Kotoistuspalvelu
Kotoistuspalvelu (entiseltä nimeltään Kotoistushanke) on Kansalliskirjaston palvelu, joka edistää tieto- ja viestintätekniikan lokalisoinnin käyttämien kieli- ja kulttuurisidonnaisten sisältöjen saatavuutta ja yhdenmukaisuutta Suomessa käytetyillä kielillä. Kotoistushankkeen tärkein tavoite on, että Suomessa voidaan käyttää arkisissa sovelluksissa luontevasti eri tietojärjestelmiä. Hankkeessa laaditaan tietojärjestelmien kieltä ja toimintaa koskevia ohjeita ja suosituksia, joita tietotekniikkavalmistajat voivat soveltaa ohjelmistoissaan ja laitteissaan.
Tehtävä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kotoistuspalvelu pitää tavoitteenaan, "että Suomessa voidaan käyttää tietojärjestelmiä luontevasti kaikilla maamme kielillä arkisissakin sovelluksissa"[1]. Tavoitteen saavuttamiseksi Kotoistushanke määrittelee kieltä ja kulttuuria koskevia ohjeita ja normeja, toiveena että tietotekniikkayritykset noudattavat niitä tuotteissaan. Usein kyseessä on lokalisointi, jossa alkuperäinen sisältö tai käyttöliittymä on tehty muulla kielellä.[1] Maiden ja alueiden nimiä ja kielten nimiä koskevat suositukset ovat tarpeen tietokantoja rakennettaessa, jotta tiedot tallentuvat standardoidussa muodossa ja että niiden pohjalta tuotettava teksti on oikeakielistä.
Kotoistuspalvelun toimialaan kuuluvat kaikki Suomessa puhutut kielet, mutta määritykset tehdään toistaiseksi suomelle, suomenruotsille, pohjoissaamelle (Suomessa), inarinsaamelle ja koltansaamelle.
Toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kotoistushanke on luonteeltaan koordinoiva. Sen antamat suositukset ja normit perustuvat aina sekä asiantuntijoiden pohjatyöhön että avoimen kannanottokierroksen kautta tulleisiin mielipiteisiin ja ehdotuksista käytyyn keskusteluun. Kannanottokierrokselle lähtevät ehdotukset on yleensä valmistellut asiantuntijatyöryhmä yhteistyössä hankkeen koordinaattorin kanssa. Luonnollisia yhteistyötahoja ovat alan yritysten lisäksi Kotimaisten kielten keskus ja Suomen Standardisoimisliitto SFS ry.
Toistaiseksi merkittävin Kotoistushankkeen suosituksista on suomalais-ruotsalainen monikielinen näppäimistöasettelu, joka mahdollistaa kaikkien suomen, ruotsin, pohjoissaamen, inarinsaamen, koltansaamen ja Suomessa puhutun romanikielen merkkien kirjoittamisen. Sen pohjalta tehtiin 23.5.2008 standardiehdotus[2] ja standardi SFS 5966 vahvistettiin 3.11.2008[3]. Esimerkkejä muista työkohteista ovat
- suomenkieliset kielten nimet[4]
- suomenkieliset maiden tai alueiden nimet[5]
- suomen kielen lisämerkkivalikoima (auxiliary character set)[6]
- suomenkieliset kirjoitusjärjestelmien nimet[7]
- suomenkieliset valuuttojen nimet[8]
- mittayksikköjen suomenkieliset nimet[9]
- ruotsinkieliset määritykset Suomessa CLDR-tietokantaan
- pohjoissaamenkieliset määritykset Suomessa CLDR-tietokantaan
- lajittelustandardi SFS-EN 13710[9]
Kotoistushanke on usein osallistunut julkiseen keskusteluun.ja ollut yhteydessä viranomaisiin palvelun parantamiseksi. Se on kiinnittänyt huomiota väestötietojärjestelmän sisältämiin väärin kirjoitettuihin nimiin, joiden syynä on oikeiden merkkien puuttuminen rekisteröinnissä käytettävissä olevasta valikoimasta. Ongelma korjautuu, kun väestörekisteri siirtyy käyttämään universaalimerkistöä.[10] Kotoistushanke on myös osallistunut väestötietojärjestelmässä käytettävien äidinkielien luettelon rajaamiseen[9].
Organisaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Toimintaan voivat vaikuttaa kaikki, jotka haluavat liittyä Kotoistuksen seurantaryhmään. Ehdotukset uusiksi tai muutetuiksi suosituksiksi ja normeiksi lähetetään seurantaryhmän jäsenille kommentoitaviksi, ja he voivat myös itse ehdottaa alueita, joissa suosituksia kaivataan. Sekä nykyiset (avoimet) että entiset kannanottopyynnöt julkaistaan myös Kotoistuksen sivuilla http://kotoistus.fi.
Kotoistushankkeen ohjausryhmä on alusta pitäen ollut tieto- ja viestintätekniikan toimijoiden yhteistyöelin. Se linjaa toiminnan kehittämistä sekä suunnittelee ja seuraa toimintaa. Kotoistushankkeen ohjausryhmän ensimmäisenä puheenjohtajana toimi hankkeen alusta lähtien vuoteen 2016 asti Kimmo Koskenniemi.[11]. Aikavälillä 2016–2020 puheenjohtajana oli Katrina Harjuhahto-Madetoja.
Vuoden 2021 alussa Kotoistushanke niveltyi osaksi Kansalliskirjaston palvelukokonaisuutta ja sen nimi muuttui Kotoistuspalveluksi. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii Tommi Jauhiainen (2021–).
