia. (Gallen-Kallela-Sirén, sivut 13, 15) --Mikko Paananen 27. helmikuuta 2009 kello 17.20 (EET)[vastaa]

Montako teosta Gallen-Kallela teki elämänsä aikana? Tuo nettipalvelu (ext. link) antaisi hakutulokseksi 45 teosta, mutta epäilemättä siinä eivät ole aivan kaikki työt. --91.152.99.125 5. toukokuuta 2009 kello 07.16 (EEST)[vastaa]

Gallen-Kallelan Museon teosrekisterissä on tuhansia teoksia. Minna Turtiainen (keskustelu) 8. maaliskuuta 2016 kello 13.24 (EET)[vastaa]

Taiteellisesta tuotannosta?[muokkaa wikitekstiä]

Haittaisiko, jos tähän lisäisi Gallen-Kallelan taiteeseen liittyvää, kun artikkeli keskittyy yksityiselämään? Mihin kohtaan se pitäisi laittaa, ennen elämänvaiheita vai jälkeen? Taiteilijanurasta kertova osakin tuntuu nyt keskittyvän tapahtumiin.--BluePuddle 24. syyskuuta 2009 kello 11.54 (EEST)[vastaa]

--Meinaan siis, että minusta taiteellinen tuotanto, vaikutteet, maalaustapa ja näiden muutokset olisivat keskeisin juttu ja kuuluisivat ennen elämänvaiheita (varsinkin jos ne dominoivat pituudellaan). Mutta aika monessa artikkelissa biografistinen aines on ensin (tosin muussa kuin kuvataiteessa ei). Joten onko väärin kertoa ensin taiteesta? Johdannossa voitaisi kai viitata sekä elämänvaiheisiin lyhyesti että taiteelliseen tuotantoon. Ja sitten käsitellä taide ensin.BluePuddle 24. syyskuuta 2009 kello 12.09 (EEST)[vastaa]

Ei kai ole ja toivottavasti ei koskaan tule olemaankaan mitään kaanonia siihen, pitäisikö kirjoittaa ensin elämästä ja sitten taiteesta tai päinvastoin. Joissakin artikkeleissa nuo on limitetty yhteen. Omasta mielestäni varsinkin taiteilija-artikkeleihin kaivataan enemmän teoksiin ja tuotantoon liittyvää aineistoa, joten siitä vaan. Kummallista muuten, miten hanakasti ainakin alussa artikkelit pyörivät usein puhtaastikin henkilöasioissa. Tässä se, mitä fiWiki kirjoitti Pablo Picassosta tammikuun lopussa 2005 ja tässä se, mitä tänään. Eli mielestäni melko tyhjänpäiväisestä biografismi-hömpästä on päästy ihan hyvään taideartikkeliin. t.--Kulttuurinavigaattori 24. syyskuuta 2009 kello 17.11 (EEST)[vastaa]
Täsmälleen samaa mieltä niin Picassosta kuin teoksiin ja tuotantoon liittyvän aineksen tarpeesta. Nähdäkseni henkilöasiat ja biografia mielummin eivät saisi hyökätä päälle heti alussa, vaan se tärkein miksi tästä ihmisestä yleensä puhutaan. Tänään just on tullut vastaan monta merkittävää taiteilijaa, joista ei paljon kerrota taiteesta. Mm kuvataiteilijamatrikkeli tainnee lähteenä johdatella henkilötietojen ja tapahtumien listaamiseen: Victor Westerholm, Berndt Lindholm, Ellen Thesleff , Verner Thomé.
Ei varmaan olisi haitaksi perustaa joku keskeisten taiteilija-artikkelien parantamisprojekti vielä joskus? Tästä Akselista näyttää nyt sentään löytyvän yhtä jos toista tuotannostakin. (Elämänvaiheet ym näyttää olevan täällä kyllä useimmissa taiteilija-artikkeleissa ennen. Ei sitten kai pakollista.)--BluePuddle 24. syyskuuta 2009 kello 17.29 (EEST)[vastaa]
Ei siinä mitään kummallista ole, että biografinen aines on runsasta, ehkä usein osin ainoakin sisältö. Elämänvaiheista on varsin helppo löytää lähteitä ja helppo rivikansalaisenkin kirjoittaa, tuotannosta kertovia lähteitä taas ei ole helposti kädenojentaman päässä. Toisekseen tuotannosta kirjoittaminen vaatii paljon enemmän taustatietoa ja aiheen ymmärrystä, jotta osaa valita oikeat näkökulmat ja termit. Rivikäyttäjä voi haksahtaa pahan kerran, jos rupeaa lähteidenkin (varsinkin vieraskielisten) perusteella luomaan katsausta taiteilijan teoksiin ja uraan ylipäänsä. Kannattaa muuten joskus vilkaista viihdemusiikin artistien ja äänitteiden artikkeleita. Ne on kirjoitettu lähinnä levy-yhtiöiden näkökulmasta, siitä miten paljon levyjä on myyty, millä sijalla ne ovat myyntilistoilla, paljonko yleisöä oli kiertueella ja niin edelleen.
Onko parempi että artikkelia ei ole ollenkaan kuin että se mahdollisesti on juuri sillä hetkellä vino? Muistan, että artikkeleita on ennenkin moitittu vääriin asioihin keskittymisestä, mutta sinullahan on kaikki mahdollisuudet korjata vinous. --Ulrika 24. syyskuuta 2009 kello 17.30 (EEST)[vastaa]
No huomattava vinous saattaa joskus ohjastaa artikkelia pitkäänkin, kun alkuperäisten lauseiden oheen on vain lisätty tavaraa. Ei liene kuitenkaan pahasta pohtia, mitä ainesta taiteilija-artikkeleissa olisi hyvä olla? (Ko biografistinen suuntaus on kumman vahva taidehistoriassakin populaariaineiston ohella. Esim musiikin ja teatterin tutkimuksessa se taas on kuulemma ollut out vähintään 60-70-luvuilta lähtien.)--BluePuddle 24. syyskuuta 2009 kello 17.35 (EEST)[vastaa]

