Kei Nishikori

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kei Nishikori
Henkilötiedot
Syntynyt29. joulukuuta 1989 (ikä 34)
Kansalaisuus  Japani
Tennispelaaja
Pituus 178 cm
Paino 68 kg
Kätisyys oikea
Ammattilaisena 2007–
Palkintorahat 25 102 112 USD
Kaksinpeli
Paras sijoitus 4. (2.3.2015)
Turnausvoittoja 12
Voitot/tappiot 433–212
Grand Slam -turnauksissa
Australian avoimet puolivälierät (2012, 2015, 2016, 2019)
Ranskan avoimet puolivälierät (2015, 2017)
Wimbledon puolivälierät (2018)
Yhdysvaltain avoimet loppuottelu (2014)
Nelinpeli
Paras sijoitus 447 ()
Voitot/tappiot 27–34
Aiheesta muualla
www.keinishikori.com
ITF
ATP
Mitalit
Maa:  Japani
Tennis
Olympiarenkaat Olympialaiset
Pronssia Pronssia Rio de Janeiro 2016 kaksinpeli

Kei Nishikori (s. 29. joulukuuta 1989 Shimane) on japanilainen tennispelaaja. Parhaimmillaan hän on ollut ATP-listalla neljäntenä maaliskuussa 2015. Hän on voittanut urallaan 12 ATP-turnausta kaksinpelissä.[1]

Tennisura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2008–2009[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2008 Nishikori pääsi karsintojen kautta Delray Beachin turnaukseen. Ensimmäisellä kierroksella hän voitti Florian Mayerin ja toisella kierroksella Amer Delicin. Puolivälierässä hän voitti Bobby Reynoldsin ja välierässä Sam Querreyn. Finaalissa Nishikori voitti turnauksessa ykköseksi sijoitetun James Blaken luvuin 3–6, 6–1, 6–4, ja hänestä tuli ensimmäinen japanilainen mies lähes 16 vuoteen, joka on voittanut ATP-turnauksen.[2] Elokuussa Nishikori sai villin kortin Pekingin olympialaisiin. Hänen pelinsä päättyivät avauskierroksella, kun hän hävisi Rainer Schüttlerille. Nishikori teki debyyttinsä Yhdysvaltain avoimissa 2008, jossa hän voitti avauskierroksella Juan Mónacon 6–2, 6–2, 5–7, 6–2. Toisella kierroksella hän voitti Roko Karanušićin ja kolmannella kierroksella neljänneksi sijoitetun David Ferrerin viisieräisessä ottelussa luvuin 6–4, 6–4, 3–6, 2–6, 7–5. Neljännellä kierroksella hän hävisi Juan Martín del Potrolle luvuin 6–3, 6–4, 6–3.[3]

Vuonna 2009 Nishikori pelasi vain tammikuusta maaliskuuhun yltäen parhaimmillaan puolivälieriin kauden avanneessa Brisbanen turnauksessa.[3] Hänen kautensa päätti kyynärpäämurtuma, josta hän aikoi toipua täydellisesti ennen paluutaan kilpakentille.[4]

2010–2011[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2010 palattuaan tenniskentille Nishikorin ATP-ranking oli pudonnut jo sijan 900 paikkeille, kun se oli vielä vuotta aiemmin 56.[5] Alkukaudesta hän pelasi lähinnä haastajaturnauksia, kunnes osallistui Ranskan avoimiin. Ensimmäisellä kierroksella Nishikori voitti viisieräisessä ottelussa Santiago Giraldon. Toisella kierroksella hän hävisi maailmanlistan kolmoselle, Novak Đokovićille. Wimbledonissa Nishikori hävisi maailmanlistan ykköselle, Rafael Nadalille. Yhdysvaltain avoimissa Nishikori selvitti tiensä karsintojen kautta pääsarjaan, jossa hän voitti toisella kierroksella viisi tuntia kestäneessä ottelussa Marin Čilićin luvuin 5–7, 7–6(6), 3–6, 7–6(3), 6–1. Kolmannen kierroksen ottelunsa hän joutui luovuttamaan toisessa erässä Albert Montañésia vastaan.[3]

