Karel Reisz
| Karel Reisz | |
|---|---|
.jpg) |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 21. heinäkuuta 1926 Ostrava, Tšekkoslovakia |
| Kuollut | 25. marraskuuta 2002 Camden, Lontoo |
| Ammatti | elokuvaohjaaja |
| Puoliso |
Julia Coppard (eronnut) Betsy Blair (1963–2002) |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
Karel Reisz (21. heinäkuuta 1926 Ostrava, Tšekkoslovakia[1] – 25. marraskuuta 2002[1] Camden, Lontoo, Britannia) oli tšekkiläissyntyinen brittiläinen elokuvaohjaaja ja näyttelijä. Hän työskenteli Britanniassa toisen maailmansodan jälkeen ja oli 1950–1960-luvun brittiläisen elokuvan realismin uranuurtajia.
Nuoruus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Reisz oli juutalainen[1] pakolainen, joka kuului Nicholas Wintonin pelastamiin 669 pakolaiseen[2]. Tullessaan Englantiin 1938 hän ei puhunut englantia juuri ollenkaan, mutta pääsi vieraasta aksentista hyvin nopeasti. Hänen isänsä oli juristi. Hänen Tšekkoslovakiaan jääneet vanhempansa kuolivat Auschwitzissa. Sotapalveluksen jälkeen hän opiskeli luonnontieteitä Cambridgen yliopiston Emmanuel Collegessa ja ryhtyi kirjoittamaan elokuvalehtiin, muun muassa Sight and Soundiin. Lindsay Andersonin ja Gavin Lambertin kanssa hän perusti 1947 elokuvalehti Sequencen.[3] Koulun päätyttyä hän liittyi sodan lopulla ilmavoimiin[3].
Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Reisz oli Free Cinema -dokumenttielokuvasuuntauksen perustajia. Hänen ensimmäinen lyhytelokuvansa Momma Don't Allow (1955), jonka hän ohjasi yhdessä Tony Richardsonin kanssa, sisältyi ensimmäiseen Free Cinema -ohjelmaan, joka esitettiin National Film Theatressa helmikuussa 1956. Hänen elokuvansa We Are the Lambeth Boys (1958)[4] oli naturalistinen kuvaus etelälontoolaisesta poikien kerhosta, joka oli poikkeuksellinen esittäessään työläisteinien vapaa-aikaa sellaisena kuin se oli: skifflemusiikkia ja tupakkaa, krikettiä, keskusteluryhmiä. Elokuva esitettiin Venetsian elokuvajuhlilla. BBC on tehnyt samoista ihmisistä ja samasta nuorisokerhosta kaksi elokuvaa, jotka se esitti 1985.
Reiszin ensimmäinen pitkä elokuva Lauantai-illasta sunnuntaiaamuun (1960) perustui Alan Sillitoen romaaniin, ja hän käytti siinä useita samoja tekniikoita kuin aiemmissa dokumenteissaan. Etenkin jaksot, jotka kuvattiin Raleighn tehtaalla Nottinghamissa ovat kuin dokumentteja ja tuovat elokuvaan hyvin todellisuutta lähenevän kuvan.
Reisz tuotti Andersonin elokuvan Miehen hinta (1963) ja ohjasi elokuvan Morgan – toivoton tapaus (1966), jonka David Mercer mukaili televisionäytelmästään (1962). Isadora (1968) on elämäkertaelokuva tanssija Isadora Duncanista, pääosassa Vanessa Redgrave. Seuraavalla vuosikymmenellä hän teki elokuvat Piru pakassa (1974) ja Kuka estää sateen? (1978).
Ranskalaisen luutnantin nainen (1981) on ehkä menestynein hänen myöhemmistä elokuvistaan. Se pohjautuu Harold Pinterin romaaniin, ja pääosia näyttelevät Jeremy Irons ja Meryl Streep. Reiszin viimeiset elokuvaohjaukset olivat Sweet Dreams (1985), jonka aiheena on countrylaulaja Patsy Cline, ja Kaikki voittavat (1990), johon käsikirjoituksen teki Arthur Miller omasta näytelmästään. Reisz on tehnyt oppikirjan The Technique of Film Editing (1953).
Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Reiszillä on kolme poikaa ensimmäisen vaimonsa Julia Werthimerin kanssa. He erosivat myöhemmin.[1] Reisz avioitui 1963 aiemmin Gene Kellyn kanssa naimisissa olleen Betsy Blairin kanssa, ja avioliitto kesti hänen kuolemaansa asti.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Milne, Tom, "Obituary: Karel Reisz", Guardian.co.uk, 28.11.2002, Viitattu 1.7.2011 (englanniksi)
- ↑ Nicholas Winton, Jewish Virtual Librafy, viitattu 2.7.2011 (englanniksi)
- ↑ a b Karel Reisz Telegraph.co.uk. Viitattu 1.7.2011. (englanniksi)
- ↑ "We Are the Lambeth Boys at video.google.com" (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Vallance, Tom, "Karel Reisz: Director of 'Saturday Night and Sunday Morning'" Independent.co.uk (englanniksi)
| ||||||||||||||||||||||||||