- Epäilisin, etten yksin saisi tähän muutosta, varsinkaan jos muut eivät olisi samalla kannalla (mitä eivät kaikki liene).--BluePuddle 24. syyskuuta 2009 kello 17.37 (EEST)[vastaa]

En usko, että löydät täältä yhtään käyttäjää, joka olisi sitä mieltä, että taiteilijasta kertovaan artikkeliin ei hänen taiteensa käsittely kuuluisi, joten anna palaa vaan. --BrDead 24. syyskuuta 2009 kello 17.50 (EEST)[vastaa]
Kun keskustelijoita on ollut sinä, Kulttuurinavigaattori ja minä, viittaat ilmeisesti minuun. En vastusta mitään, mutta harmillista että paheksut tehtyjä artikkeleita. Sitä vastustan. Me jokainen teemme parhaamme. Toisaalta me harrastelijat voimme tietysti jättää taiteilija-artikkelit asiantuntijoiden käsiin, jos se tuntuu paremmalta. Minä en edes ymmärrä miksi pitää kysyä: "Haittaisiko, jos tähän lisäisi Gallen-Kallelan taiteeseen liittyvää". Wikipedian periaate on vapaa muokkaus, joten jos näet korjattavaa, ryhdy empimättä töihin. --Ulrika 24. syyskuuta 2009 kello 22.16 (EEST)[vastaa]

Anteeksi kovasti, ei ollut tarkoitus loukata ketään tai paheksua artikkeleita. (Hiukan ehkä voisi paheksua sitä, että lähdeaineisto niin usein on biografiapainotteista, muuta saa kerrassaan etsiä.) Ilmeisesti on olemassa ihmisiä, jotka kannattavat taiteilijoiden yksityiselämään keskittymistä - muuten iltapäivälehdissä ja aikakauslehdissä ei olisi tällaista aineistoa. -- Noista maitsemistani eniten yllätti, ettei kukaan ole innostunut kirjoittamaan pidemmästi. Kertoo ehkä joko siitä, että taide ei kiinnosta monia, tai sitten siitä, että mainitsemasi 'harrastajat' aprikoivat liikaa puuhaan ryhtymistä.

