Kannukasvit

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kannukasvit
Nepenthes vogelii
Nepenthes vogelii
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Caryophyllales
Heimo: Kannukasvit Nepenthaceae
Suku: Kannukasvit Nepenthes
L., 1753
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Kannukasvit Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Kannukasvit Commonsissa

Kannukasvit (Nepenthes) ovat trooppisten lihansyöjäkasvien suku, johon kuuluu noin 130 lajia ja useita luonnollisia ja viljeltyjä risteymiä. Nepenthes on samalla kannukasvien tai kannukasvikasvien[1] heimon (Nepenthaceae) ainoa suku.

Kannukasvit saalistavat pieniä hyönteisiä, koska ne kasvavat vähäravinteisilla alueilla. Ravinteeton maaperä ei mahdollista ravinteiden saantia, joten ravinteet on saatavat eläimistä. Kasvin saaliiksi joutuu usein hyönteisiä, mutta suurimmat lajit (esimerkiksi N. rajah ja N. truncata) voivat toisinaan ottaa kiinni pieniä selkärankaisia, kuten hiiriä ja liskoja. On jopa kirjattu tapauksia, joissa kasvatetut kasvit ovat napanneet pieniä lintuja.

Nepenthes-lajeista käytettävä englanninkielinen nimitys "monkey cups" viittaa siihen, että apinoiden on nähty tutkivan ja juovan kannukasvien ansoihin, kannuihin kertynyttä sadevettä.

Kuvaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nepenthes-lajeilla on usein matala juuristo ja joko maata pitkin kasvava tai ylöspäin kipuava varsi. Varsi voi olla monta metriä pitkä (jopa 15 metriä) ja 1 cm tai vähemmän paksu. Varresta kasvavat vuorottelevat miekanmuotoiset lehdet ja lehden päästä jatkuu kärhi, joka päättyy pyyntikannuun. Monet muunlaiset kasvit (esim. villiviinit ja herneet) käyttävät kärhiä kiinnittääkseen itsensä kiivettävään alustaan. Nepenthes-lajin kärhien päihin muodostuvat kannut, jotka asteittain kasvavat pienestä "silmusta" täysin kehittyneeksi kannuksi, joka on lajista riippuen erimuotoinen.

Kannukasvin kannun rakenne

.

Kannun sisäosan alaosassa on rauhasia, jotka imevät ravintoaineet kiinni jääneeltä ja hukkuneelta saaliilta. Kannun ylempi sisäosa on pinnaltaan liukas ja vahamainen, mikä tekee saaliiden pakoyritykset lähes mahdottomiksi. Kannun reunus on yleensä värikäs. Se houkuttelee saalista ja tekee saaliille jalansijasta epävarman. Reunuksen yläpuolella sijaitsee läppä, jonka tarkoituksena on estää vettä laimentamasta kannun pohjalla olevaa nestettä. Läpän alapuolella voi erittyä mettä, joka siten houkuttelee hyönteisiä.

Kannukasvit tuottavat yleensä kahden tyyppisiä kannuja. Kasvin alaosassa olevat kannut ovat isompia alakannuja "lower pitchers", jotka tyypillisesti sijaitsevat maan päällä. Yläkannut "upper pitchers" ovat yleensä pienempiä, toisenlaisen värisiä ja niiden ominaisuudet poikkeavat alemmista kannuista. Nämä yläkannut muodostuvat yleensä kasvin kasvaessa korkeammaksi ja varttuessa täysikasvuiseksi. Jotta kasvi pysyisi vakaana, jokainen yläkannun kärhi tekee silmukan lähellä olevan puun- tai kasvinoksan ympärille ja tarraa itsensä siihen. Kärhen päähän muodostuu normaalisti kannu.

Kannukasvien levinneisyysalue

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nepenthes-suvun kasvit ovat levittäytyneet pääosin trooppiseen Malaijien saaristoon, mutta kannukasvit esiintyvät kokonaisuudessaan Euraasian ja Afrikan trooppisilla alueilla, Etelä-Kiinasta, Indonesiaan, Malesiaan, Madagaskariin (2 lajia), Seychelleille (1), Australiaan (3), Uuteen Kaledoniaan (1), Intiaan (1) ja Sri Lankaan (1). Laajin lajien monimuotoisuus on tavattavissa Borneossa ja Sumatralla, koska siellä esiintyy monia endeemisiä lajeja. Monet lajit viihtyvät alavilla, kuumilla ja kosteilla alueilla, mutta enemmistö lajeista on trooppisia vuoristokasveja, jotka nauttivat lämpöisistä päivistä mutta jotka saavat kylmät ja kosteat yöt vuoden ympäri. Muutama laji kasvaa alueella, jolla on viileät päivät ja jääkylmät yöt, jolloin lämpötila voi laskea jopa lähelle 0°C.

