Keplerin kolmio

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Keplerin kolmio on suorakulmainen kolmio, jonka muodostavat kolme neliötä, joiden alojen suhteet noudattavat kultaista leikkausta.

Keplerin kolmio on suorakulmainen kolmio, jonka pidemmän kateetin suhde lyhyempään on sama kuin hypotenuusan suhde pidempään kateettiin. Sivujen pituuksien suhteet liittyvät kultaiseen leikkaukseen:

ja voidaan kirjoittaa: tai likiarvoin: 1 : 1,272 : 1,618.[1]

Kun kolmion sivuille piirtää neliöt, niiden alat (katso kuva) noudattavat kultaista leikkausta.

Keplerin kolmiot on nimetty saksalaisen matemaatikon ja tähtitieteilijän Johannes Keplerin (1571–1630) mukaan. Hän osoitti ensimmäisenä, että kolmion määrittelevä hypotenuusan ja lyhyen kateetin suhde vastaa kultaista leikkausta.[2] Keplerin kolmio yhdistää toisiinsa Pythagoraan lauseen ja kultaisen leikkauksen, mikä kiehtoi kovasti Kepleriä:

»Geometrialla on kaksi suurta aarretta: toinen on Pythagoraan lause ja toinen kultainen suhde. Edellistä voimme verrata kasaan kultaa, jälkimmäistä voimme kutsua arvokkaaksi jalokiveksi.[3] »
( Johannes Kepler)

Jotkin lähteet väittävät, että Kheopsin pyramidin muodosta voidaan tunnistaa kolmio, jonka mittasuhteet ovat hyvin lähellä Keplerin kolmiota. [4][5]

Todistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kolmio, jonka sivujen pituudet ovat , ja voidaan osoittaa suorakulmaiseksi kirjoittamalla kultaiselle leikkaukselle oleellinen toisen asteen yhtälö:

Pythagoraan lauseen muotoon:

Yhteys aritmeettiseen keskiarvoon, geometriseen keskiarvoon ja harmoniseen keskiarvoon[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Positiivisten reaalilukujen a ja b aritmeettinen keskiarvo, geometrinen keskiarvo sekä harmoninen keskiarvo muodostavat suorakulmaisen kolmion sivujen pituudet, jos ja vain jos kolmio on Keplerin kolmio.[6]

Keplerin kolmion kostruointi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keplerin kolmio voidaan konstruoida kultaisen suorakulmion avulla.

Keplerin kolmio voidaan konstruoida harpilla ja viivaimella piirtämällä ensin kultainen suorakulmio:

  1. Konstruoi neliö.
  2. Piirrä jana neliön yhden sivun puolivälistä vastakkaiseen kulmaan.
  3. Käytä janaa säteenä piirtäessäsi kaarta, joka määrittää suorakulmion korkeuden.
  4. Täydennä kultaiseksi suorakulmioksi.
  5. Käytä kultaisen suorakulmion pidempää sivua piirtäessäsi kaarta, joka leikkaa vastakkaisen puolen suorakulmiosta ja määrää Keplerin kolmion hypotenuusan.

Matemaattinen yhteensattuma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun tarkastellaan mitä tahansa Keplerin kolmiota, jonka sivujen pituudet ovat ja

  • piirretään kolmion kärkien kautta kulkeva ympyrä ja
  • piirretään neliö, jonka särmän pituus on yhtä suuri kolmion pidemmän kateetin kanssa,

saadun neliön piiri () on likipitäen yhtä suuri kuin ympyrän kehän pituus () – ne poikkeavat toisistaan vähemmän kuin 0,1 %.

On kyse matemaattisesta yhteensattumasta: . Jos tämä pätisi tarkalleen, kultaisen kolmion avulla voitaisiin neliöidä ympyrä. Kysymystä siitä, voidaanko ympyrä neliöidä pelkästään harppia ja viivainta käyttämällä, pohdittiin jo vanhalla ajalla, mutta se myöhemmin se on todistettu mahdottomaksi. Toisin sanoen , sillä on transsendenttiluku.

Joidenkin lähteiden mukaan Keplerin kolmioita voidaan nähdä egyptiläisten pyramidien muotoilussa.[5][7] Muinaiset egyptiläiset tuskin kuitenkaan tunsivat matemaattista yhteensattumaa piin ja kultaisen leikkauksen välillä.[8]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Herz-Fischler, Roger (2000). The Shape of the Great Pyramid. Wilfrid Laurier University Press. ISBN 0-88920-324-5. 
  2. Livio, Mario (2002). The Golden Ratio: The Story of Phi, The World's Most Astonishing Number. New York: Broadway Books, 149. ISBN 0-7679-0815-5. 
  3. Fink, Karl; Beman, Wooster Woodruff; Smith, David Eugene (1903). A Brief History of Mathematics: An Authorized Translation of Dr. Karl Fink's Geschichte der Elementar-Mathematik, 2nd ed., Chicago: Open Court Publishing Co. 
  4. (2006) The Best of Astraea: 17 Articles on Science, History and Philosophy. Astrea Web Radio. ISBN 1-4259-7040-0. 
  5. a b Squaring the circle, Paul Calter
  6. Di Domenico, Angelo, "The golden ratio—the right triangle—and the arithmetic, geometric, and harmonic means," The Mathematical Gazette 89, 2005.
  7. The Great Pyramid, The Great Discovery, and The Great Coincidence, Mark Herkommer
  8. Markowsky, George (January 1992). "Misconceptions about the Golden Ratio" (PDF). College Mathematics Journal 23 (1): 2–19. Mathematical Association of America. doi:10.2307/2686193. 
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Kepler triangle