Noin muuten ei liene pahasta jos kysyy mielipiteitä aikoessaan muuttaa artikkelin linjaa - jossakin sellaista suositeltiin.--BluePuddle 24. syyskuuta 2009 kello 22.54 (EEST)[vastaa]

On muuten tosi sotkuinen artikkeli. Kannattaisin siivoamista, tai jotain. 217.152.133.246 20. joulukuuta 2012 kello 14.12 (EET)[vastaa]

Mir iskusstva[muokkaa wikitekstiä]

Poistin heti artikkelin alussa olleen taiteilijaryhmä "Mir iskusstvan" -laatikon, koska se johtaa vähän harhaan. Gallen antoi maalauksiaan ryhmän suomalais-venäläiseen yhteisnäyttelyyn Pietarissa tammikuussa 1898, mutta ei muutoin mitenkään erityisesti kuulunut siihen.-- Amanuenssi 3. toukokuuta 2015 kello 21.22 (EEST)[vastaa]

Lupaava artikkeli -ehdotus[muokkaa wikitekstiä]

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

En ole itse tehnyt muuta kuin lisännyt muutaman viitteen, mutta aiempien GLAMien ansiosta nyt mielstäni hyvinkin lupaava. --Tappinen (keskustelu) 22. marraskuuta 2015 kello 19.55 (EET)[vastaa]