Kukkiminen ja lisääminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nepenthes kukkii täysi-ikäisenä, noin 5-10-vuotiaana. Nepenthes-kasvit ovat kaksikotisia eli uros- ja naaraspuoliset kukat (hede- ja emikukat) ovat eri yksilöissä. Siemenet ovat noin 5-10 mm pitkiä ja ne kehittyvät nelisivuisiiin koteloihin. Kaikki kasvin siemenkotelot yhteensä voivat sisältää 50–500 siementä. Ne levittyvät tuulen avulla uusille alueille. Siemenen itäminen kestää lajista riippuen parista kuukaudesta vuoteen.

Nepenthes sumatranan naaraspuolinen kukka

Kasveja voidaan lisätä siemenien, pistokkaiden ja kloonaamisen avulla. Siemenet voidaan kylvää kostean hienonnettuun sammaleeseen, ja ne kannattaa kylvää heti tuoreeltaan, koska ne menettävät itämiskykynsä nopeasti. Kylvömullaksi sopii 1:1-seos orkideamultaa ja lannoittamatonta turvetta. Siemenet itävät yleensä noin kaksi kuukautta, mutta itäminen voi kestää jopa vuodenkin. Täysikasvuiseksi kasvi kasvaa noin kolmessa vuodessa. Pistokkaat voi juurruttaa kosteissa rahkasammaltupoissa muovipussin sisällä tai kosteailmaisessa terraariossa, joka ei altistu auringonpaisteelle. Ne juurtuvat 1-2 kuukaudessa ja alkavat tehdä kannuja noin kuuden kuukauden kuluttua juurtumisesta. Kloonaamisella saadaan harvinaisista lajeista kopioita myytäväksi kasvien harrastajille tuhoamatta alkuperäisiä yksilöitä. Kannukasvit ovat uhanalaisia kasveja ja ne on lueteltu CITES-sopimuksen liitteissä 1 ja 2.

Highland ja Lowland[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koska kannukasvien eri lajien elinympäristöt vaihtelevat, lajit luokitellaan joko Lowland- tai Highland-kategoriaan, riippuen lajien kasvupaikan korkeudesta merenpinnasta. 1 200 m on summittainen korkeus, joka jakaa lajit näihin kahteen luokkaan.

  • LOWLAND. Osa lajeista viihtyy alavilla, kuumilla ja kosteilla alueilla, joiden päivä- ja yölämpötilat eivät eroa paljon. Esimerkkilajeja: Nepenthes ampullaria, N. mirabilis, N. bicalcarata, N. rafflesiana.
  • HIGHLAND. Enemmistö Nepenthes-lajeista on trooppisia vuoristokasveja, jotka nauttivat lämpöisistä päivistä, mutta jotka saavat kylmät ja kosteat yöt vuoden ympäri. Muutama laji kasvaa alueella, jolla on viileät päivät ja jääkylmät yöt, jolloin lämpötila voi laskea jopa lähelle 0°C. Esimerkkilajeja: N. dubia, N. spectabilis, N. argentii.


Nepenthes flava, joka on saanut nimensä keltaisista yläkannuista.
Nepenthes jamban. Tällä lajilla on wc-istuimen muotoiset kannut ja nimi "jamban" tarkoittaakin WC:tä indonesian kielellä.
Nepenthes sibuyanensis

