Kefonisidi
| |
Kefonisidi
| |
| Systemaattinen (IUPAC) nimi | |
| (6R,7R)-7-[[(2R)-2-hydroksi-2-fenyyliasetyyli]amino]-8-okso-3-[[1-(sulfometyyli)tetratsol-5-yyli]sulfanyylimetyyli]-5-tia-1-atsabisyklo[4.2.0]okt-2-eeni-2-karboksyylihappo | |
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| ATC-koodi | J01 |
| PubChem CID | |
| DrugBank | |
| Kemialliset tiedot | |
| Kaava | C18H18N6O8S3 |
| Moolimassa | 542,594 |
| SMILES | Etsi tietokannasta: , |
| Farmakokineettiset tiedot | |
| Hyötyosuus | ? |
| Proteiinisitoutuminen | 98 %[1] |
| Metabolia | ? |
| Puoliintumisaika | 2,6–4,6 tuntia[1] |
| Ekskreetio | renaalinen |
| Terapeuttiset näkökohdat | |
| Raskauskategoria |
? |
| Reseptiluokitus |
|
| Antotapa | intramuskulaarinen, intravenoosi |
Kefonisidi (C18H18S3N6O8) on kefalosporiineihin kuuluva orgaaninen yhdiste. Yhdistettä käytetään lääketieteessä antibioottina.
Ominaisuudet ja käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kefonisidi kuuluu niin kutsuttuihin toisen sukupolven kefalosporiineihin ja sen antibioottiset ominaisuudet perustuvat muiden kefalosporiinien tavoin bakteerien soluseinän biosynteesin estämiseen. Lääkeaine on suhteellisen laajakirjoinen ja tehoaa moniin grampositiivisiin kokkibakteereihin, mutta ei MRSA:han, ja eräisiin gramnegatiivisiin bakteereihin. Teholtaan se on verrattavissa kefamandoliin. Kefonisidi annostellaan ruiskeena suoneen tai lihakseen. Sitä voidaan käyttää hengitysteiden infektioiden kuten keuhkokuumeen, vitsatulehdusten ja iho- ja pehmytkudostulehdusten hoidossa.[1][2][3][4]
Haittavaikutukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kefonisidi on suhteellisen hyvin siedetty lääkeaine. Tyypillisimmät haittavaikutukset ovat pistoskohdan kipu ja allergiset iho-oireet kuten ihottuma.[1][2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Emmanuel Saltiel & Rex N. Brogden: Cefonicid. Drugs, 1986, 32. vsk, s. 222–259. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 22.1.2021. (englanniksi)
- ↑ a b Roger G. Finch, David Greenwood, Richard J. Whitley, S. Ragnar Norrby: Antibiotic and Chemotherapy, s. 176. Elsevier, 2010. ISBN 978-0-7020-4765-7. Teoksen verkkoversio (viitattu 22.1.2021). (englanniksi)
- ↑ Foye, William O., Lemke, Thomas L., Williams, David A.: Foye's principles of medicinal chemistry, s. 1059. Lippincott Williams & Wilkins, 2008. ISBN 9780781768795. Teoksen verkkoversio.
- ↑ John Roberts: Cephalosporins, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2000.