Kefadroksiili
| |
Kefadroksiili
| |
| Systemaattinen (IUPAC) nimi | |
| (6R,7R)-7-[[(2R)-2-amino-2-(4-hydroksifenyyli)asetyyli]amino]-3-metyyli-8-okso-5-tia-1-atsabisyklo[4.2.0]okt-2-eeni-2-karboksyylihappo | |
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| ATC-koodi | J01 |
| PubChem CID | |
| DrugBank | |
| Kemialliset tiedot | |
| Kaava | C16H17N3O5S |
| Moolimassa | 363,396 |
| SMILES | Etsi tietokannasta: , |
| Farmakokineettiset tiedot | |
| Hyötyosuus | ? |
| Proteiinisitoutuminen | 15–20 %[1] |
| Metabolia | ? |
| Puoliintumisaika | 1,5–2 tuntia[1] |
| Ekskreetio | renaalinen |
| Terapeuttiset näkökohdat | |
| Raskauskategoria |
? |
| Reseptiluokitus |
|
| Antotapa | oraalinen |
Kefadroksiili (C16H17SN3O5) on kefalosporiineihin kuuluva orgaaninen yhdiste. Yhdistettä käytetään lääketieteessä ja eläinlääketieteessä antibioottina.
Ominaisuudet ja käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kefadroksiili kuuluu niin sanottuihin ensimmäisen sukupolven kefalosporiineihin ja sen antibioottiset ominaisuudet perustuvat bakteerien soluseinän synteesin estoon. Se on laajakirjoinen antibiootti ja tehoaa moniin grampositiisiin bakteereihin. Gramnegatiivisia bakteereja vastaan teho on heikompi, mutta se tehoaa esimerkiksi joihinkin kolibakteerikantoihin. Kefadroksiili annostellaan tablettina ja sitä voidaan käyttää kefaleksiinin tavoin muun muassa hengitystieinfektioiden ja virtsatulehdusten hoidossa. Etuna on pidempi puoliintumisaika.[1][2][3][4][5]
Haittavaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kefadroksiilin aiheuttamat haittavaikutukset ovat harvinaisia. Niitä ovat huonovointisuus, oksentaminen, ripuli ja allerginen ihottuma.[3]
Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kefadroksiilia valmistetaan tyrosiinin anhydridijohdannaisen ja 7-aminokefalosporaanihapon välisellä reaktiolla.[6]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Pekka T. Männistö & Raimo K. Tuominen: 51. Soluseinämää heikentävät bakteerilääkkeet Farmakologia ja toksikologia. Medicina. Viitattu 25.6.2020.
- ↑ Axel Kleemann: Antiinfectives for Systemic Use, 1. Antibacterials, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2016. (englanniksi)
- ↑ a b M. Lindsay Grayson (päätoim.): Kucers' The Use of Antibiotics, s. 370–374. CRC Press, 2017. ISBN 9781498747967. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 25.6.2020). (englanniksi)
- ↑ Roger G. Finch, David Greenwood, Richard J. Whitley, S. Ragnar Norrby: Antibiotic and Chemotherapy, s. 178. Elsevier, 2010. ISBN 978-0-7020-4765-7. Teoksen verkkoversio (viitattu 25.6.2020). (englanniksi)
- ↑ Richard Sams: Veterinary Drugs, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2000.
- ↑ Ṛuben Vardanyan, Victor J. Hruby: Synthesis of essential drugs, s. 446. Elsevier, 2006. ISBN 978-0-444-52166-8. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 25.6.2020). (englanniksi)