Toisen asteen yhtälö

Toisen asteen yhtälö on polynomiyhtälö, jonka normaalimuoto on kun .
Kun , on kuvaaja ylöspäin aukeava paraabeli, ja negatiivisilla arvoilla vastaavasti alaspäin aukeava.
Toisen asteen yhtälön ratkaisukaava[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Toisen asteen yhtälön ratkaisukaava on kaava, jolla toisen asteen yhtälö voidaan ratkaista. Kaavan mukaan yhtälön ratkaisut ovat:
- .
Tämä kaava pätee, olivatpa kertoimet a, b ja c reaali- tai kompleksilukuja. Jos ne ovat reaalilukuja, juurten luonne riippuu diskriminantin arvosta seuraavasti:
- jos , yhtälöllä on kaksi erisuurta reaalista juurta ja
- jos , yhtälöllä on kaksoisjuuri eli kaksi yhtäsuurta reaalilukujuurta
- jos , yhtälöllä ei ole yhtään reaalilukujuurta, mutta on kaksi kompleksista juurta , jotka ovat toistensa liittoluvut.
Ratkaisukaavan johtaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ratkaisukaavan johtamisessa halutaan ratkaista yleinen toisen asteen yhtälö
- .
Aloitetaan siirtämällä vakiotermi:
- .
Saadun yhtälön vasen puoli pyritään täydentämään neliöksi. Aluksi kerrotaan termillä .
Nyt lisäämällä yhtälön molemmille puolille saadaan binomin neliön muistikaavaa soveltamalla
ja lopulta
- .
Ratkaisukaavan johtamisella on pyritty esittämään toisen asteen yhtälön ratkaisu helposti hallittavassa muodossa, vaikka sinänsä tarvittava matematiikka ei olekaan merkittävästi vaikeampaa kuin ensimmäisen asteen yhtälön tapauksessa.
Suppea normaalimuoto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Juurien summa ja tulo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Toisen asteen yhtälön ratkaisukaavasta voidaan yhtälön juurten ja summalle ja tulolle johtaa lausekkeet (Vietan kaavat):
- .
Mikäli , saadaan juurten summa ja tulo suoraan yhtälöstä yksinkertaisesti:
- .
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Seppänen, Raimo; Tiihonen, Seppo; Wuolijoki, Hilkka: ”Matematiikka: Kaavoja ja määritelmiä”, Maol-taulukot, s. 22. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1991. ISBN 951-1-16053-2.