Kotoistushankkeen parissa on suurimman osan aikaa työskennellyt koordinaattori, joista ensimmäinen oli Erkki I. Kolehmainen. Hänen jälkeensä koordinaattorina ovat toimineet Tero Aalto (2006–2015) ja Esko Clarke Sario (2015–2016). Vuodesta 2016 lähtien koordinaatiosta on huolehtinut Kansalliskirjasto.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kotoistuspalvelu käynnistyi hankkeena v. 2004. Standardointihankkeita vetänyt Erkki I. Kolehmainen ja muutamat muut standardisoinnissa mukana olleet kutsuivat koolle kansallisen lokalisoinnin ohjaus- ja seurantaryhmän käynnistyskokouksen, joka pidettiin Helsingissä 28.9.2004. Kokous asetti valmisteluryhmän[12], joka lausunnossaan 28.10.2004[13] ehdotti lokalisoinnin ohjausryhmän koollekutsumista. Ohjausryhmässä tulisi olla edustus lokalisointia tekevistä yrityksistä, lokalisoitavia järjestelmiä tai sovelluksia valmistavista yrityksistä, toteutusten suurkäyttäjistä sekä kielimaailmasta. Ohjausryhmän tehtävänä on päättää hankkeen työkohteista ja niiden hienojakoisuudesta. Alustavasti ehdotettiin Common Locale Data Repository -tietokannan Suomea koskevien tietojen päivittämistä siltä osin kuin ne koskevat maiden, alueiden ja kielten nimiä, valuuttoja, ajan ilmaisuja, aakkostusta ja muita paikallisasetuksia.[13]
Kotoistushanke aloitti toimintansa Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen (sittemmin Kotimaisten kielten keskus) alla, mutta siirtyi 2006 Tieteen tietotekniikan keskukseen CSC:hen ja vuoden 2015 alusta edelleen Kansalliskirjastoon. Kaikki kolme organisaatiota kuuluvat opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaan, jonka erityisrahoituksen turvin työtä tehdään[9]. Ohjausryhmän tukena oli aktiivinen seurantaryhmä, jonka jäsenten asiantuntemusta tarvittiin parhaisiin suosituksiin päätymiseen[14]. Myöhemmin käytössä on ollut myös palkatun koordinaattorin osa-aikainen työpanos.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Erkki I. Kolehmainen, Kansallisen lokalisoinnin ohjaus- ja seurantaryhmän käynnistyskokouksen muistio 28.9.2004, http://kotoistus.fi/kokousmuistiot/klr40928f.pdf
- Erkki I. Kolehmainen, Muistio kansallisen lokalisoinnin ohjaus- ja seurantaryhmän käynnistyskokouksen 28.9.2004 asettaman valmisteluryhmän toiminnasta, http://kotoistus.fi/kokousmuistiot/kvrm.pdf
- Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:n verkkokauppa: SFS 5966 Näppäimistökaavio. Suomalais-ruotsalainen monikielinen näppäimistöasettelu. https://sales.sfs.fi/fi/index/tuotteet/SFS/SFS/ID2/5/856813.html.stx
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Kotoistus http://kotoistus.fi/ Viitattu 6.10.2014
- ↑ Suomalais-ruotsalainen monikielinen näppäimistöasettelu. Standardiehdotus. http://kotoistus.fi/kannanotot_html/paattyneet/suomalais-ruotsalainen-monikielinen-nappaimistoasettelu Viitattu 6.10.2014.
- ↑ SFS verkkokauppa: SFS 5966 Näppäimistökaavio. Suomalais-ruotsalainen monikielinen näppäimistöasettelu.
- ↑ Kielten nimiä suomeksi Kotoistus. Arkistoitu 24.9.2014. Viitattu 6.10.2014.
- ↑ Maiden ja alueiden nimiä suomeksi Kotoistus. Arkistoitu 24.9.2014. Viitattu 6.10.2014.
- ↑ Esitys kotoistussuositukseksi suomen kielen lisämerkkivalikoiman täydentämisestä Kotoistus. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 6.10.2014.
- ↑ Kirjoitusjärjestelmien nimiä suomeksi Kotoistus. Arkistoitu 24.9.2014. Viitattu 6.10.2014.
- ↑ Valuuttojen nimiä suomeksi Kotoistus. Arkistoitu 24.9.2014. Viitattu 6.10.2014.
- ↑ a b c d Erkki I. Kolehmainen: Tietotekniikan kielestä vastaa Kotoistus-hanke Helsingin Sanomat, ISSN-L 0355-2047. 22.7.2014. Viitattu 6.10.2014.
- ↑ Erkki I. Kolehmainen: Ääkkösongelmaan etsitään ratkaisua Helsingin Sanomat, ISSN-L 0355-2047. 14.11.2013. Viitattu 6.10.2014.
- ↑ Kotoistushankkeen ohjausryhmä Kotoistuksen sivut. Kansalliskirjasto. Viitattu 1.11.2017.
- ↑ Kansallisen lokalisoinnin ohjaus- ja seurantaryhmän käynnistyskokous kotoistus.fi. 28.9.2004. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 6.10.2014.
- ↑ a b Erkki I. Kolehmainen: Muistio kansallisen lokalisoinnin ohjaus- ja seurantaryhmän käynnistyskokouksen 28.9.2004 asettaman valmisteluryhmän toiminnasta kotoistus.fi. 28.10.2004. Arkistoitu 9.10.2014. Viitattu 6.10.2014.
- ↑ Erkki I. Kolehmainen: Kotoistuksen ohjaus- ja seurantaryhmän yleiskokous 25.5.2005 kotoistus.fi. 30.6.2005. Arkistoitu 9.10.2014. Viitattu 6.10.2014.