Siirry sisältöön

Kate Winslet

Wikipediasta
Kate Winslet
Kate Winslet Toronton elokuvajuhlilla vuonna 2017.
Kate Winslet Toronton elokuvajuhlilla vuonna 2017.
Henkilötiedot
Koko nimi Kate Elizabeth Winslet
Syntynyt5. lokakuuta 1975 (ikä 50)
Reading, Berkshire, Englanti
Ammatti näyttelijä, laulaja
Puoliso
Näyttelijä
Aktiivisena 1991–
Palkinnot
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Kate Elizabeth Winslet (s. 5. lokakuuta 1975 Reading, Berkshire)[1] on englantilainen näyttelijä. Winslet on ansainnut useita palkintoja ja ehdokkuuksia. Hän on historian nuorin henkilö, joka on ansainnut seitsemän Oscar-ehdokkuutta. Vuonna 2009 hänet palkittiin parhaan naispääosan Oscarilla elokuvasta The Reader – Lukija. Winslet on palkittu myös kolmella Bafta-palkinnolla ja neljällä Golden Globella. Hänet palkittiin myös Emmy-palkinnolla roolistaan minisarjassa Mildred Pierce (2011).

Elämä ja ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Winslet syntyi Readingissä 1975.[2] Hän oli vanhempiensa Rogerin ja Sallyn toinen lapsi. Perheeseen syntyi kaikkiaan neljä lasta. Winsletin suvussa on näyttelijöitä, sillä hänen isänsä oli näyttelijä, jolla oli kuitenkin uran kanssa haasteita ja työskenteli sekatyömiehenä. Katen isovanhemmat puolestaan johtivat Readingin repertuaariteatteria.[3][4]

Winslet pääsi 11-vuotiaana Bedroofs-teatteikouluun, ja 12-vuotiaana hän sai ensimmäisen roolinsa Sugar Puffs -murojen mainoksesta.[4] Winsletin ensimmäinen merkittävä rooli oli Peter Jacksonin elokuvassa Taivaalliset olennot (1994). Hän sai tunnustusta myös esiintyessään sivuosassa elokuvassa Järki ja tunteet (1995). Hän esitti Jane Austenin romaaniin perustuvassa elokuvassa Marianne Dashwoodia, joka joutuu taloudellisesti ja romanttisesti tuuliajolle isänsä kuoleman jälkeen. Winslet sai roolista parhaan naissivuosan Oscar-ehdokkuuden. Hänen seuraavia elokuviaan olivat Jude (1996) ja Hamlet (1996), jossa hän näytteli Ofeliaa.[2]

Winslet sai kansainvälistä huomiota James Cameronin romanttisesta elokuvasta Titanic (1997). Hän näytteli siinä rikasta ja idealistista nuorta naista Rose DeWitt Bukateria, jolla on Titanicilla intohimoinen suhde Leonardo DiCaprion näyttelemään Jack Dawsoniin. Elokuva rikkoi katsojaennätyksiä ja oli aikanaan maailman eniten tuottanein elokuva, ja Winsletille se toi toisen Oscar-ehdokkutensa.[2][5]

Winslet teki Titanicin jälkeen monia independent-elokuvia ja näytteli muun muassa elokuvissa Marokko 1972 (1998), Holy Smoke – pyhässä pilvessä (1999) ja Quills – syntiset säkeet (2000). Hän sai Oscar- ja Golden Globe -ehdokkuudet roolistaan kirjailija Iris Murdochina elokuvassa Iris (2001).[2]

Winsletin neljäs Oscar-ehdokkuus tuli elokuvasta Tahraton mieli (2004), jossa hän esitti naista, jonka muistot tuskaisesta parisuhteesta pyyhitään uuden lääketieteellisen toimenpiteen avulla, ja viides elokuvasta Little Children (2006). Hän oli nuorin naisnäyttelijä, joka on ansainnut viisi Oscar-ehdokkuutta. Winsletin seuraavia elokuvia olivat Holiday (2006) ja animaatio Virran viemää (2006), jossa hän ääninäytteli rottaa.[2]

Winsletin vuoden 2008 elokuvia olivat Revolutionary Road ja Lukija. Winslet esitti Revolutionary Roadissa DiCaprion kanssa pariskuntaa, jotka kapinoivat 1950-luvun esikaupunkialueen käytössääntöjä vastaan. Lukijassa hän puolestaan näytteli lukutaidotonta keskitysleirin vartijaa. Hänet palkittiin kummastakin elokuvasta. Lukijasta hän sai parhaan naispääosan Oscarin ja naissivuosan Golden Globen ja Revolutionary Roadista Golden Globen naispääosasta draamaelokuvasta.[2]

Winsletin päärooli HBO:n minisarjassa Mildred Pierce (2011) toi hänelle sekä Emmyn ja Golden Globen. Hänen seuraavia elokuviaan olivat Tartunta (2011) ja satiiri Carnage (2011). Menneisyyden painossa (2013) Winslet näytteli yksinhuoltajaa, joka ajautuu suhteeseen vankikarkurin kanssa. Nuortenromaaniin perustuvassa elokuvassa Divergent – Outolintu (2014) Winslet oli julma hahmo.[2]

Winslet näytteli elokuvassa Steve Jobs (2015) Applen markkinointijohtajaa Joanna Hoffman. Hänet palkittiin roolista Golde Globelle, ja hän sai myös uransa seitsemännen Oscar-ehdokkuutensa. Winsletin vuoden 2016 elokuvia olivat rikostrilleri Triple 9, jossa hän esitti venäläistä gangsteria, ja Kaikenkattava kauneus. Seuraavana vuonna ilmestyivät seikkailudraama Vuori välissämme ja Woody Allenin ohjaama komedia Wonder Wheel. Winslet näytteli elämäkertaelokuvassa Ammonite fossiilien kerääjä Mary Anningia. Winsletin voitti toisen Emmynsä HBO:n minisarjasta Mare of Easttown (2021). Sen jälkeen hän näytteli tieteisfantasiassa Avatar: The Way of Water (2022), Lee Miller -elämäkerrassa Lee (2023) ja minisarjassa The Regime (2024).[2]

Winslet on laulanut singlellä What If? elokuvasta Christmas Carol sekä tehnyt dueton ”Weird Al” Yankovicin kanssa Sarah Boyntonin albumilla Dog Train. Hän on myös laulanut elokuvissa Taivaalliset olennot sekä Romance & Cigarettes.

