Siirry sisältöön

Kaunotar ja hirviö

Wikipediasta
Tämä artikkeli käsittelee kansansatua. Muista merkityksistä, katso Kaunotar ja hirviö (täsmennyssivu).
Kaunotar ja hirviö. Kirjan kuvitusta vuodelta 1874.

Kaunotar ja hirviö on perinteinen kansansatu. Sen ensimmäisen julkaistun version laati ranskalainen Gabrielle-Suzanne Barbot de Villeneuve vuonna 1740 (ransk. La Belle et la Bête) ja kuusitoista vuotta myöhemmin 1756 Jeanne-Marie Leprince de Beaumont. Folkloristiikan tutkija Satu Apon mukaan tarinasta tekee poikkeuksellisen se, että sen kirjoittaja on nainen ja se, että se on nimenomaan kirjoitettu nuorille aikuistumisen kynnyksellä oleville naisille. Alkuperäisessä tarinassa aatelismiehen tytär lupautuu isänsä puolesta palvelijaksi norsua muistuttavan hirviön taianomaiseen hoviin. Hirviö on ulkonäöstään huolimatta hyvin lempeä, ystävällinen ja hieman hölmö. Tytär pääsee silloin tällöin vierailemaan perheensä luona kotona, mutta joka kerta tämän siskot tulevat vain yhä kateellisemmiksi hirviön luona asuvalle sisarelleen. Kaunottaren ja hirviön tarinasta on tehty useita elokuvasovituksia.[1][2]

Temaattisesti ja joiltain yhtymäkohdiltaan Kaunotar ja hirviö muistuttaa Straparolan (noin 1485–1558) tarinaa Il Re Porco (suom. "Sikakuningas"), Madame d'Aulnoyn (1650–1705) versiota Le Prince Marcassin (suom. "Marcassinin prinssi") ja romanialaisen Petre Ispirescun tuotosta (1830–1887) Porcul Cel Fermecat (suom. "Lumottu sika"). Ei kuitenkaan tiedetä, tunsiko Madam Villeneuve Straparolan tai d'Aulnoyn tarinoita. Lumottu eläinhahmoinen rakastaja on kuitenkin ollut yleinen satuaihe Euroopassa, ja myös monissa suomalaisissa kansantaruissa rakastaja on naamioitunut karhuksi tai käärmeeksi.

Madam Villeneuven versio

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Varoitus: Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Belle on kuusilapsisen perheen nuorin tytär. Lasten isä on rikas kauppias, mutta hän menettää omaisuutensa merimatkalla ja köyhtyy. Palatessaan matkoiltaan kotiin kauppias poikkeaa matkalla hylättyyn linnaan. Osoittautuu, että hylätyksi oletettu linna onkin oikeasti lumottu ja ennen kaikkea asuttu. Hirviöimäinen peto yllättää kauppiaan ja uhkaa surmata tämän perheen, sillä kauppias on poiminut luvatta ruusuja pedon puutarhasta. Kun kauppias sitten kertoo pedon uhkauksesta lapsilleen, Belle lupautuu jäämään sisäköksi pedolle, mikäli tämä säästää hänen perheensä.

Belle kuitenkin alkaa salaa kasvattamaan hirviötä inhimillisemmäksi, ja joka ilta he lähenevät vähän kerrallaan. Rumasta ulkonäöstään huolimatta hirviö osoittautuu lempeäksi ja hieman hölmöksi olennoksi. Lopulta peto päästää Bellen käymään kotonaan katsomassa perhettään. Bellen sisarukset ovat kuitenkin kateellisia siitä, että Belle saa asua pedon luona hienossa palatsissa. Sisarukset houkuttelevat Bellen jäämään pidemmäksi aikaa luokseen, jotta peto suuttuisi ja surmaisi tämän. Kun Belle viimein palaa linnaan, hän löytääkin pedon kuolemaisillaan keskeltä puutarhaa. Järkyttynyt Belle suree petoa ja katuu viipyilyään. Kun hän viimein tunnustaa kuolevalle pedolle rakkautensa ja lupautuu naimisiin tämän kanssa, peto muuttuu Bellen silmien edessä yllättäen kauniiksi prinssiksi. Haltialta, joka muutti prinssin pedoksi, Belle saa kuulla olevansa Onnellisten saarten kuninkaallinen. Tuoreelle parille järjestetään hyvin komeat häät, jonne myös Bellen isä ja sisaret kutsutaan.

