Kansainvälistäminen ja lokalisointi
Kansainvälistäminen eli internationalisointi ja lokalisointi eli kotoistus ovat toimia, joilla sovitetaan tuotteita, kuten julkaisuja tai ohjelmistoja vieraaseen ympäristöön, erityisesti vieraiden maiden kulttuuriin. Ero kansainvälistämisen ja lokalisoinnin välillä on hienovarainen mutta merkitsevä. Kansainvälistäminen on tuotteiden sovittamista potentiaaliseen käyttöön periaatteessa missä tahansa, kun taas lokalisointi tarkoittaa erityispiirteiden lisäämistä tietyssä määrätyssä kohteessa tapahtuvaa käyttöä varten.
Kansainvälistämis- ja lokalisointitoimintojen painopisteitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Päiväys ja kellonaika (UTC kansainvälistetyssä ympäristöissä)
- Valuutta
- Kielet (merkistöt, numerojärjestelmät, vasemmalta oikealle / oikealta vasemmalle -kirjoitusjärjestelmät ) (esimerkki: Unicode)
- Kirosanojen ja muiden tabujen välttäminen (esimerkiksi tuotteiden nimeämisessä)
- Nimet ja tittelit
- Puhelinnumerot, osoitteet ja kansainväliset postinumerot
- Mittayksiköt
- Kuvallisten symbolien muokkaus
Lokalisointi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Erityisesti lokalisointiin liittyviä alueita ovat muun muassa:
- Kääntäminen
- Erityistuki tietyille kielille, kuten Itä-Aasian kielet
- Paikalliset säännöt
- Moraali
- Paikallinen sisältö
- Symbolit
- Estetiikka
- Kulttuuriarvot ja sosiaalinen ympäristö
- Uusien lokalisoitujen sanojen keksiminen
- Yhdenmukaiset termit samoille asioille eri ohjelmissa
- Lokalisoidun ja alkuperäisen tekstin vastaavuus
Suomessa tietotekniikan lokalisointiin liittyviä kieltä ja kulttuuria koskevia ohjeita ja normeja antaa Kotoistuspalvelu.[1]
Haasteita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kansainvälistäminen ja lokalisointi luovat haasteita tietokoneohjelmistojen kehittäjille – etenkin jos niitä ei ole ohjelmistosuunnittelussa huomioitu alusta lähtien. Yleinen käytäntö on erottaa tekstidata ja muut ympäristöstä riippuvat resurssit (esimerkiksi kuvakkeet) ohjelmakoodista. Tällöin eri käyttöympäristöjen huomiointi onnistuu ihannetapauksessa erillisiä resursseja muokkaamalla ilman koodin muuttamista. Resurssien kertaantuminen vaikeuttaa ylläpitoa. Jos esimerkiksi usealla kielellä käyttäjälle näytettävää viestiä halutaan muokata, tarvitsee kaikki saman resurssin käännökset päivittää. Tätä tehtävää helpottamaan on tehty ohjelmistokirjastoja, kuten Gettext.
Koska vapaita ohjelmistoja voi kuka tahansa vapaasti muokata ja levittää, ne soveltuvat paremmin kansainvälistettäviksi. Omistettuja ohjelmistoja ei yleensä käännetä kielille, joista ei koeta saatavan taloudellista hyötyä. Esimerkki projektista, joka on käännetty yli 70 kielelle, on KDE.
Soveltamisala
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ohjelmisto ilman rajoja -järjestön mukaan suunnittelunäkökohtia, jotka on otettava huomioon tuotetta kansainvälistettäessä, ovat "tietojen koodaus ja dokumentointi, ohjelmistokehitys, laitteistotuki ja käyttäjän vuorovaikutus",[2][3] kun taas keskeisiä suunnittelualueita, jotka on otettava huomioon luotaessa täysin kansainvälistettyä tuotetta tyhjästä, ovat "käyttäjän vuorovaikutus, algoritmin ja datamuodon kehittäminen, ohjelmistopalvelut ja dokumentointi".
Kääntäminen on yleensä eniten aikaa vievä osa kielten lokalisointia.[4][5][6] Tämä voi sisältää:
- Elokuvissa, videoissa ja äänitteissä käytetään puhuttujen sanojen tai musiikin sanoitusten kääntämistä, usein jälkiäänityksen tai tekstityksen kanssa[7]
- Painetun materiaalin ja digitaalisen median tekstien kääntäminen (mahdollisesti myös virheilmoitukset ja dokumentaatio)
- Videopelien tuotannossa lokalisointia käytetään käyttöliittymän, dialogien, kohteiden kuvausten jne kääntämiseen.[8][9]
- Tekstiä sisältävien kuvien ja logojen mahdollinen muokkaaminen siten, että niihin sisällytetään käännöksiä tai yleisiä kuvakkeita
- Erilaiset käännöspituudet ja merkkikokojen erot (esim latinalaisen aakkoston kirjainten ja kiinalaisten merkkien välillä) voivat aiheuttaa sen, että yhdellä kielellä hyvin toimivat ulkoasut toimivat huonosti muilla kielillä.[10][11]
Prosessi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Globalisaatiomenetelmään kuuluu suunnittelun jälkeen kolme toteutusvaihetta: kansainvälistäminen, lokalisointi ja laadunvarmistus.[12][13]
Jossain määrin (esim laadunvarmistuksen osalta) kehitystiimiin kuuluu henkilöitä, jotka suorittavat prosessin perus-/ keskeiset vaiheet ja jotka sitten varmistavat, että kaikki muut vaiheet suoritetaan. Tällaiset ihmiset ymmärtävät yleensä vieraita kieliä ja kulttuureja ja heillä on jonkin verran teknistä koulutusta.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Tieto- ja viestintätekniikkaa kotikielellä Kansalliskirjasto. Viitattu 4.12.2021.
- ↑ Localization, Globalization, Internationalization: What's the Difference? www.lionbridge.com. Viitattu 8.7.2024.
- ↑ UX Localization: Adapting the User Experience for International Audiences phrase.com. Viitattu 8.7.2024.
- ↑ The Ultimate Guide to Localization www.daytranslations.com. Viitattu 8.7.2024.
- ↑ Localization Vs. Translation: Understanding the Nuances www.textunited.com. Viitattu 8.7.2024.
- ↑ Language localization - Everything you need to know locize.com. Viitattu 8.7.2024.
- ↑ Dubbing and Subtitling in Translation Guideline www.amberscript.com. Viitattu 8.7.2024.
- ↑ Video Game Localization: How to successfully expand globally phrase.com. Viitattu 8.7.2024.
- ↑ A 19-Minute Guide To Break Into the Video Game Localization Industry wordfoxes.com. Viitattu 8.7.2024.
- ↑ Localization: How To Speak The Same Language With Your Customers? simtechdev.com. Viitattu 8.7.2024.
- ↑ Why does content expand when translated? www.inter-contact.de. Viitattu 8.7.2024.
- ↑ Globalization vs. Localization: What Are the Differences & Benefits? greatcontent.com. Viitattu 8.7.2024.
- ↑ Localization vs. Internationalization vs. Globalization blog.andovar.com. Viitattu 8.7.2024.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]