Kaunotar ja hirviö

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Kaunotar ja hirviö on perinteinen kansansatu. Sen ensimmäisen julkaistun version teki ranskalainen Gabrielle-Suzanne Barbot de Villeneuve vuonna 1740 (ransk. La Belle et la Bête).

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Kaunottaren isä etsii myrskyn vuoksi suojaa hirviön linnasta. Lähtiessään hän nappaa ruusun tyttärelleen, mikä vihastuttaa linnan isännän joka uhkaa tappaa hänet. Isä anoo pelastusta ja pääsee vapaaksi ehdolla, että kaunotar tulee vangiksi linnaan. Hirviö pyytää kaunotarta vaimokseen, mutta kaunotar ei suostu. Hän jää kuitenkin linnaan sisäköksi. Kun isä on kuolemaisillaan, kaunotar saa lähteä viikoksi hyvästelemään häntä. Siskot houkuttelevat kaunottaren pysymään kauemmin, ja palatessaan myöhässä kaunotar löytää hirviön kuolemaisillaan hädästä. Kaunotar anoo hirviötä pysymään elossa ja lupaa mennä naimisiin tämän kanssa. Tällöin hirviö muuttuu komeaksi kreiviksi. Kaunottaren perhe muuttaa asumaan hänen kanssaan palatsiin.

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Sovituksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kirjallisuuteen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.