Kaunotar ja hirviö

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kaunotar ja hirviö on perinteinen kansansatu. Sen ensimmäisen julkaistun version teki ranskalainen Gabrielle-Suzanne Barbot de Villeneuve vuonna 1740 (ransk. La Belle et la Bête). Sadusta on tehty monta elokuvasovitusta.

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Belle-niminen nuori nainen asuu isänsä kanssa maaseudulla Ranskassa. Bella rakastaa kirjoja ja lukemista, mikä on kaupunkilaisten mielestä outoa. Kaikkien muiden paitsi komean Gaston-nimisen metsästäjän. Gaston kosii Belleä, mutta tämä kieltäytyy. Bellen isä on keksijä ja kaupunkilaiset pitävät häntäkin outona tai jopa hulluna. Eräänä päivänä Bellen isän täytyy lähteä kaupunkiin esittelemään keksintöjään, mutta matkallaan hän eksyy ja löytää suuren linnan. Hän astuu linnan sisään, huhuilee mutta kukaan ei vastaa. Hän asettuu mukavasti takan äärelle lämmittelemään, kunnes ruma hirviö sieppaa hänet vankilaan. Bellen ollessa kotona isän hevonen Filip laukkaa Bellen luo ja Belle aavistaa, että kaikki ei ole hyvin. Belle pyytää hevosta näyttämään, missä isä on ja pian he ovat linnan luona. Belle astelee linnan ovesta sisään ja huhuilee ja pian löytää isänsä, mutta jälleen hirviö yllättää hänet. Belle pyytää hirviötä vapauttamaan isänsä, sillä hän on sairas. Hirviö suostuu vain sillä ehdolla, että tyttö jäisi linnaan. Belle suostuu hirviön tahtoon. Isä pääsee vapaaksi, mutta Bellen ei enää tarvitse mennä vankityrmään, vaan hän saa oman huoneen. Pikkuhiljaa Belle huomaa linnassa olevien tavaroiden puhuvan, sillä ne kuten hirviö ja koko linna on lumottu. Kaunotar ystävystyy tavaroiden kanssa ja pian myös hirviön. Hirviöstä kuoriutuu oikein lempeä persoona. Hirviö näyttää eräänä iltana Bellelle taikapeilin, jonka avulla voi nähdä mitä haluaa. Belle pyytää peiliä näyttämään isänsä, jolloin hän näkee, että isä on todella huonossa kunnossa. Hirviö antaa Bellelle luvan lähteä isän luo ja sen jälkeen katuu sitä, sillä Belle oli linnan ainoa toivo saada linna ja sen väki taas ihmisiksi. Pian kun Gaston on kuullut hirviöstä hän kerää kyläläiset kokoon, aikeenaan tappaa hirviö. Linnassa syttyykin sota, kun linnan väki ja Gaston joukkoineen tappelevat. Hirviö ei välitä, sillä hän ikävöi Belleä. Gaston saa tilaisuuden lyödä hirviötä puukolla ja hän haavoittuu. Belle saapuu takaisin linnaan, Gaston on jo tippunut katon harjalta alas. Hirviö on tajuton, sitten hän avaa silmänsä kiittää Belleä, kun hän palasi. Belle sanoi välittävänsä hirviöstä ja sitten ilotulitukset alkavat ja hirviöstä tulee komea nuori prinssi ja koko linna muuttuu kauniiksi linnaksi. Myös linnan muut asukkaat muuttuvat takaisin ihmisiksi. Lopulta prinssi ja Belle menevät naimisiin.

Sovituksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kirjallisuuteen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.