Karhusiilikäs

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Karhusiilikäs
Koiras
Koiras
Uhanalaisuusluokitus
Suomessa:

Elinvoimainen [1]

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Perhoset Lepidoptera
Alalahko: Glossata
Osalahko: Erilaissuoniset Heteroneura
Yläheimo: Yökkösmäiset Noctuoidea
Heimo: Siilikkäät Arctiidae
Alaheimo: Aitosiilikkäät Arctiinae
Suku: Diacrisia
Laji: sannio
Kaksiosainen nimi

Diacrisia sannio
(Linnaeus, 1758)

Katso myös

  Karhusiilikäs Wikispeciesissä
  Karhusiilikäs Commonsissa

Karhusiilikäs (Diacrisia sannio) on siilikkäisiin (Arctiidae) kuuluva perhoslaji.

Koko ja ulkonäkö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sukupuolidimorfinen perhoslaji. Koiraan etusiivet ovat vaaleankeltaiset ja niissä on ruusunpunaiset reunat sekä siipitäplä. Takasiivet ovat harmaanvalkoiset. Siipiväli on 35–45 mm. Naaraan etusiivet ovat oranssinruskeat ja niissä on punaiset siipisuonet sekä punainen siipitäplä. Takasiivet ovat tummanharmaat ja niissä on punainen reunus. Naaras on myös selvästi koirasta pienempi mutta ruumiinrakenteeltaan rotevampi. Sen siipiväli on vain 32–40 millimetriä.[2][3][4]

Toukka

Levinneisyys ja lentoaika

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karhusiilikäs lentää yhtenä sukupolvena kesä-heinäkuussa. Lentoajan huippu on suurin piirtein juhannuksena. Perhonen on yleinen Suomen eteläosissa, se esiintyy myös Rovaniemen korkeudelle, mutta sitä pohjoisempana sitä ei ole havaittu.[5]

Elinympäristö ja elintavat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Naaras

Laji viihtyy niityillä, tienvierustoilla, hakkuuaukeilla ja muissa avoimissa maastoissa[6], mutta harvoin tyypillisen elinympäristönsä ulkopuolella. Karhusiilikästä tavataan usein yhdessä täpläsiilikkään kanssa. Koiraat lentävät ympäri vuorokauden ja tulevat joskus valolle, mutta naaras on aktiivinen vain päivällä, yleensä auringonpaisteessa. Koiraita tapaa huomattavasti naarasta useammin. Ne lentävät nopeasti, muutamia metrejä maanpinnan yläpuolella joitakin kymmeniä metrejä kerrallaan. Naaras lentää hitaammin ja pysyttelee matalalla kasvillisuuden lomassa.[7]

Naaras munii 150–200 munaa, jotka se sijoittaa ravintokasvien lehtien alapinnoille pieniin ryhmiin. Toukat kuoriutuvat runsaan viikon kuluttua. Toukka talvehtii ja on talven jälkeen yöaktiivinen. Toukokuun lopulla toukat koteloituvat kasvillisuuden joukkoon lähelle maanpintaa.[7]

Toukka elää monilla kasvilajeilla.lähde?

  1. Lauri Kaila, Marko Mutanen: Karhusiilikäs – Diacrisia sannio Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
  2. Diacrisia sannio Svenska fjärilar, nrm.se (ruotsiksi)
  3. Sannio nhm.uio.no (englanniksi)
  4. Moths, Uk.moths.org (englanniksi)
  5. Sannio[vanhentunut linkki] Insects.fi
  6. Lasse J. Laine: Suomen luonto-opas, s. 300. WSOY, 2000.
  7. a b Nationalnyckeln till Sverges flora och fauna. Fjärilar: Ädelspinnare–tofsspinnare Lepidoptera: Lasiocampidae–Lymantriidae. ISBN 978-91-88506-58-0 s. 400–402 (ruotsiksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]