Winslet on englanninkielisessä vuonna 2019 ilmestyneessä Muumilaakso-sarjassa Vilijonkan ääninäyttelijä.[6]

Palkinnot ja ehdokkuudet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Luettelo Kate Winsletin saamista palkinnoista ja ehdokkuuksista
Kate Winslet Toronton elokuva­juhlilla vuonna 2015.

Winslet sai Brittiläisen imperiumin komentajan arvon.[7]

Winslet voitti parhaan naispääosan Oscar-palkinnon esiintymisestään elokuvassa The Reader – Lukija (2008). Samana vuonna hänet palkittiin kahdella Golden Globe -palkinnolla: parhaasta naispääosasta draamaelokuvasta Revolutionary Road ja parhaasta naissivuosasta elokuvasta The Reader – Lukija. Winslet on voittanut myös kaksi Baftaa: parhaasta naispääosasta elokuvassa The Reader – Lukija ja parhaasta naissivuosasta elokuvassa Järki ja tunteet (1995). Kaiken kaikkiaan Winslet on ansainnut yhteensä kuusi Oscar-ehdokkuutta, yhdeksän Golden Globe -ehdokkuutta ja seitsemän Bafta-ehdokkuutta.[8][9]

Winslet on ansainnut lukuisia palkintoja myös muilta järjestöiltä. Esimerkiksi yhdysvaltalainen elokuvakriitikkojen yhdistys Los Angeles Film Critics Association antoi hänelle parhaan naissivuosan palkinnon elokuvasta Iris, ja näyttelijöitä edustava ammattiliitto Screen Actors Guild palkitsi hänet parhaasta naissivuosasta elokuvista Järki ja tunteet ja The Reader – Lukija.[10]

Winslet sai tähden Hollywood Walk of Famelle vuonna 2012.[11][12] Winsletin kotikylässä Readingissa on hänen mukaansa nimetty aukio, Winslet Square.[13]

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2010 Winslet perusti Golden Hat Foundationin, jonka tarkoituksena on lisätä yleisön ymmärrystä autismia kohtaan.lähde?

Winslet on ollut kolme kertaa naimisissa, vuosina 1998–2001 ohjaaja Jim Threapletonin kanssa ja vuosina 2003–2010 ohjaaja Sam Mendesin kanssa ja vuodesta 2012 Edward Abel Smithin kanssa.

Winsletillä on ensimmäisestä avioliitostaan vuonna 2000 syntynyt tytär ja toisesta avioliitosta vuonna 2003 syntynyt poika. Winsletin kolmas lapsi syntyi joulukuussa 2013.[14]

Valikoitu filmografia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Kate Winsletin filmografia

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Kate Winslet – Biography TalkTalk. Viitattu 15.4.2012. (englanniksi)
  2. ↑ a b c d e f g h Richard Pallardy: Kate Winslet Encyclopedia Britannica. 1.10.2025. Viitattu 4.10.2025. (englanniksi)
  3. ↑ Dave Boyle: Kate Winslet career: The Reading primary school where the Titanic star made her stage debut BerkshireLive. 14.8.2021. Reach plc. Viitattu 4.10.2025. (englanniksi)
  4. ↑ a b David Lipsky: The Unsinkable Kate Winslet. Rolling Stone, 5.3.1998, nro 781. Rolling Stone LLC. Wikipedia-kirjasto. Viitattu 4.10.2025. (englanniksi)
  5. ↑ Kate Winslet Box Office Mojo. Arkistoitu 13.1.2012. Viitattu 15.4.2012. (englanniksi)
  6. ↑ New Cast Members of the Upcoming Animated Series Moominvalley Moomin. 13.3.2018. Viitattu 3.3.2019.
  7. ↑ Kate Winslet and Gary Barlow Receive Royal Honours BBC News. 21.11.2012. Viitattu 18.4.2020. (englanniksi)
  8. ↑ Kate Winslet Golden Globes. Viitattu 17.4.2012. (englanniksi)
  9. ↑ Kate Winslet British Academy of Film and Television Arts (Bafta). Viitattu 17.4.2012. (englanniksi)
  10. ↑ Advanced Search SAG Awards. Viitattu 17.4.2012. (englanniksi)
  11. ↑ 2012 Hollywood Walk of Fame Honorees Announced ABC News Radio. 22.6.2011. Arkistoitu 29.4.2021. Viitattu 29.4.2021. (englanniksi)
  12. ↑ Kate Winslet Hollywood Walk of Fame. Viitattu 29.4.2021. (englanniksi)
  13. ↑ Vuorensola, Annika: Upea Kate Winslet täyttää tänään 40 vuotta Iltalehti. 5.10.2015. Viitattu 29.4.2021.
  14. ↑ Kate Winslet sai pojan Iltalehti. 11.12.2013. Helsinki: Alma Media Suomi Oy. Viitattu 11.12.2013.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Oliver Gettell: Kate Winslet Los Angeles Times. 17.3.2014. Viitattu 29.4.2021. (englanniksi)
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kate_Winslet&oldid=23595626”