Juoni Disneyn versiossa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Varoitus: Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Belle-niminen nuori nainen asuu isänsä kanssa maaseudulla Ranskassa. Belle eli Kaunotar rakastaa kirjoja ja lukemista, ja hänen isänsä on keksijä. Kaupunkilaisten mielestä he ovat outo kaksikko. Bellellä on kuitenkin myös ihailija: komea ja suosittu Gaston-niminen metsästäjä. Gaston kosii Belleä, mutta tämä kieltäytyy.

Eräänä päivänä Bellen isän täytyy lähteä kaupunkiin esittelemään keksintöjään, mutta matkallaan hän eksyy ja löytää suuren linnan. Hän astuu linnan sisään ja huhuilee, mutta kukaan ei vastaa. Isä asettuu mukavasti takan äärelle lämmittelemään, kunnes ruma hirviö sieppaa hänet vankilaan. Bellen ollessa kotona isän hevonen Filip laukkaa Bellen luo ja Belle aavistaa, että kaikki ei ole hyvin. Belle pyytää hevosta näyttämään, missä isä on, ja Filip kuljettaa heidät linnan luokse. Belle astelee ovista sisään huhuillen ja löytää pian isänsä, mutta hirviö yllättää hänetkin. Belle pyytää hirviötä vapauttamaan isänsä, sillä tämä on sairas. Hirviö suostuu vain sillä ehdolla, että tyttö jäisi linnaan. Belle suostuu hirviön tahtoon ja isä pääsee vapaaksi.

Bellen ei tarvitse mennä vankityrmään, vaan hän saa oman huoneen. Pikkuhiljaa Belle huomaa linnassa olevien tavaroiden puhuvan, sillä hirviö ja koko linna on lumottu. Kaunotar ystävystyy tavaroiden ja pian myös hirviön kanssa. Hirviöstä kuoriutuu oikein lempeä persoona. Eräänä iltana hirviö näyttää Bellelle taikapeilin, jonka avulla voi nähdä mitä haluaa. Belle pyytää peiliä näyttämään isänsä, jolloin hän näkee, että isä on todella huonossa kunnossa. Hirviö antaa Bellelle luvan lähteä isänsä luo mutta katuu sitä myöhemmin, sillä Belle oli linnan ainoa toivo saada linna ja sen väki taas ihmisiksi.

Kun Gaston kuulee hirviöstä, hän kerää kyläläiset kokoon aikeenaan tappaa hirviö. Linnassa syttyy sota, kun linnan väki ja Gaston joukkoineen tappelevat. Hirviö ei välitä, sillä hän ikävöi Belleä. Gaston saa tilaisuuden lyödä hirviötä puukolla ja hän haavoittuu. Kun Belle saapuu takaisin linnaan, Gaston on jo tippunut katon harjalta alas. Hirviö on tajuton, mutta avaa silmänsä ja kiittää Belleä, kun hän palasi. Belle sanoi välittävänsä hirviöstä, jolloin taika raukeaa, hirviöstä tulee komea nuori prinssi ja koko linna muuttuu kauniiksi linnaksi. Myös linnan muut asukkaat muuttuvat takaisin ihmisiksi. Lopulta prinssi ja Belle menevät naimisiin.

Villeneuven versio

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Villeneuve, Gabrielle-Suzanne Barbot de: Gabrielle-Suzanne Barbot De Villeneuven Kaunotar ja hirviö. (E-kirja. 16 numeroimatonta sivua) Suomentanut Elina Huttunen & Nora Lang. Helsinki: Satumetsä, 2023. ISBN 978-952-7556-28-3 Teos Finnassa (EPUB).
  • Stowell, Louie (kirjoittaja) & Villeneuve, Gabrielle de (alkuperäisidean luoja): ”Kaunotar ja hirviö”, Lasten oma satukirja. Suomentanut Tiina Julin. Helsinki: Kids.fi, 2021. ISBN 978-952-256-283-8

de Beaumontin versio

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • de Beaumont, Madame: ”Kaunokki ja hirviö”, Suuri satukirjasto 1 – Keisarin uudet vaatteet ja muita maailman kauneimpia satuja, s. 170–191. Suomentanut Kersti Juva. WSOY, 1980. ISBN 951-0-09758-6
  • Leprince de Beaumont, Jeanne-Marie: Kaunotar ja peto. (36 sivua. Ranskalaista satua mukaillen kirjoittanut Anne Carter) Suomentanut Kerttu Manninen. Karkkila: Kustannus-Mäkelä, 1986. ISBN 951-873-051-2
  • Beaumont, Marie Leprince De: ”Kaunotar ja Hirviö”, Ensimmäinen satukirjani. (Kertonut Mary Hoffman ja kuvittanut Julie Downing) Suomentanut Teemu Saarinen. Helsinki: Kolibri, 2003. ISBN 952-16-0572-3

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä kirjallisuuteen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.