Akselin kansainvälinen ura jää artikkelissa vähälle. Hänellä oli suhteet Venäjälle, Eurooppaan ja Amerikkaan. Venetsian biennaaliedustus 1914 yksityisosastoineen oli varmaan koko uran kohokohta. Myös Gallen-Kallelan kansallisromantiikka oli kansainvälinen, melkein globaali taideilmiö. Löytyisikö näistä tietoja? Toinen kysymys heräsi, mikä oli ja on Akseli Gallen-Kallelan vastaanotto? Miten häntä on ymmärretty eri aikoina ja onko vastaanotossa tapahtunut muutoksia eri aikoina? Luulisi että tätä on joku tutkinut ja pähkäillyt ainakin muutaman maininnan verran. Muilta osin vastaansanomaton ja hiottu artikkeli.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 22. marraskuuta 2015 kello 23.47 (EET)[vastaa]
Lisäsin pari lausetta kansainvälisyydestä. --Tappinen (keskustelu) 23. marraskuuta 2015 kello 07.46 (EET)[vastaa]
Yleensä myös taiteilijoilla ollaan aloitettu elämäkerrasta eikä suoraan taiteesta. Tällaiselle maallikolle olisi hyvä tietää ensin, kuka Akseli oli, jotta voisi ymmärtää taidettakin vähän paremmin. --PtG (keskustelu) 23. marraskuuta 2015 kello 07.54 (EET)[vastaa]
Joo ei taidetta ilman elämää, mutta taiteestakin olisi hyvä kertoa lukijoille. Se vaatii ehkä vähän enemmän tietojen hakemista, mutta Gallen-Kallela on niin tutkittu, että tietolähteitä löytynee myös hänen taiteensa vastaanotosta.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 23. marraskuuta 2015 kello 09.49 (EET)[vastaa]
Jes, ehdottomasti taiteestakin kuuluu kertoa. Ja tyyliosiot ovat yleensä äärettömän mielenkiintoisia, mutta tarkoitin, että artikkeli olisi mielestäni hyvä aloittaa elämäkertaosiolla eikä taiteentulkintaosiolla. --PtG (keskustelu) 23. marraskuuta 2015 kello 10.21 (EET)[vastaa]
Minusta ei ole kaavaa tai järjestystä, jota voisi soveltaa taiteilija-artikkeleihin. Elämä ja taide voi olla omina osinaan mutta voivat ne olla yhdessäkin. Johdannossa pitäisi mainita taiteilijan merkitys muutenkin kuin mainesanoin. AGK-artikkelissa johdannossa on sanoja, kuten "merkittävimpiä", "keskeisin", "etsi jatkuvasti uusia ilmaisumuotoja". Ja mitä tarkoittaa: "hänen freskonsa olivat aidommin monumentaalisia kuin aiemmin oli totuttu"? AGK-artikkelin johdanto on pikemminkin mainos kuin asiallinen tietosanakirjan artikkelin johdanto-osa. Eikö johdannossa pitäisi kertoa, mikä osoittaa AGK:n merkittävyyttä ja keskeisyyttä ja mitkä asiat osoittavat hänen etsineen jatkuvasti uusia ilmaisumuotoja?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 23. marraskuuta 2015 kello 11.04 (EET)[vastaa]
Tässä esimerkki taiteilijajohdannosta. Kirjoitin itse artikkelin Carol Rama, mutta teksti pitäytyy tiukasti viitteissä:
"Carol Rama---oli italialainen itseoppinut taiteilija, joka kehitti toisen maailmansodan jälkeen miesvaltaisesta, normatiivisesta modernismista erottuvan visuaalisen järjestelmän.[1]
Hänen ei-perinteiset teoksensa kuvaavat joskus eroottisia ja usein seksuaalisesti aggressiivisia maailmoja. Virallisen kaanonin ulkopuolella työskennellyttä taiteilijaa on pidetty varhaisena feministisenä taiteilijana ja avantgardistina. Rama luonnehti itseään muun muassa ”harkittuna hulluna”, joka maalasi terapiakseen.[2]"--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 23. marraskuuta 2015 kello 11.51 (EET)[vastaa]
Huomasin nyt että yllä v. 2009 on puhuttu osioiden järjestyksestä. Minulla ei ole siitä voimakasta mielipidettä, mutta johdannon ylenmääräisiä hehkutuksia voisin siivota. --Tappinen (keskustelu) 23. marraskuuta 2015 kello 20.00 (EET)[vastaa]
Lisäyksesi on esimerkki siitä, miten mainesanoja voi selkeyttää. Sen sijaan että kirjoitetaan taiteilijasta joka "etsi jatkuvasti uusia ilmaisumuotoja", voi kirjoittaa näinkin: "Gallen-Kallela loi taulujen lisäksi freskoja, grafiikkaa ja suunnitelmia tekstiileiksi ja huonekaluiksi. Suomen sisällissodan jälkeen Gallen-Kallela Mannerheimin adjutanttina ja suunnitteli univormuja ja kunniamerkkejä."--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 23. marraskuuta 2015 kello 20.28 (EET)[vastaa]
Viilaisn vielä vähän, laajensin maailmanmatkoja ja tein oman kappaleensa maineesta ja arvostuksesta. Ja sanoin jotain ryijyistä myös itse tekstissä. --Tappinen (keskustelu) 24. marraskuuta 2015 kello 00.00 (EET)[vastaa]
Olen miettinyt paljon osien järjestystä, eikä sitä voi mielestäni korjata helposti siirtelemälläpalasia paikasta toiseen. Onko näkemyksiä ? --Tappinen (keskustelu) 1. joulukuuta 2015 kello 13.57 (EET)[vastaa]
Aika pitkälle samaa mieltä kuin PtG. Olis parempi aloittaa elämäkerralla (ei toi elämäkerta niin pitkä ole). Nykyinen järjestys tekee artikkelista levottoman näköisen ja siitä syntyy heti mielikuva heikkolaatuisena sekamelskana. Gopase+f (keskustelu) 2. joulukuuta 2015 kello 15.37 (EET)[vastaa]
Silppusin nyt pienemmiksi osiksi, lisäsin väliotsikoita ja järjestin osat uudelleen. Tiettyä toistoa on, kun tuotantokin on käseitelty kronologisesti. --Tappinen (keskustelu) 2. joulukuuta 2015 kello 21.41 (EET)[vastaa]

Sikäli kuin osaan arvioida on lupaava. Kysyn vain että ovatko puoliso ja äiti wikimerkittäviä, kun nimissä on linkitys. --Ktp234 (keskustelu) 1. joulukuuta 2015 kello 14.32 (EET)[vastaa]

Kannatan, tuon rakennemuutoksen voisi tosin tehdä, jos se auttaisi artikkelin "edes-takaisin" seilaavuutta. Se ei minua kyllä haittaa ja rakennemuutoksen voi tehdä myöhemminkin. Nyt siinä on Akselin kv-ura kohdallaan, mielestäni.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 1. joulukuuta 2015 kello 15.38 (EET)[vastaa]

Merkkaan ja arkistoin. Ehdotetut parannukset on toteutettu riittävässä määrin ja kannatusta on riittävästi. Gopase+f (keskustelu) 6. joulukuuta 2015 kello 11.21 (EET)[vastaa]