Kaukolaukaistavat ohjukset
Kaukolaukaistavat ohjukset (engl. standoff missile) tai stand-off-aseet[1] ovat pommeja tai ohjuksia, jotka voidaan laukaista torjuntaetäisyyden ulkopuolelta. Käytännössä 50–100 kilometrin päästä kohteesta (liitopommi), 300–1 000 km (risteilyohjus) ja alle 1 000 km (lyhyen kantaman ballistinen ohjus). Tavanomainen käyttö on hyökkäyksessä maa- tai merimaaleja vastaan. Kaukolaukaisu mahdollistaa esimerkiksi ilmatorjunnan välttämisen.[2] Vastaavaa kaukovaikutuskykyä[3] voidaan hakea myös tykistöohjuksilla[4][5] tai esimerkiksi elektronisen sodankäynnin keinoin. Tehokas käyttö edellyttää tiedustelukykyä, johon soveltuu esimerkiksi lennokit, kaukopartio, SAR-tutka ja tiedustelu ennakkoon[6].
Kaukolaukaistavia ohjuksia pidetään ilmatorjunnan ja meripuolustuksen (rannikkotykistö ja/tai merimaaliohjukset[7]), jopa itse yleisen asevelvollisuuden[8] ohella niin sanottuina kynnysasejärjestelminä (engl. Threshold-raising weapons system[9]). JASSM-kauppojen yhteydessä annettiin seuraava kuvaus:
»JASSM on kynnysasejärjestelmä, jolla luodaan hyökkäyksen ennaltaehkäisykykyä, vahvennetaan puolustuksen uskottavuutta ja kasvatetaan torjuntakykyä.[10]»
Myös Exocet-, Harpoon- ja RBS15-meritorjuntaohjuksia sekä Tomahawk-risteilyohjuksia voi pitää stand-off-aseina.[11]
Esimerkkejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- AGM-28 Hound Dog, pommikoneesta laukaistava risteilyohjus (60-70-luvuilla)
- Boeing ALCM, pommikoneesta laukaistava risteilyohjus
- ASMP eli Air-Sol Moyenne Portée, ranskalainen taktinen ydinohjus
- Blue Steel, brittiläinen ydinohjus
- GBU-39 (SDB), liitopommi
- GBU-53/B (SDB II), liitopommi
- HARM, tutkaan hakeutuva ohjus
- JSOW, liitopommi
- JASSM, risteilyohjus
- B61, ydinpommi
- RK-55 eli SS-N-21 Sampson, venäläinen sukellusveneestä laukaistava risteilyohjus
- H-55 eli AS-15 Kent, venäläinen ilmasta laukaistava risteilyohjus
- SLAM, risteilyohjus
- Storm Shadow, eurooppalainen risteilyohjus
- Taurus KEPD 350, eurooppalainen risteilyohjus
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Kosola, Jyrki & Solantie, Tero: ”Asejärjestelmät”, Digitaalinen taistelukenttä - informaatioajan sotakoneen tekniikka, s. 354. Maanpuolustuskorkeakoulu, 2013. ISBN 978-951-25-2503-4. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 2.6.2015). (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ standoff weapon The Free Dictionary. Viitattu 2.6.2015. (englanniksi)
- ↑ Hornet-kalusto saavuttaa suorituskykynsä huipun 10.4.2015. Ilmavoimat. Arkistoitu 27.5.2015. Viitattu 2.6.2015.
- ↑ Niemelä, Kari-Pekka: M270 MLRS -raskas raketinheitin (pdf) Panssariseminaari. 6.2.2010. Panssarikilta ja Panssariprikaati. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 2.6.2015.
- ↑ Kuusela, Kari: Epäsuora tuli uudessa taistelutavassa (ATACMS). Maanpuolustuksen ja turvallisuuden osto-opas, 2014, nro 2, s. 21. Suomen Sotilas. Artikkelin verkkoversio (pdf). Viitattu 2.6.2015.
- ↑ Viitala, Jani: Miehittämättömien ilma-alusten käyttömahdollisuudet ilmasta maahan -aseiden tarvitseman maalitiedon hankinnassa ilmatorjunnan suojaamassa ympäristössä (pdf) (lopputyö) huhtikuu 2010. Maanpuolustuskorkeakoulu. Viitattu 2.6.2015.
- ↑ Sinkkonen, Risto: Tarkastajan ajankohtaisia ajatuksia. Rannikon Puolustaja, 1993, nro 1, s. 4. Artikkelin verkkoversio (pdf). Viitattu 2.6.2015.
- ↑ Kentala, Jukka: Varuskunnan terveiset (pdf) (puhe) 26.11.2003. Sotiemme veteraanien joulujuhla: Keuruun sotaveteraanit. Viitattu 2.6.2015.
- ↑ Salonius-Pasternak, Charly: Not just another arms deal (pdf) syyskuu 2012. Ulkopoliittinen instituutti. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 2.6.2015.
- ↑ Suomi hankkii pitkän kantaman ilmasta-maahan ohjusjärjestelmän 1.3.2012. Puolustusvoimat. Viitattu 2.6.2015. [vanhentunut linkki]
- ↑ Future Readiness. Naval Aviation Vision, Tammikuu 2010, s. 1–2. Artikkelin verkkoversio (pdf). Viitattu 2.6.2015. (englanniksi) (Arkistoitu – Internet Archive)