Vuonna 2011 Nishikori selviytyi Australian avoimissa kolmannelle kierrokselle voitettuaan Fabio Fogninin ja Florian Mayerin. Kolmannella kierroksella hän hävisi maailmanlistan sijalla yhdeksän olleelle Fernando Verdascolle. Helmikuussa hän pääsi välieriin Delray Beachin turnauksessa, jossa hävisi Janko Tipsarevićille. Huhtikuussa Nishikori pääsi loppuotteluun Houstonin turnauksessa, jossa hän hävisi Ryan Sweetingille. Ranskan avoimissa Nishikori voitti ensimmäisellä kierroksella Yen-hsun Lun, mutta hävisi toisella kierroksella Serhi Stah’ovskyille. Kesäkuussa Nishikori pääsi välieriin Eastbournen turnauksessa häviten Janko Tipsarevićille. Wimbledonissa hän hävisi ensimmäisellä kierroksella viisieräisen ottelun Lleyton Hewittiä vastaan. Yhdysvaltain avoimissa Nishikori luovutti ensimmäisen kierroksen ottelussaan Flavio Cipollaa vastaan. Kuala Lumpurin turnauksessa Nishikori pääsi välieriin, jossa hän hävisi jälleen Janko Tipsarevićille. Lokakuussa pelatussa Shanghain Masters-turnauksessa Nishikori voitti toisella kierroksella maailmanlistan sijalla kahdeksan olleen Jo-Wilfried Tsongan. Puolivälierissä hän voitti Aleksandr Dolgopolovin, kunnes hävisi välierissä maailmanlistan neloselle, Andy Murraylle.[3] Turnauksen jälkeen Nishikori nousi maailmanlistalla sijalle 30[5], joten hänestä tuli korkeimmalle koskaan rankattu japanilainen miestennispelaaja.[6] Marraskuussa Nishikori pääsi Baselin turnauksen loppuotteluun voitettuaan välierissä maailmanlistan ykkösen, Novak Đokovićin.[7] Loppuottelussa hän kuitenkin hävisi Roger Federerille.[8]

2012[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nishikori pääsi puolivälieriin vuoden 2012 Australian avoimissa voitettuaan neljännellä kierroksella Jo-Wilfried Tsongan. Puolivälierässä hän hävisi Andy Murraylle.[3] Lontoon olympialaisissa Nishikori hävisi puolivälierässä Juan Martin Del Potrolle. Lokakuussa hän voitti Tokion ATP-turnauksen voittaen finaalissa Milos Raonicin.

2013[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helmikuussa 2013 Nishikori voitti Memphisin ATP-turnauksen voittaen finaalissa Feliciano Lopezin

2014[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nishikori eteni semifinaaliin Brisbanen ATP-turnauksessa. US Openissa hän eteni finaaliin, jossa tuli tappio kroatialaiselle Marin Čilićille. Muutamaa viikkoa myöhemmin Nishikori voitti Kuala Lumpurin ATP-turnauksen voittamalla finaalissa Ranskan Julien Benneteaun.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kei Nishikori - Titles/Finals atpworldtour.com. ATP World Tour. Viitattu 27.1.2019. (englanniksi)
  2. Newcomer Nishikori shocks Blake BBC Sport. Viitattu 4.9.2010. (englanniksi)
  3. a b c d e Kei Nishikori - Activity atpworldtour.com. ATP World Tour. Viitattu 4.9.2010. (englanniksi)
  4. Injured Nishikori to miss U.S. Open japantimes.co.jp. Viitattu 17.10.2011. (englanniksi)
  5. a b Kei Nishikori – ATP Rankings History atpworldtour.com. ATP World Tour. Viitattu 17.10.2011. (englanniksi)
  6. Nishikori poised to make history news.yahoo.com. Viitattu 17.10.2011. (englanniksi)
  7. Japanilaisyllättäjästä kauden toinen Djokovicin kaataja YLE Urheilu. Viitattu 7.11.2011.
  8. Federer teki selvää Nishikorista YLE Urheilu. Viitattu 7.11.2011.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]