Luettelo lajeista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Nepenthes adnata
  • Nepenthes adrianii
  • Nepenthes alata
  • Nepenthes alba
  • Nepenthes albomarginata
  • Nepenthes ampullaria
  • Nepenthes anamensis
  • Nepenthes andamana
  • Nepenthes angasanensis
  • Nepenthes argentii
  • Nepenthes aristolochioides
  • Nepenthes attenboroughii
  • Nepenthes beccariana
  • Nepenthes bellii
  • Nepenthes benstonei
  • Nepenthes bicalcarata
  • Nepenthes bokorensis
  • Nepenthes bongso
  • Nepenthes bongso var. robusta
  • Nepenthes boschiana
  • Nepenthes burbidgeae
  • Nepenthes burkei
  • Nepenthes campanulata
  • Nepenthes carunculata var. robusta
  • Nepenthes chang
  • Nepenthes chaniana
  • Nepenthes clipeata
  • Nepenthes copelandii
  • Nepenthes danseri
  • Nepenthes deaniana
  • Nepenthes densiflora
  • Nepenthes diatas
  • Nepenthes distillatoria
  • Nepenthes dubia
  • Nepenthes edwardsiana
  • Nepenthes ephippiata
  • Nepenthes eustachya
  • Nepenthes eymae
  • Nepenthes faizaliana
  • Nepenthes fallax
  • Nepenthes flava
  • Nepenthes fusca
  • Nepenthes gantungensis
  • Nepenthes geoffrayi
  • Nepenthes glabrata
  • Nepenthes glandulifera
  • Nepenthes gracilis
  • Nepenthes gracillima
  • Nepenthes gymnamphora
  • Nepenthes hamata
  • Nepenthes hamiguitanensis
  • Nepenthes hirsuta
  • Nepenthes hispida
  • Nepenthes holdenii
  • Nepenthes hurrelliana
  • Nepenthes inermis
  • Nepenthes insignis
  • Nepenthes izumiae
  • Nepenthes jacquelineae
  • Nepenthes jamban
  • Nepenthes kampotiana
  • Nepenthes kerrii
  • Nepenthes khasiana
  • Nepenthes klossii
  • Nepenthes kongkandana
  • Nepenthes lamii
  • Nepenthes lavicola
  • Nepenthes lingulata
  • Nepenthes longifolia
  • Nepenthes lowii
  • Nepenthes macfarlanei
  • Nepenthes macrophylla
  • Nepenthes macrovulgaris
  • Nepenthes madagascariensis
  • Nepenthes mantalingajanensis
  • Nepenthes mapuluensis
  • Nepenthes masoalensis
  • Nepenthes maxima
  • Nepenthes maxima var. superba
  • Nepenthes merrilliana
  • Nepenthes micramphora
  • Nepenthes mikei
  • Nepenthes mindanaoensis
  • Nepenthes mira
  • Nepenthes mirabilis
  • Nepenthes mirabilis var. echinostoma
  • Nepenthes mirabilis var. globosa
  • Nepenthes mollis
  • Nepenthes muluensis
  • Nepenthes naga
  • Nepenthes naquiyuddinii
  • Nepenthes neoguineensis
  • Nepenthes northiana
  • Nepenthes ovata
  • Nepenthes palawanensis
  • Nepenthes paniculata
  • Nepenthes papuana
  • Nepenthes pectinata
  • Nepenthes peltata
  • Nepenthes pervillei
  • Nepenthes petiolata
  • Nepenthes philippinensis
  • Nepenthes pilosa
  • Nepenthes pitopangii
  • Nepenthes platychila
  • Nepenthes pyriformis
  • Nepenthes rafflesiana
  • Nepenthes rafflesiana var. alata
  • Nepenthes rafflesiana var. elongata
  • Nepenthes rafflesiana var. gigantea
  • Nepenthes rafflesiana var. nivea
  • Nepenthes rajah
  • Nepenthes ramispina
  • Nepenthes reinwardtiana
  • Nepenthes reinwardtiana var. samarindaensis
  • Nepenthes rhombicaulis
  • Nepenthes rigidifolia
  • Nepenthes rowanae
  • Nepenthes sanguinea
  • Nepenthes saranganiensis
  • Nepenthes sharifah-hapsahii
  • Nepenthes sibuyanensis
  • Nepenthes singalana
  • Nepenthes smilesii
  • Nepenthes spathulata
  • Nepenthes spectabilis
  • Nepenthes stenophylla
  • Nepenthes sumatrana
  • Nepenthes suratensis
  • Nepenthes surigaoensis
  • Nepenthes talangensis
  • Nepenthes tenax
  • Nepenthes tentaculata
  • Nepenthes tenuis
  • Nepenthes thai
  • Nepenthes thorelii
  • Nepenthes tobaica
  • Nepenthes tomoriana
  • Nepenthes treubiana
  • Nepenthes truncata
  • Nepenthes veitchii
  • Nepenthes ventricosa
  • Nepenthes vieillardii
  • Nepenthes villosa
  • Nepenthes vogelii
  • Nepenthes xiphioides
  • Nepenthes zakriana

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Räty, E. & Alanko, P: Viljelykasvien nimistö. (heimon nimi). Helsinki: Puutarhaliitto, 2004. ISBN 951-8942-57-9.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]